Pola

Sanojen ja nimien alkuperä

Pola

ViestiKirjoittaja jussipussi » 28 Heinä 2018 09:59

Tein uuden otsikon. En löytänyt sopivaa. Tästä aiheesta käyty keskustelu taitaa olla rönsyinä siellä täällä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:P.S. rehellisyyden nimessä on sanottava, että esim. Kittilan nimipari Pola-Lammasvuoma tukisi ehkä sitä, että varhaiskantasaami on kuin onkin levinnyt Lappiin suoraan TAI että sinne on muuttanut jonkinlainen esikarjalaisukko, tuoden pola-sanan mukanaan.


Pola tarkoittaa tässä mainitsemassasi paikassa koskea. Pola on tarkemmin sellainen tiukempi virtapaikka, muttei oikein kunnonkoski kuitenkaan silti nivaa kovempi.

Vaikka olisikin tukenut minun malliani, niin rehellisyyden nimissä.

Nuo Lapin muutamat pola- ja poola-tyypin nimet saattavat tietysti olla muutakin lähtöä, mutta olettaisin että ne on nimetty mm. siksi että kevättulva kastelee koskialueen ympäristöä ja jättää sinne tulvaniittyjä. Toisaalta taas, onko esim. Pollajänkällä koski? Vesilahden Pollaa-pellolla sitä ei ainakaan ole. SIksi itse koski ei vaikuta luontevalta nimeämisperusteelta.

Tuo o > ö siirtymä selittyisi muuten mainiosti siten, että näitä sanoja on levittänyt ryhmä joka oppi imsua (myös) ns. sisämaanmurteen puhujilta, joita edustavat nykyään vöronkieliset. Paikka lienee ollut Inkerinmaa. Sekundäärinen levikkialue (ennen ilmiön laajempaa leviämistä) näkynee hakemalla Karttapaikasta esim. nimet tyyppiä rönä* ja rönä*, < *rona (josta lännempänä myös ruona-, joko myöhäiskantasaamen tai imsun pohjalta ). Taustalla lienee germaanin *ra- "kostea" hetteikkö.


Uskon siis, että pola on aina joessa ollessaan koskipaikka. Näin Ounasjoen latvoilla. Poola, polla, pälä, pöllä mm en ole koskaan kuullut joen osan nimenä.

Koskipaikat ovat yleensä sellaisia, että niissä ei tulva leviä rannoille, uoma on kapea ja syvä. Tasaisilla suvanto-osuuksilla taas on tulvaniittyjä.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Pola

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 28 Heinä 2018 14:47

jussipussi kirjoitti:Uskon siis, että pola on aina joessa ollessaan koskipaikka. Näin Ounasjoen latvoilla. Poola, polla, pälä, pöllä mm en ole koskaan kuullut joen osan nimenä.

Koskipaikat ovat yleensä sellaisia, että niissä ei tulva leviä rannoille, uoma on kapea ja syvä. Tasaisilla suvanto-osuuksilla taas on tulvaniittyjä.

No, sitten pola on eri kantaa kuin *polla ja pl. ehkä Polla-autto ja Pollajänkkä olet tämän sanan osalta todistanut ettei Lappiin levinnyt varhais- tai keskikantakantasaameen viittaavaa nimistöä. Sana voisi silti olla siellä esillä myöhäiskantasaamen muodossa buol-, kuten toisessa ketjussa todettiin. Etelässä nimityypit polla-, pöllä ja ilmeisesti jossain myös pöllö jne. eivät taas selvästi ole joen osan nimiä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Pola

ViestiKirjoittaja aikalainen » 28 Heinä 2018 15:12

jussipussi kirjoitti:Pola tarkoittaa tässä mainitsemassasi paikassa koskea. Pola on tarkemmin sellainen tiukempi virtapaikka, muttei oikein kunnonkoski kuitenkaan silti nivaa kovempi.

Nivasta tuli mieleen, että voisikohan se olla samaa uralilaista tai ei-uralilaista kantaa, kuin rauhallisesti virtaavan Nevajoen nimi.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Pola

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Heinä 2018 17:07

aikalainen kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Pola tarkoittaa tässä mainitsemassasi paikassa koskea. Pola on tarkemmin sellainen tiukempi virtapaikka, muttei oikein kunnonkoski kuitenkaan silti nivaa kovempi.

Nivasta tuli mieleen, että voisikohan se olla samaa uralilaista tai ei-uralilaista kantaa, kuin rauhallisesti virtaavan Nevajoen nimi.

Muistaakseni Saarikivi on ehdottanut tällaista. Sanan alkuperä on kuitenkin tuntematon, kuten monen muunkin maastosanan itämerensuomessa ja saamessa. Periaatteessa sekä e:tä että i:tä tavataan kantasaamen *ë:n vastineena (vrt. Elimysjärvi, Ilomantsi jne.).

Sitten on kilpailemassa se Nevajoen germaaninen selitys, jota jossain ketjussa sivuttiin. Sen heikkous tietysti on, ettei se selitä niva-sanaa ja paikannimiä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa