jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Kun kieli levisi 800 lukuun mennessä lännestä Karjalaan, niin jotakin kieltä siellä puhuttiin jo ennen sitä. Mitä? Mielestäni joko saamea, tai sitten imsun haaran perillistä joka levisi Laatokan ympäristöön yli tuhat vuotta aiemmin, kun pääjoukko jatkoi matkaa Suomenlahden eteläpuolitse. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä varmemmin vastassa oli saamelaisia.
Totta. Vaihtoehdot ovat:
- saame
- x-kieli
- "parafenni", tshuudi tai jokin muu ims-sukuinen kieli
- skandinaavi (Luoteis-Laatokalla on arkeologisesti havaittava skandivaikutus)
- paleoeurooppa, jatuli, meteli, menninkäinen, mettärosvo, tundrakeiju...
Karjalankannaksen paikannimistöstä en muista lukeneeni yhtään mitään paitsi että Aikio sanoi, ettei siellä olisi saamelaisperäistä nimistöä. Jos mistään ei ole positiivisia todisteita, kaikki jää pahasti auki.
Joo, mutta muut kuin mainitsemani ovat siinä mielessä huonompia, että niiden ei tiedetä levinneen tuossa aikatasossa Suomeen. Jos suomi ja saame levisivät rinnan, niin kuin ainakin aiemmin oletettiin, ei siihen väliin sovi oikein edes tundrakeiju. Langin reittiä on tultu, mutta eikös myös saamen ja suomen rinnan tulo pidä olettaa? No miksei tuo germaanikin käy, mutta juuri kannakselta ei tainnut arkeologista näyttöä pronssikaudeltakaan olla.
Aika rinnakkain ne ovat levinneet, mutta kyllä lainasanakerrostumat sallivat jokusen sadan vuoden sakkokierroksen silloin tällöin, esim. saame Aunuksen kannaksen kautta ja itämerensuomi Väinäjoen kautta. Sitten taas Suomenlahdella kohdattiin uudelleen.
jussipussi kirjoitti:Jos kannaksella puhuttiin 800 luvulla vaikka germaania, niin eikös siitä pitäisi olla jotain jälkiä puhumattakaan jatulista jne?
Paikannimitodisteet olisivat vahvin todiste, ja arkeologisesti havaittava siirtokunta germaaninkieliseltä alueelta (Skandinaviasta) hyvä aihetodiste. Onhan esimerkiksi Laatokan nimen yksi harvoista selityksistä skandinaavinen (<-- Aldoga/Aldeigja), ja Neva-nimelle on esitetty mm. (esi?)germaaninen selitys. Suomen neva-sanaan perustuvaa selitystä heikentänee muistaakseni soiden puuttuminen joelta, ja se, että itse sanakin on putkahtanut jostain pohjoisitämerensuomeen myöhään (virossa edustus kirjavaa ja osin epäsäännöllistä, mikä viittaa lainautumiseen).
https://en.wikipedia.org/wiki/Lake_LadogaRinnakkaistapauksena tulee mieleen Kymi ~ kymi, eli suuren joen nimi, josta lähiseudulla tunnetaan myös samanasuinen appellativisaatio (nimi --> sana). Kun sana neva sitten löytyy suomesta, karjalasta ja vepsästä, niin kenties sekin on syntynyt Nevan seudulla? Kymikin on lainanimi - epävarmaa vain on, germaanistako (Koivulehto) vai x-kielestäkö (Rahkonen). Ainoa miinus on merkitys 'suo', se pitäisi selittää jotenkin. Tosin sanalla on myös merkityksiä 'suuri joki':
http://www.ejournals.eu/sj/index.php/SE ... /1056/1052Tuossa linkissä Juha Janhunen yhdistää kuitenkin Ladoga-nimen vastaaviin nimiin Onega (Ääninen) ja Pinega. Ongelmallista kuitenkin on, että -ga on jokien nimissä esiintyvä aines (U *juka 'joki'), ja Laatokka ja Ääninen ovat järviä.
Janhunen myös vertaa Vuoksen ja Vagan nimiä germaanisiin joennimiin.