Jaska kirjoitti:Nyt on kuulkaas sillä tavalla, että päräytän julki ensimmäisiä tuloksia keminsaamen murteiden äännehistoriallisesta tutkimuksestani Kittilän Metsälappalaispäivillä pitämässäni esitelmässä 7.7.2018.
https://www.metsalappalaiset.net/metsalappalaispaivat
Tervetuloa kuuntelemaan! 1000 kilometriä, sole poka mikhään.
Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:Nyt on kuulkaas sillä tavalla, että päräytän julki ensimmäisiä tuloksia keminsaamen murteiden äännehistoriallisesta tutkimuksestani Kittilän Metsälappalaispäivillä pitämässäni esitelmässä 7.7.2018.
https://www.metsalappalaiset.net/metsalappalaispaivat
Tervetuloa kuuntelemaan! 1000 kilometriä, sole poka mikhään.
Sinnehän täältä pidempi matka kuin Tuupovaaraan
nirri kirjoitti:Pitäisköhän poiketa etelämmässä, kun ei olis kuin 307 km Pokan kautta - missähän kunnossa se tie on
Saapas näkee, mitä kenkä tekee
Jaska kirjoitti:nirri kirjoitti:Pitäisköhän poiketa etelämmässä, kun ei olis kuin 307 km Pokan kautta - missähän kunnossa se tie on
Saapas näkee, mitä kenkä tekee
Vai että ihan etelän reissulle...
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:nirri kirjoitti:Pitäisköhän poiketa etelämmässä, kun ei olis kuin 307 km Pokan kautta - missähän kunnossa se tie on
Saapas näkee, mitä kenkä tekee
Vai että ihan etelän reissulle...
No enpä tietenkään pääse. Olisin kyllä käynyt esittäytymässä, niin olisit jatkossa tiennyt kenen kanssa tinkaat.
Tuohikirje kirjoitti:Taitaa olla nyt liian kaukana, Itä-Suomesta katsottunakin. Arvotaan luuhka! Nimesin ihan ite koirani Luhkaksi. Luhkka, Luhka. Mutta luuhka?
Jaska kirjoitti:Tuohikirje kirjoitti:Taitaa olla nyt liian kaukana, Itä-Suomesta katsottunakin. Arvotaan luuhka! Nimesin ihan ite koirani Luhkaksi. Luhkka, Luhka. Mutta luuhka?
Onhan se Itä-Suomi tosiaan kaukana kaikesta...
Mutta ei hätää, tuuttaan esitelmän toki sitten myös nettiin.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Vähän samaa teemaa sivuten: Joshkar Olassa vietettiin tänään Marimaan kesäjuhlia, jonne vaikutti kokoontuneen väkeä ympäri marialuetta, sekä lisäksi virolaisia Viljandista ja Tallinnasta. Kannattaa käydä, jos mahdollista. Oikein hauskat juhlat ja marit ovat vilpittömän tyytyväisiä suomalaisvieraista.
Jaska kirjoitti:*RUMMUTUSTA JA VISPILÄÄ*
Tärppi:
Kemin Lapin saamelaismurteet jakautuivat kolmeen erilaiseen murreryhmään.
P.S. Ja ne eivät ole inarinsaame, koltansaame ja keminsaame. Kartta kuvastaa tutkimustilannetta ennen tutkimusta.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:*RUMMUTUSTA JA VISPILÄÄ*
Tärppi:
Kemin Lapin saamelaismurteet jakautuivat kolmeen erilaiseen murreryhmään.
P.S. Ja ne eivät ole inarinsaame, koltansaame ja keminsaame. Kartta kuvastaa tutkimustilannetta ennen tutkimusta.
Luin Metsälappalaispäivien mainoslehtisesestä tekemäsi jutun: Metsälappalaisten kieli elää lainasanoissa ja paikannimissä.
Olet löytänyt keminsaamesta kolme murretta, jotka olet nimennyt länsikeminsaameksi, itäkeminsaameksi ja Kuusamon saameksi. Perusteena jutussa oli murusta sanan vaihtelu ja Särjenävaara ja Satjana- aapa, joilla osaat perustella niiden tulevan eri saamen murteista, jotta yleensä tuollaisiin suomalaisiin muotoihin päädyttäisiin.
Itselleni tuli mieleen, että voiko erilaiset lainautumiset joissain tapauksissa aiheutua siitä, että sanoja lainailivat toisaalla karjalaiset, jossain pohjalaiset, ja jossain myöhemmin savolaiset?
Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:*RUMMUTUSTA JA VISPILÄÄ*
Tärppi:
Kemin Lapin saamelaismurteet jakautuivat kolmeen erilaiseen murreryhmään.
P.S. Ja ne eivät ole inarinsaame, koltansaame ja keminsaame. Kartta kuvastaa tutkimustilannetta ennen tutkimusta.
Luin Metsälappalaispäivien mainoslehtisesestä tekemäsi jutun: Metsälappalaisten kieli elää lainasanoissa ja paikannimissä.
Olet löytänyt keminsaamesta kolme murretta, jotka olet nimennyt länsikeminsaameksi, itäkeminsaameksi ja Kuusamon saameksi. Perusteena jutussa oli murusta sanan vaihtelu ja Särjenävaara ja Satjana- aapa, joilla osaat perustella niiden tulevan eri saamen murteista, jotta yleensä tuollaisiin suomalaisiin muotoihin päädyttäisiin.
Itselleni tuli mieleen, että voiko erilaiset lainautumiset joissain tapauksissa aiheutua siitä, että sanoja lainailivat toisaalla karjalaiset, jossain pohjalaiset, ja jossain myöhemmin savolaiset?
Se lehtijuttu on hyvin lyhyt esitys metsälappalaispäivien näkökulmasta, eli siitä, miten metsälappalaisten kieli (keminsaame) elää. On siis kaksi eri asiaa:
1. Äännehistoriallinen tutkimukseni keminsaamen murteista säilyneiden kielennäytteiden pohjalta.
2. Sen tulosten pohjalta bongatut satunnaiset esimerkit siitä, miten tuo murrevaihtelu näkyy edelleen lainasanoissa ja paikannimissä. Tästä on kyse esitelmässä ja tuossa lehtijutussa.
Selvennän tätä eroa itse esitelmässä.
Keminsaamelaisten sulautuessa 1700-luvulta alkaen alueella ei ollut erikseen karjalaisia, pohjalaisia jne., vaan sekoittumisen seurauksena syntyneiden peräpohjalaismurteiden puhujia. Kemin Lappi näkyy vielä murrerajoina:
https://journal.fi/virittaja/article/view/40001
(Mantila, Harri 2000: Lapin rajat ja murrerajat)
Jaska kirjoitti:En oleta mitään lainaajamurteesta vaan katson, miten keminsaamen murteet selittävät vaihtelua.
Jaska kirjoitti:Kyllä sen pitäisi, koska kaikissa näissä murteissa on samat äänteet eli sama suodatin, jonka läpi saamen sana lainataan. Konsonantistossa on eroja, esim karjalassa c (ts).
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 52 vierailijaa