Pystynen kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Havaintojeni mukaan yksöis- ja kaksoiskonsonantin käyttö lainasanoissa riippuu siitä, miten pitkäksi suomalainen korva hahmottaa edeltävän vokaalin. Pitkää vokaalia seuraa yksi ja lyhyttä kaksi konsonanttia.
Havainto on kyllä oikein, mutta syy-seuraussuhde väärin päin: nykyskandinaavissahan vokaalin pituus riippuu konsonantistosta!
En ihan ymmärtänyt, mikä syy-seuraussuhde on väärin päin. Enkä ole varma, kommentoitko aivan varmasti minun alkuperäistä tekstiäni, vai Jaskan siitä tekemää tulkintaa. Täytyy vähän tarkistaa, mitä ajat takaa.
Alkuperäisessä tekstissäni pikapohdiskelin yleistä lain-alaisuutta lainasanojen vääntymiselle suomeen. En mitenkään pyrkinyt rajaamaan sitä germaanikieliin ja alkusysäyskin oli slaavissa. Mutta katsotaan nyt sitten tätä germaania.
Kirjoitusjärjestelmähän saksassa ja ruotsissa pyrkii merkkaamaan lyhyen ja pitkän vokaalin siten, että vokaalia seuraavan konsonantin kahdennys/yhdennys kertoo vokaalin pituuden. Siitä en kuitenkaan ole keskustelemassa, vaan korvakuulolta hahmotetuista vieraskielisistä sanoista.
Pystynen kirjoitti:Eli sanassa kuten ett = /ett/ ääntyy lyhyt e, sanassa kuten ät = /et/ ääntyy pitkä e.
Tarkoitatko kirjoitusjärjestelmää vai ääntämystä? Jos edellistä, niin puhumme eri asiasta. Jos ääntämystä, niin ääntyykö vinoviivojen väliin kirjoittamasi /ett/ alkukielessä todellakin pitkänä t:nä? Jos ääntyy, pystyykö myös suomalainen korva hahmottamaan sanan lopussa olevan konsonantin pitkäksi tai lyhyeksi, itse en taitaisi pystyä?
Jos lavennetaan taivutuksiin (tillen, vallen), niin sieltä toki tulee lisää inspiraatiota lainaamiseen pitkällä konsonantilla. Siksi nämä eivät olleet kovin onnistuneita esimerkkisanoja, kun lainauksen mahdollisia lähtömuotoja on kaksi.
Pystynen kirjoitti:Sama on ollut aikanaan laita myös esim. saksassa (Fuß /fuus/ < *fus, mutta müss /müs/ < *müs). Nämä lainat tyyliin tilli, tulli, valli taas ovat enimmäkseen tarpeeksi vanhoja ollakseen tulleet kieleen jo ennen vanhojen lyhyiden vokaalien pitenemistä ja pitkien lyhenemistä; vrt myös vaikka sm. lasi vaikka ruotsin glas pitkällä a:lla.
Tarkoititko kenties
tarpeeksi nuoria? Entä mitä näiden pohjalta pitäisi päätellä lainaamisen lain-alaisuuksista?