G. A. Anderssonin teos "Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista" (1914) löytyy nettisivuna:
https://suvusto.fi/andersson/Lokan kylän nimenä oli ennen ollut Neblos-Lokka. Sillä nimellä kylä on myöskin Wahlenbergin kartalla vuodelta 1802, jolloin kylässä on 2 verotaloa. Vielä v. 1821, jolloin Jaakko Fellman matkusti Inarista Lokan kautta alas Rovaniemelle ja Ouluun, oli kylässä ainoastaan 2 taloa. Hän kertoo näiden talojen asukkaista seuraavaa:
"Toinen talokkaista oli lautamies herrastuomarin arvonimellä. Hänen talonsa väki oli suomalaista alkujuurta, vaan toisen talon asukkaat polveutuivat lappalaisista. Perheenisä ilmoitti kursailematta totuudenmukaisesti sukuperänsä, vaan lapsia ei miellyttänyt kuulla siitä puhuttavan. Isännät puhuivat keskenään lapinkieltä.
Lappalaisista polveutunut isänsä, muutamia vuosia yli 60 iältään, kertoi lapsuutensa ajoilta, miten rovasti Zimmerman eräällä tarkastusmatkallaan Utsjoelle saakka oli kieltänyt lapinkielen käyttämisen. Hän mainitsi useiden muiden tapahtumain ohella todistuksena tämän (Zimmermanin) vastenmielisyydestä lapinkieltä kohtaan, että kun sanottu rovasti oli Lokan taloon kutsunut Sompion kylän väestön kuulusteltavaksi kristinopin tiedossa hänen tästä kautta matkustaissaan, ja kun kertojani veljineen, jotka osasivat puhua ainoastaan lappia, sekä heidän isänsä aamulla olivat menneet siihen huoneeseen, missä rovasti oli nukkunut yönsä, laittamaan tulta takkaan, niin oli isä kohteliaasti päresoihtu kädessä asettunut lähelle sänkyä, jossa rovasti vielä loikoi, auttaakseen rovastia tulen saannissa piippuun ja lapinkielellä käskenyt lapsia menemään ulos sanoen: monnos olgos, kuten sanat kuuluivat. Rovasti oli silloin hypännyt sängystä sekä siepannut käteensä halkokalikan ja uhannut sillä löylyyttää isäntää, jos tämä vielä puhuisi "paholaisen kieltä" ja opettaisi sitä lapsilleenkin."
Lokan kylä sijaitsi nykyisen Lokan tekojärven eteläpäässä, aika keskellä silloista Sompion lapinkylää. Sikäli kuin kielennäyte on toistettu uskollisesti, se on kuitenkin pikemminkin sodankylänsaamea kuin sompionsaamea:
1. S *mënë- 'mennä' > Sod *mono- ~ Som *mönö-
(Myös muussa länsikeminsaamessa sekä inarinsaamessa on o-edustus.)
2. S *olkåå 'ulko' > Sod *olko ~ Som *olgo
(Myös savukoskensaamessa ja kuolajärvensaamessa olisi o molemmissa tavuissa; kittilänsaamessa ja inarinsaamessa ei.)
Toki on mahdollista myös se, että pohjoissaamen tumma a olisi tulkittu o:ksi.
Lokan kummankin talon haltijaväki kuului perheeseen, joka voi sanoa tunteneensa esi-isänsä jopa pakanuuden aikaan saakka. Toisessa Lokan talossa näet oli isäntänä Pekka Lokka ja toisessa talossa emäntänä hänen nuorin sisarensa Eeva, joka yleisesti tunnettiin Lokan Eevan nimellä. Kumpikin oli syntynyt Korvasen talossa, mikä sijaitsee ylempänä Luirojoen varrella. Heidän isänsä Pietari Korvanen, joka 40 vuotta aikaisemmin minun täällä käyntiäni, siis vuoden 1846 paikoilla, oli Kopsusjoelta (joen nimi johtuu lapinkielisestä kobdes-sanasta, joka merkitsee kaitainen) Könnis-Juntti-nimisen lappalaisen kanssa tappanut Suomen Lapin viimeisen majavan, oli Peltovuomasta muuttanut vävyksi Korvasen taloon, jossa häntä ennen oli isäntänä hänen appiukkonsa Matti Korvanen.
Paitsi Lokan Eevaa ja Pekka Lokkaa oli Pietari Korvasella vielä muitakin lapsia, nimittäin Samuli Korvanen, joka isänsä kuoltua 1870-luvulla tuli Korvasen talon isännäksi ja vanhin veli Juho Antti Korvanen sekä Lokan ja Rieston välillä sijaitsevan Kuukkelin talon emäntä, jonka mies nimeltä Karlman, kotoisin Tervolasta, oli aikoinaan palvellut sotamiehenä Oulun ruotuväkipataljoonassa Kemin komppaniassa. Näiden sisarusten äidinisä eli "ukki", Antti Korvanen, oli Korvasen talon varsinainen perustaja ja eli vielä sisarusten vanhimman veljen, Juho Antti Korvasen pienenä ("juoksevana") poikana ollessa. "Ukki" oli kuollut hyvin vanhana "viimeisellä kymmenellä", siis yli 90 vuoden ikäisenä. "Ukin", (Antti Korvasen) isä oli ollut Hannu ja tämän isä oli näiden sukutietojen mukaan "Akmeeli" (Akimelek), joka oli "kastettu pakana".
Sodankylän lapinkylä alkoi heti Vuotson länsipuolella, raja kulki nykyisten Lokan ja Porttipahdan tekojärvien välissä. Ehkäpä Korvasten vanha paikallinen suku puhuikin sodankylänsaamea?