Huomasin erään jutun.
Tässä siis minun esittämäni itäuralilainen lainasanakerrostuma jukagiirissa:
U *sära 'vein, root' > EU *Lära → MY *lärø > Y *larq 'root' 1007
U *saxi 'to arrive, get' > EU *Laγә- → MY *laqø- > Y *l'aqa- 'to reach, arrive' 1004
U *sewi- 'to eat' > EU *Leγә- → MY *leγø- > Y *leγ- 'to eat' 1019
http://www.elisanet.fi/alkupera/UralicY ... rdlist.pdfTässä Ante Aikion erittäin pätevä esisamojedilais-jukagiirilainen lainasanakerrostuma säännöllisine äännevastaavuuksineen:
PU *nusi- ‘scrape’ > Pre-PSam *nәϑ- ? > PYuk *nō- ‘scrape, scratch’
PU *sala- ‘steal’ > Pre-PSam *ϑålä- ? > PYuk *olo- ‘steal’
PU *särä ‘fork, branched thing (?)’ ? > Pre-PSam *ϑärä > PYuk *ere ‘fork’
PU *soŋi- ‘penetrate, enter’ > Pre-PSam *ϑoŋ- ? > PYuk *oŋ- ‘put on, fit in’
PU *sula- ‘melt, thaw’ > Pre-PSam *ϑәlä- ? > PYuk *aĺ- ‘thaw’
https://www.academia.edu/6938965/The_Ur ... esemblanceHän on siis löytänyt paremman vastineen yhdelle minun itäuralilaisen kerrostuman sanalleni (*sära). Sitten hän ohittaa sanan *sewi- siksi, koska se olisi nyt ainoa sana, jossa kyseinen äännevastaavuus näkyisi. Mutta sehän ei ole: *saxi-sanassa se näkyy myös. Aikio ei käsittele sanallakaan tätä sanaa, jota Sammallahti (1988) piti suomalais-permiläisenä mutta jolle jo SSA esitti mahdollisia samojedilaisia vastineita. Hän ei siis selitä pois sen todistusvoimaa.
Jos meillä siis on kuin onkin kaksi erilaista kerrostumaa, niin kuinka ne selitetään?
1. U *s → Y kato
2. U *s → Y *l
Aikio yritti selittää pois jukagiirin suoran kehityksen U *s → Y *s > kato; hän halusi johtaa sen esisamojedilaisen/itäuralilaisen (EU) *ϑ:n kautta: U *s > EU *ϑ → Y kato. Irrallisesti tarkastellen tämä on tietenkin täysin mahdollinen kehitys.
Mutta l-kerrostumaa ei voi selittää mielekkäästi mitenkään muuten kuin U *s > EU *L → Y *l. Sen sijaan katoedustus voidaan selittää useammallakin tavalla: juurikin vaikka jukagiirin katokehityksenä, joka olisi ehtinyt vaikuttaa vain vanhimpiin lainasanoihin (nuoremmissa *s on säilynyt): U *s → esi-Y *s > Y kato.
Koska samojedissa *s > *L > t, täytynee katokerrostuman olla näistä se vanhempi ja l-kerrostuman nuorempi. Toisaalta on myös mahdollista, että samojedissa olisi tapahtunut vaiheittaisempi kehitys U *s > *L > *ϑ > t, jolloin l-kerrostuma olisi varhaisempi itäuralilainen ja katokerrostuma myöhäisempi itäuralilainen tai esisamojedilainen.
Näin jää edelleen auki kaksi mahdollisuutta:
1. vanhempi kerrostuma (U *s ~ Y kato) esi/varhaiskantauralista ja nuorempi kerrostuma (U *s ~ Y *l) itäuralista, tai
2. vanhempi kerrostuma (U *s ~ Y *l) itäuralista ja nuorempi kerrostuma (U *s ~ Y kato) esisamojedista.