Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

Tänne kaikki mikä ei muualle sovi.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Heinä 2018 01:08

jussipussi kirjoitti:Mites tuo edellä mainitsemani: Nyppylä on maahisen puoli ja korkeampi tasainen laki on suomalaisen puoli?

Kai se olisi mahdollista, jos kansanperinteestä löytyisi jotain tukea tällaiselle jaolle.

jussipussi kirjoitti:Et kommentoinut sitäkään, miksi vaara tai kallionyppylä olisi pöllä?

Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia. Pöllänkukkula ja Känespella ovat nimenomaan soiden keskellä olevia kohoumia. Heinän kasvamisesta en osaa sanoa, kun en ole käynyt paikanpäällä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja jussipussi » 16 Heinä 2018 01:53

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Mites tuo edellä mainitsemani: Nyppylä on maahisen puoli ja korkeampi tasainen laki on suomalaisen puoli?

Kai se olisi mahdollista, jos kansanperinteestä löytyisi jotain tukea tällaiselle jaolle.

jussipussi kirjoitti:Et kommentoinut sitäkään, miksi vaara tai kallionyppylä olisi pöllä?

Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia. Pöllänkukkula ja Känespella ovat nimenomaan soiden keskellä olevia kohoumia. Heinän kasvamisesta en osaa sanoa, kun en ole käynyt paikanpäällä.


Kai nyt noista Kettusin kuvista näet. Ei mitään heinää
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 16 Heinä 2018 10:12

Jaska kirjoitti:Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia.

Pöllä on yleisesti ottaen vain heinää kasvava hetteikkö, voi olla myös saaressa. Pöllä voi olla esim. vetinen lahdenpohjukka, suo tai muu sellainen, kunhan siitä saa heinää. Liian kuivana se alkaisi kasvamaan puuta.

Toisaalta taas esim. Pöllänvuorella ei tuskin kasvaa heinää, vaan sen vieressä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Heinä 2018 13:10

jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Mites tuo edellä mainitsemani: Nyppylä on maahisen puoli ja korkeampi tasainen laki on suomalaisen puoli?

Kai se olisi mahdollista, jos kansanperinteestä löytyisi jotain tukea tällaiselle jaolle.

jussipussi kirjoitti:Et kommentoinut sitäkään, miksi vaara tai kallionyppylä olisi pöllä?

Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia. Pöllänkukkula ja Känespella ovat nimenomaan soiden keskellä olevia kohoumia. Heinän kasvamisesta en osaa sanoa, kun en ole käynyt paikanpäällä.


Kai nyt noista Kettusin kuvista näet. Ei mitään heinää

Ikivanhat kuvat eivät todista mitään. Esimerkiksi puuraja on Lapissa muuttunut valtavasti muutamassa vuosikymmenessäkin. [MUOX: Jos viittasit videoon, se toki on uusi.] Lisäksi heinä kasvaa vain tiettyyn aikaan vuodesta, kuten varmasti tiedät. Ruska-aika ei ole heinäaikaa.

Sitä paitsi maahisen pöllä voi olla erilainen kuin ihmisen pöllä - maahisten maailmassa moni asia on käänteisesti. Karu kalliolaki tai rakkakivikko voisi siis hyvin olla nimeämismotiiviltaan "maahisen pöllä".
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Heinä 2018 13:17

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia.

Pöllä on yleisesti ottaen vain heinää kasvava hetteikkö, voi olla myös saaressa. Pöllä voi olla esim. vetinen lahdenpohjukka, suo tai muu sellainen, kunhan siitä saa heinää. Liian kuivana se alkaisi kasvamaan puuta.

Eri alueilla merkityksessä voi olla erilaisia vivahteita. Suomen murteiden sanakirja antaa yleisimmäksi merkitykseksi 'heinää kasvava saari', ja sellaisia Pöllä-nimiä Lapistakin löytyy.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Toisaalta taas esim. Pöllänvuorella ei tuskin kasvaa heinää, vaan sen vieressä.

Aivan. Jos paikannimen alkuosa on Pöllän-, kyseinen paikka ei itse ole se pöllä vaan vain nimetty pöllän mukaan.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 16 Heinä 2018 13:42

Jaska kirjoitti:Sitä paitsi maahisen pöllä voi olla erilainen kuin ihmisen pöllä - maahisten maailmassa moni asia on käänteisesti. Karu kalliolaki tai rakkakivikko voisi siis hyvin olla nimeämismotiiviltaan "maahisen pöllä".

