Johan Schalin väittelee tohtoriksi syyskuussa Helsingissä.
Pätkä väitöskirjan tiivistelmästä:
"Uuden analyysin myötä palataaliumlaut voidaan olettaa foneemistuneen vain kerran, kun taas labiaaliumlaut on osunut kahteen eri kehitysvaiheeseen. Väitöskirjan yhteenvetoluvussa perustellaan, miksi 500-luku näyttää muodostaneen rajan kaikista runsaimmalle lainautumiselle kantaskandinaavista.
Entistä varhaisemmaksi ajoitettu ensimmäinen labiaaliumlaut ehti jättää jäljen lainasanoihin olut ← ɒluþ-, rohkea ← wrɒskwa- ja louhi ’salama’ ← lɒuǥi- ennen kuin ilmastokatastrofi näyttää keskeyttäneen laaja-alaisen lainautumisen 500-luvulla. Sen sijaan hieman myöhempi palataaliumlaut ei ole jättänyt jälkeäkään lainasanastoon, ei edes sanaan kari, missä muuten näkyy lainaoriginaalissa 500-lukuun mennessä sattunut vokaalikato *skarja > *skarȋ. Tämä ajankohta ei ainoastaan lankea yhteen muutosten kanssa kantaskandinaavin murrelevikissä, vaan osuu myös hämmästyttävän lähelle suurta ilmastokatastrofia."
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/238886