aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Olen itsekin lukenut, että Inarinjärven suunnalla oli parhaimmillaan kolmen valtakunnan yhteisveroalue. Ei se silti tarkoita, että verorasituksen olisi täytynyt olla kolminkertainen. Ilmeisemmin joka valtio verotti kolmanneksen. Esimerkiksi niin, että kunkin valtakunnan vouti otti kolmanneksen siitä mitä normaalisti. Tai voutien matkanteon kannalta vielä simppelimmin, kunkin valtion vouti kävi paikalla vain vuorovuosina. Tai pirkkamiehet kävivät paikalla joka vuosi ja tilittivät osuudet eri valtioille.
Kyllä se nimenomaan oli kolminkertainen verorasitus, kun siitä riistosta saamelaiset valittivat. Ei jonkin maan hallitsijaa kiinnosta pätkän vertaa tehdä kompromisseja alueella, jota hän pitää omanaan - mikään "kolmasosa jokaiselle" -malli ei olisi mennyt yhdellekään kunkulle läpi; se edellyttäisi EU:n kaltaista modernia liittovaltiota, jonka jäsenmaita nuo kaikki olisivat olleet. Valtiopolitiikkaa on aina luonnehtinut ja tulee aina luonnehtimaan itsekkyys ja oman edun ajaminen. Jokainen verotti kokonaisen ja yritti tietysti parhaansa mukaan häiritä toisten veronkantoa.
Verorasituksen suuruudesta valittaminen ei ole sama asia kuin verotuksen väittäminen kolminkertaiseksi.
Tässä kannattaa taas pitää mielessä selityksen uskottavuus tosielämän kannalta. Kolminkertainen verorasitus on absurdia, sehän kuihduttaisi yhteisön elinehdot ja veisi veronmaksukyvyn nolliin, se ei olisi enää veronkantajienkaan etu. Myöskään yhteisverotusalue ei tarkoita valtioden välistä paikallista sotatilaa, vaan on valtioiden keskenään sopima järjestely, yleensä jonkin rauhansopimuksen yhteydessä.
Kolminkertainen verorasitus ei näännytä, jos yksinkertainen verotus on riittävän kevyt. Matti Enbuske: Vanhan Lapin valtamailla:
- Alkaen 1620 Lapinmaat vuokrattiin porvareille, jotka kantoivat niiltä verot. Verorasitus oli tässä vaiheessa aiempaa pienempi. (S. 257)
- 1695 tuli voimaan lapinkylien kollektiivinen verotus, joka tosin perustui yksilöiden veronmaksukykyyn. Joukko Sompion lappalaisia hyödynsi maita muttei maksanut veroa. (S. 258)
- Lapinkylän verosumma tuli jatkossa olemaan vakio (vuoden 1695 tilanteen perusteella) huolimatta sisäisistä muutoksista. (S. 259)
- Sompion lapinkylän vero oli vuodesta 1695 alkaen 66 taaleria. Sitä ei saatu seuraavina vuosikymmeninä milloinkaan kerättyä, vaan verotase oli aina miinuksella. Vielä 1724 lapinveroa kannettiin vain 25 taaleria (ja uudisasukkaiden veroa ~15), mutta 1731 jo 47:16 taaleria lapinveroa. (S. 264)
Kun asukasluvun ei katsota heitelleen näin dramaattisesti (päätellen verosavujen määrästä, joka Sompiossa pyöri pitkään 20:n molemmin puolin), niin näkisin, että tämä äkillinen romahdus vuoden 1695 verotasosta johtuu nimenomaan yhteisnautinnasta: lapinkylän asukkaiden oli pakko esittää jokaisen valtakunnan verottajalle rutiköyhää ja jemmata tuotteita muiden valtakuntien verottajia varten. Tuo 25 taaleriahan on sopivasti vain reilu kolmasosa tavoitteena olleesta 66:stä taalerista.
Eli epäilemättä jokainen valtakunta halusi kyniä täyden osuuden lappalaisilta, mutta nämä luistivat siitä, niin kuin oman selviytymisen kannalta pakollista olikin. Sitten kun verottajien määrä väheni, yhden verottajan keräämä veromääräkin taas mystisesti kasvoi.