Juuri näin. Minusta Jussipussin alkuperäinen idea on erinomainen, jos Kenespellan laki on oikein karu.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Heinä 2018 14:03

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Sitä paitsi maahisen pöllä voi olla erilainen kuin ihmisen pöllä - maahisten maailmassa moni asia on käänteisesti. Karu kalliolaki tai rakkakivikko voisi siis hyvin olla nimeämismotiiviltaan "maahisen pöllä".

Juuri näin. Minusta Jussipussin alkuperäinen idea on erinomainen, jos Kenespellan laki on oikein karu.

Jussipussi siis ehdotti pella-elementin taustalle saamen sanaa *pealee 'puoli'; se on toki edelleen mahdollinen. Mutta tuolla esittämälläni logiikalla se voisi tulla myös sanasta *pella <-- sm. pöllä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 16 Heinä 2018 14:16

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Sitä paitsi maahisen pöllä voi olla erilainen kuin ihmisen pöllä - maahisten maailmassa moni asia on käänteisesti. Karu kalliolaki tai rakkakivikko voisi siis hyvin olla nimeämismotiiviltaan "maahisen pöllä".

Juuri näin. Minusta Jussipussin alkuperäinen idea on erinomainen, jos Kenespellan laki on oikein karu.

Jussipussi siis ehdotti pella-elementin taustalle saamen sanaa *pealee 'puoli'; se on toki edelleen mahdollinen. Mutta tuolla esittämälläni logiikalla se voisi tulla myös sanasta *pella <-- sm. pöllä.

Kyllä, toki pella vs. pöllä on sinun perusteltu ideasi. Silti ajatus nimeämismotiivista liittyen pirunpeltoon l. maahisen pöllään taisi tulla häneltä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 31 Heinä 2018 20:05

Jaska kirjoitti:Saamen affrikaatta on voitu karjalan kielessä korvata affrikaatalla: *ćiekćë --> čiekso ~ čieksa, kun taas suomen kielessä etuvokaalisessa ympäristössä k:lla: kiekki. Sanan sisällä S *ć on korvattu aiemmin etelämpänä esim. t(t):llä, myöhemmin Lapissa jo ts:llä (autti, autsi, äytsi < S *āvćē).

Eli tarkoittaako tämä että Lieksa -> Liekki ?

Mutta... https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_raisanen.pdf
Lieksa, kaupunki Lieksanjoen suussa. Joki tulee Venäjän puolelta Repolan
Lieksajärvestä. Nimi esiintyy jo kaikkein vanhimmissa asiakirjoissa: Dr.
[= Derevnja] Leksa ’Lieksan kylä’ 1500, Lexa by 1590, Leexa By 1631 (Ronimus
1906: 52; AK I: 281, 502). Nimi on saamesta peräisin, vrt. saP leakša ’soinen laakso
(tunturissa)’, saKo leähšš ’heinää kasvava kosteikko’ (T. I. Itkonen 1920: 8).
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiKirjoittaja Jaska » 31 Heinä 2018 23:35

rcislandlake kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Saamen affrikaatta on voitu karjalan kielessä korvata affrikaatalla: *ćiekćë --> čiekso ~ čieksa, kun taas suomen kielessä etuvokaalisessa ympäristössä k:lla: kiekki. Sanan sisällä S *ć on korvattu aiemmin etelämpänä esim. t(t):llä, myöhemmin Lapissa jo ts:llä (autti, autsi, äytsi < S *āvćē).

Eli tarkoittaako tämä että Lieksa -> Liekki ?

Ei, vain jos siinä olisi saamessa *kć.

rcislandlake kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Mutta... https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_raisanen.pdf
Lieksa, kaupunki Lieksanjoen suussa. Joki tulee Venäjän puolelta Repolan
Lieksajärvestä. Nimi esiintyy jo kaikkein vanhimmissa asiakirjoissa: Dr.
[= Derevnja] Leksa ’Lieksan kylä’ 1500, Lexa by 1590, Leexa By 1631 (Ronimus
1906: 52; AK I: 281, 502). Nimi on saamesta peräisin, vrt. saP leakša ’soinen laakso
(tunturissa)’, saKo leähšš ’heinää kasvava kosteikko’ (T. I. Itkonen 1920: 8).

Saamen sanakin lienee niitä paleojärviseudun kielen peruja; uskottavia vastineita ei etäsukukielistä ole esitetty.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Edellinen

Paluu Sekalainen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa