Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

Keskustelu suomen heimoista ja suomalaisten sukukansoista.

ViestiKirjoittaja TTJ » 15 Kesä 2013 13:36

Jaska kirjoitti:Ämpyile toki vielä! :D


zu Befehl!

Jaska kirjoitti:Se vanha nimitys finn tarkoitti sekä suomalaisia että saamelaisia, ja luonnollisesti kontaktien tiivistyessä tuli tarve erottaa nämä kaksi monella tasolla täysin erilaista kansaa.

Vastaavasti muinaisvenäläiset kronikat käyttivät nimitystä jem/jam kaikista länsisuomalaisista aina Nevan retkeen 1240 saakka, minkä jälkeen vasta tajuttiin erottaa hämäläisistä erilleen suomalaiset, joihin tästä alkaen viitattiin nimityksellä sum.


Skandinaavit eivät kuitenkaan näytä tehneen näin suomensukuisten kansojen suhteen, vaan hämäläiset, karjalaiset, savolaiset jne olivat kaikki edelleen "Finnejä".

Jaska kirjoitti:Ei suinkaan. Olen jo sanonut, että nimitys on luontevinta olettaa käännetyksi saamesta skandinaaviin Perämeren seudulla. Eri asia sitten on, että nimitys on levinnyt myös suomalaisten ja karjalaisten käyttöön. Tämäkin selittyy parhaiten skandinaavien aktiivisuudesta, nämä kun kulkivat meriä ja Suomenlahdelta Laatokalle jo viikinkiajalla.


Eli nimitys olisi keksitty Perämerellä, ei olisi siellä aluksi levinnyt kovin laajalle, sitten kulkeutunut Suomenlahdelle jossa sitä olisi ruvettu käyttämään kokonaan toisen seudun (mahdollisesti elinkeinoiltaan ja habitukseltaan kovinkin toisennäköisistä) saamelaisista ja sieltä se olisi sitten varsinaisesti alkanut leviämään. Alkaa mennä aika mutkikkaaksi?

Skandinaavien hyvät merelliset kontaktit itse asiassa puhuvat sen skandinaavista alkuperää vastaan. Jos hyvin liikkuvat varjaagit olisivat sen keksineet ja levittäneet, sen olisi silloin olettanut leviävän laajemmin & nopeammin, etenkin juuri skandinaavien itsensä keskuudessa. Näin ei kuitenkaan näytä käyneen, vaan 'Finn'-nimitys on pysynyt siellä pitkään vallitsevana. Kirjallisissa lähteissä nimitys alkaa esiintyä vasta 1200-luvun kynnyksellä, samoihin aikoihin kirjoitetuissa saagoissa käytetään pääasiassa 'Finn'-nimitystä. No jälkimmäisen voisi ehkä vielä selittää kansanrunouden nimityksien konservatiivisuudella.

Jaska kirjoitti:Miten muuten lappi voisi olla itämerensuomalaisten keksimä, jos heillä oli jo vanhastaan useita nimityksiä saamelaisille?


Siinä selityksessä ei tarvitse olettaa tuollaista vaan nimitys voi hyvinkin olla suhteellisen alkuperäinen. Ikivanhaksi sitä ei silti tarvitse olettaa, mutta onhan itämerensuomalaistenkin keskuudessa tapahtunut kansainvaelluksia. Nimitys on voitu ottaa käyttöön jonkun uuden kontaktin yhteydessä. Asutuksen tihentyessä ja kulkuyhteyksien parantuessa on sitten tapahtunut myös kielellistä yhtenäistymistä ja muut termit ovat pikkuhiljaa syrjäytyneet.

Jaska kirjoitti:Skandinaavit tunnetaan jo 600-luvulta merentakaisten maiden pakkoverottajina, ja lappalaisverotuskin saattaa hyvin olla heidän keksintöään. Lappi saattoi tarkoittaa jo alun perin juuri verolappalaista..


Tämä voisi kyllä sikäli sopia Perämeri-selitykseen, että samalla voitaisiin ajatella muuten hankalasti selitettävät pirkkalaiset näiden vanhojen lapinverottajien jälkeläisiksi. Suomalaista kansallisylpeyttä se voisi tosin loukata kun pirkat on vissiin yleensä mielletty suomalaisiksi.

Ikävä kyllä, ajatelmat jäävät täysin spekulatiivisiksi. Vaikka voikin olla että termi on kehitetty kuvaamaan juuri verosaamelaista, mikään ei sinänsä viittaa juuri skandinaaveihin.

Jaska kirjoitti:
TTJ kirjoitti:Vuowjo-nimitys sinänsä herättää kysymyksiä. Mikähän sen alkuperä mahtaa olla? Tuntuu hiukan kummalliselta että jokin ihmisryhmä kutsuisi itseään 'tilkkulaisiksi'. Vuowje (pohjoissaamen vuovzza) ei ilmeisesti tarkoita mitä tahansa tilkkua, vaan tietynlaista kiilamaista vahvikekappaletta. Vai onko niin että sanalla on muitakin merkityksiä samalla tavoin kuin suomen 'vaajalla', eli onko se voinut tarkoittaa esimerkiksi nuolta, vasamaa tai salamaa? Kuulostaisi huomattavasti luontevammalta - mutta tällöin vaikeampi kytkeä 'lappu' käännökseen.

Erkki Itkosen alkuperäisessä selityksessä vuowje liittyisi vaajaan (kiila tai pulikka kuten myöhempien kauppajärjestön pirkkakapula) ja vuowjo vatjalaisiin.


Ok. Tämä ei kuitenkaan oikein tue ajatusta 'tilkkulaisista' vaan tässä tapauksessa nimitys on mielletty joksikin muuksi, kuten sanoinkin.

Jaska kirjoitti:Skandinaavisen käännösetymologian tueksi mainittakoon vielä Uhtuasta Karjalasta talletettu sana lappalaine 'erillinen tilkku kintaan peukalonhangassa'. (Grünthal 1997: Livvistä liiviin - itämerensuomalaiset etnonyymit.)


Tämä voisi olla sikäli hyvä löytö, että juuri tuolla suunnassa 'vuojolainen' -nimitys on säilynyt käytössä pisimpään.

Ajallisesti tuntuisi kuitenkin aika hurjalta että skandinaavinen käännösmerkitys olisi säilynyt. Yhtä todennäköistä on että se on johdettu takaisin 'lappu'-sanasta.

Jaska kirjoitti:
TTJ kirjoitti:Ajatus että skandinaavit olisivat kääntäneet saamelaisten omakielisen nimityksen edellyttää aika läheisiä suhteita: itämerensuomalaiset eivät ole voineet toimia 'välittäjänä' koska heiltä ei löydy viitteitä tällaisesta käännöksestä.

Ellei vatjalainen ole se! :wink:


'Vatja'-sanaa ei kai kuitenkaan tuossa merkityksessä tunneta? Myöskään paikannimistössä sanaa ei juuri näytä esiintyvän, ainakaan nyky-Suomen alueella.

Jaska kirjoitti:- muinaisruotsin sana lapp(er) 'lappu, tilkku' vastaa saamen sanaa vuowje 'kiila, tilkku'.


Tarkkaan ottaen, merkitysvastaavuus ei ole täydellinen. 'Vuowje' ei ole ollut mikä tahansa tilkku, joka olisi ollut enemmänkin 'bihttá', 'pala'.

Jaska kirjoitti:- suomen sana lape 'sivu, syrjä' ei vastaa saamen sanaa merkitykseltään.


Samantapaisia merkityksiä 'kadota, piileksiä, eksyä' tosin löytyy.

Jos nimitys todella on skandinaavista alkuperää, niin paljon luontevampaa olisi kehittää se juuri noiden saamenkielisten sanojen pohjalta, kuin ruveta rakentelemaan hankalia 'lappu'-käännöksiä. Nimityksen syntyhistoria olisi tällöin helposti kuviteltavissa kuvaavaksi tai pilkkaavaksi ja sopisi täydellisesti hypoteesiin verolappalaisista.

Jaska kirjoitti:Tarve:
- skandinaaveilla oli ennestään vain yksi yhteinen nimitys suomalaisille ja saamelaisille (finn), joten heillä oli tarve eriyttää nämä kansat myös eksonyymien osalta.


Miksi? Jos skandinaavit ovat keksineet lapinveron, niin he ovat tehneet sen alueella jossa on asunut vähän tai ei lainkaan suomalaisia.

Jaska kirjoitti:- suomalaisilla oli jo vanhastaan (sinun mukaasi) useita nimiä saamelaisille, joten he eivät olisi luoneet uutta. He kuitenkin lainasivat nimityksen skandinaaveilta mahdollisesti merkitsemään verosaamelaista.


Täysin spekulatiivista, eikä ole mitään todisteita sen puolesta että juuri skandinaavit olisivat keksineet lapinveron. Hämäläisten ja karjalaisten lapinvero-instituutiot olivat muinaisia.

Jaska kirjoitti:Synty ja leviäminen:
- Suomalainen tai karjalainen synty ei voisi selittää sanan leviämistä aina Islantiin saakka.


Totta kai se selittää sen. Itse asiassa paljon paremmin kuin skandinaavinen alkuperä. Itämerensuomalainen sana on levinnyt lainana ensiksi Suomen rannikkoalueita hallintaansa valloittaville skandinaaveille, ja heidän keskuudessaan sitten normaalisti lainasanana. Eihän tuota yksinkertaisempaa leviämismallia voisi olla, ja se sopii täydellisesti sanan tunnettuun historialliseen levikkiin. Sanahan ilmestyy skandinaavien historiallisiin lähteisiin vasta silloin kun he ovat siirtymässä etäverotuksesta ja kaupankäynnistä suoraan valloitukseen ja valtakunnan muodostukseen. Yksinkertaisinta on olettaa ettei sitä tunnettu Skandinaviassa ennen sitä.
Viimeksi muokannut TTJ päivämäärä 15 Kesä 2013 14:41, muokattu yhteensä 1 kerran
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja TTJ » 15 Kesä 2013 13:47

aikalainen kirjoitti:Kertaus on tosiaan opintojen isoäiti: "Toinen asia on, että imsujen kotiseudulta katsoen lappalaiset eivät olleet yhtään sen reunemmalla tai syrjemmällä kuin imsujen muutkaan naapurikansat."


Kuten sanoin, se on suhteellista. Ei Pohjanmaakaan ole erikoisen pohjoisessa ;)

aikalainen kirjoitti:Tarkoitat ehkä käsitteitä Bottenviken (Pohjanlahti) ja sen molemmin puolin olevia alueita Väster-Botten ja Öster-Botten (Länsi-Pohja ja Pohjanmaa). Länsisuomalaiset kutsuivat pohjoisen puoleisia asumattomia syrjäisiä eränautinta-alueitaan pohjaksi, siinä oli taustalla pohjoista tarkoittava ilmansuunta. En kuitenkaan näe kytköksiä sanojen 'pohja/botten', 'syrjäinen takamaa' ja 'lape' välillä.


Rinnastus oli puolileikillinen (Norrbotten, suomeksi Pohjapohja).
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja aikalainen » 15 Kesä 2013 19:15

TTJ kirjoitti:
aikalainen kirjoitti: Kertaus on tosiaan opintojen isoäiti: "Toinen asia on, että imsujen kotiseudulta katsoen lappalaiset eivät olleet yhtään sen reunemmalla tai syrjemmällä kuin imsujen muutkaan naapurikansat."


Kuten sanoin, se on suhteellista. Ei Pohjanmaakaan ole erikoisen pohjoisessa ;)

Nyt ei puhuta pohjoisesta, vaan reunalla olemisesta. En nyt ihan ymmärrä, miten ajattelit soveltaa suhteellisuutta siihen, että lappalaiset olisivat imsujen muihin naapureihin nähden suhteellisesti ottaen enemmän reunalla, ja siksi nimetty reunalaisiksi / syrjäläisiksi / lapelaisiksi. Jos sinulla on taustalla jokin ihan oikea ajatusrakennelma, niin voinet vähän selventää sitä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Jola » 16 Kesä 2013 10:39

Eikö tämä reunalaisuus/syrjäläisyys perustu elinkeinoon, koska esim. metsästys pääelinkeinona on vaatinut toimimista harvaan astuilla tai ei ollenkaan asutuilla erämaa-alueilla riippumatta ilmansuunnista.
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 16 Kesä 2013 11:53

Jola kirjoitti:Eikö tämä reunalaisuus/syrjäläisyys perustu elinkeinoon, koska esim. metsästys pääelinkeinona on vaatinut toimimista harvaan astuilla tai ei ollenkaan asutuilla erämaa-alueilla riippumatta ilmansuunnista.


Jola osuu ilmeisesti naulan kantaan. Kalastuksella, metsästyksellä ja keräilyllä eläneet ihmisryhmät eivät voineet, ainakaan pitkään, elää sellaisten asukkaiden seassa, jotka em. elinkeinojen lisäksi harjoittivat merkittävässä määrin maanviljelyä ja karjanhoitoa. Heidän, saamenpuhujien, oli siirryttävä syrjään, vielä vapaina oleville alueille kalastelemaan ym. Ne, jotka eivät siirtyneet, sulautuivat pakostakin kielellisesti ja kulttuurisesti runsaslukuisempaan viljelijäväestöön.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja aikalainen » 16 Kesä 2013 15:29

Jola kirjoitti:Eikö tämä reunalaisuus/syrjäläisyys perustu elinkeinoon, koska esim. metsästys pääelinkeinona on vaatinut toimimista harvaan astuilla tai ei ollenkaan asutuilla erämaa-alueilla riippumatta ilmansuunnista.

Eteläisessä Suomessa on harjoitettu maataloutta jo kauan ennen imsujen tuloa maahan. Siis saamelaistenkin aikaan. Pyyntiväki, jota saattoi olla jossain päin Väli-Suomea, ei asunut syrjässä, vaan heidän talvikylänsä olivat hyvin keskeisillä paikoilla vesireittien äärellä. Kaikki naapurikansat ovat omasta maasta katsottuna ihan yhtä reunalla riippumatta niiden väestötiheydestä, joten se olisi kansan nimeämisen perusteena mitään selittämätön.

Kalevanserkku kirjoitti: Heidän, saamenpuhujien, oli siirryttävä syrjään, vielä vapaina oleville alueille kalastelemaan ym.

Nyt puhut eteläisten saamelaisten sulautumisen loppuvaiheista. Nimi (joka on levinnyt jo varhain venäjää ja islantia myöten ja sittemmin koko maailmaan) heille on annettu varmaan jo paljon sitä ennen.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Jola » 16 Kesä 2013 17:52

Mutta eikö noita varhaisia viljelijöitä asunut aika suppeilla alueilla. Pitkin valtavia erämaita harvakseltaan metsästeleviä/kalastelevia pyyntielinkeinojen harrastajia on voitu ihan oikeutetusti pitää "syrjäläisinä" ja ehkä muutenkin "toisenlaisina". Sehän tiedetään, että Suomen karuissa metsissä metsästelemällä elantonsa hankkiva perhekunta on tarvinnut valtavat alueet pärjätäkseen.

Kun puhutaan parin tuhannen vuoden takaisista asioista, ei liene aivan varmaa, että olivatko nämä metsästäjä/kalastajat saamenkielisiä.

Heidän geneettiset jälkeläiset kuuluvat ns. prekarjalaisten klaaniin. Vielä 1500-luvulla heitä oli Savossa ns. verolappalaisina, jotka muuttuivat 1600-luvulla aivan sujuvasti suomenkielisiksi viljelijä-Lappalaisiksi. Meikäläinen on yksi heidän jälkeläisiään. Eikä suvussa tunnu olleen koskaan mitään saamelaispiirteitä, jos ei nyt shamaanitaitoja sellaisiksi lueta.
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Maalis 2014 21:46

Jaettu viestejä ketjuksi "Lapin suomalaismurteiden synty":
viewtopic.php?f=9&t=916

---------
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Anskuq » 25 Kesä 2016 15:00

Tällä Suomen heimot ja sukukansat pitäisi kyllä olla otsikko/kansio "Saamelaiset", johon voisi laittaa tutkimuksia ym. saamelaisista.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Anskuq » 25 Kesä 2016 16:40

Anskuq kirjoitti:Tällä Suomen heimot ja sukukansat pitäisi kyllä olla otsikko/kansio "Saamelaiset", johon voisi laittaa tutkimuksia ym. saamelaisista.

Minusta täällä olisi hyvä, sellainen hahmotus saamelaisista, hieman laajempi Ruotsi, Norja ja Venäjä (Suomi-Venäjä) näkökulma asiaan....
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Pystynen » 25 Kesä 2016 23:36

Aloita ketju vain, eiköhän keskustelua ala pikku hiljaa kertymään, eteenkin jos heität muutaman lähtökysymyksen.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 30 Elo 2018 10:41

Kun mielestäni alkaa näyttää selvältä, että Etelä- tai etenkin Kaakkois-Suomessa oli saamensukuista kieltä puhuvia (esim. pöllä) karjanhoitajia, jotka olivat lainailleet termistöään balteilta (<*pala), voisi nimityksen lappi yrittää liittää samaan kokonaisuuteen. Mitäpä jos lappi olikin aluksi itäisten karjaa hoitavien pohjoisbalttien endonyymi, joka sitten siirtyi heidän sulautuessaan alueelle tuleviin uralinpuhujiin, näin syntyvälle uudelle väestölle?

"From Proto-Baltic *labas, from Proto-Indo-European *labʰ- ‎(“to seize, to grab”‎). The semantic development was apparently “seized, grabbed, taken” > “obtained, acquired (as property)” > “valuable, precious” > “good.” Cognates include Lithuanian lãbas ‎(“good; hello”‎), lobùs ‎(“well-off, rich”‎), Old Prussian labs ‎(“good”‎), Sanskrit लभते ‎(lábhate, “to seize, to gain possession, to find, to have”‎), Ancient Greek λάφῡρον ‎(láphūron, “booty, loot, plunder; gain, benefit”‎)."

https://en.wiktionary.org/wiki/labs

Lab- tarkoitti balteille siis jotain positiivista, he olivat esim. hyviä tai varakkaita (omasivat karjaa tms.). Nimityksen lappi tunsivat samoin varhaiset imsut ja heillä se jäikin muotoon lappi. Sillä saamelais-merjalaisella alueella, jonne se sitten omaksuttiin endonyymiksi, se muuttui muotoon lopp(V) ja tästä kehityksestä on merkintänä jäljellä mm. Novgorodin etelärannan hallintoalueen muinainen nimi Lop'skaja (Лопьская), "the southern shore of Ladoga Lake and possibly territories to the north and west of the lake (Karelian Isthmus (f.e. Izhorians)".

https://en.wikipedia.org/wiki/Administr ... d_Republic

Hieman monimutkaista, mutta nämä Laatokan loppilaiset eivät ilmeisesti ikinä kutsuneet itseään sämä-pohjaisilla nimillä, joista hämäläinen ja saamelainen. Savitaipaleen Loppeenluoto, Hiidenvuoren ja Lapinsalon välissä, liittänee yksityiskohdan tasolla mutta aika odotuksen mukaisesti (pöllä jne.) Lappeen seudun Lopskajaan. Sämä taas edusti ilmeisesti pohjoisempaa, nykysaamelaisiin johtavaa kehityslinjaa, vaikka perustui osin samaan perustajaryhmään, kuten kieli todistaa. Etelästä etenevät imsut taas liittivät jo kielen pohjalta nimityksen lappi Suomen alueen saamelaisiin.

Esimerkkisovituksen pohjalta Laatokan etelä- ja kaakkoispuolella asuneet, loppilaisiin sulautuvat baltit olivat kaiketi tyypillisiä pronssikauden baltteja. Paikalle Ylä-Volgalta saapuneet uralinpuhujat olivat taas ilmeisesti lähellä leviksiä, omaten ilmeisesti kuitenkin enemmän farmaria?

Finnish_East

Anc_Saami,36.2
Baltic_BA,32.8
Beaker_Central_Europe,8.6
Germany_Medieval,4.2
Varna_o,4
Nordic_IA,2.4
CWC_Baltic,1.6
CWC_Germany,1.4
Beaker_Britain,1
Krasnoyarsk_MLBA,1
England_CA_EBA,0.8
England_MBA,0.8
Beaker_The_Netherlands,0.6
England_Anglo-Saxon,0.6
Wales_CA_EBA,0.6
Germany_Medieval_ACD,0.4
Kairan_MLBA,0.4
Sintashta_MLBA,0.4
Ukraine_Eneolithic,0.4
Anc_Finn,0.2
England_IA,0.2
England_Roman,0.2
Hungary_BA,0.2
Poltavka_o,0.2
Slavic_Bohemia,0.2
Srubnaya_MLBA,0.2
Ukraine_Mesolithic,0.2
Unetice,0.2
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Jaska » 30 Elo 2018 13:51

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kun mielestäni alkaa näyttää selvältä, että Etelä- tai etenkin Kaakkois-Suomessa oli saamensukuista kieltä puhuvia (esim. pöllä) karjanhoitajia, jotka olivat lainailleet termistöään balteilta (<*pala), voisi nimityksen lappi yrittää liittää samaan kokonaisuuteen. Mitäpä jos lappi olikin aluksi itäisten karjaa hoitavien pohjoisbalttien endonyymi, joka sitten siirtyi heidän sulautuessaan alueelle tuleviin uralinpuhujiin, näin syntyvälle uudelle väestölle?

"From Proto-Baltic *labas, from Proto-Indo-European *labʰ- ‎(“to seize, to grab”‎). The semantic development was apparently “seized, grabbed, taken” > “obtained, acquired (as property)” > “valuable, precious” > “good.” Cognates include Lithuanian lãbas ‎(“good; hello”‎), lobùs ‎(“well-off, rich”‎), Old Prussian labs ‎(“good”‎), Sanskrit लभते ‎(lábhate, “to seize, to gain possession, to find, to have”‎), Ancient Greek λάφῡρον ‎(láphūron, “booty, loot, plunder; gain, benefit”‎)."

https://en.wiktionary.org/wiki/labs

Vallitseva etymologia lappi-sanalle on skandinaavinen, mutta haasteet ovat aina mielenkiintoisia.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Lab- tarkoitti balteille siis jotain positiivista, he olivat esim. hyviä tai varakkaita (omasivat karjaa tms.). Nimityksen lappi tunsivat samoin varhaiset imsut ja heillä se jäikin muotoon lappi. Sillä saamelais-merjalaisella alueella, jonne se sitten omaksuttiin endonyymiksi, se muuttui muotoon lopp(V) ja tästä kehityksestä on merkintänä jäljellä mm. Novgorodin etelärannan hallintoalueen muinainen nimi Lop'skaja (Лопьская), "the southern shore of Ladoga Lake and possibly territories to the north and west of the lake (Karelian Isthmus (f.e. Izhorians)".

https://en.wikipedia.org/wiki/Administr ... d_Republic

Mielenkiintoinen idea yhdistää o:llinen lop-asu saame-merjan muutoksiin. (Jos siis sitä tarkoitat.) Slaavissahan *a > *o on tapahtunut jo joskus vuoden 500 jKr. tienoilla, jolloin slaaveja ei vielä ollut kovin lähellä "lappeja". Venäjän lop-nimitykset eivät siksi kovin hyvin selity viikinkiaikaisesta skandinaavisesta etymologiasta lähtien.

Balttilaina olisi riittävän vanha selittämään vaihtelu ims. lappi ~ saame-merja **loppi.


Kinaporin kalifi kirjoitti:Hieman monimutkaista, mutta nämä Laatokan loppilaiset eivät ilmeisesti ikinä kutsuneet itseään sämä-pohjaisilla nimillä, joista hämäläinen ja saamelainen. Savitaipaleen Loppeenluoto, Hiidenvuoren ja Lapinsalon välissä, liittänee yksityiskohdan tasolla mutta aika odotuksen mukaisesti (pöllä jne.) Lappeen seudun Lopskajaan. Sämä taas edusti ilmeisesti pohjoisempaa, nykysaamelaisiin johtavaa kehityslinjaa, vaikka perustui osin samaan perustajaryhmään, kuten kieli todistaa. Etelästä etenevät imsut taas liittivät jo kielen pohjalta nimityksen lappi Suomen alueen saamelaisiin.

Loppeenluoto on mielenkiintoinen löytö. Lap/Lop-paikannimien kokonaislevinneisyyden kartoittaminen olisi kyllä valaisevaa.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Esimerkkisovituksen pohjalta Laatokan etelä- ja kaakkoispuolella asuneet, loppilaisiin sulautuvat baltit olivat kaiketi tyypillisiä pronssikauden baltteja. Paikalle Ylä-Volgalta saapuneet uralinpuhujat olivat taas ilmeisesti lähellä leviksiä, omaten ilmeisesti kuitenkin enemmän farmaria?

Suoria todisteita esim. paikannimistössä tuolla asuneista pohjoisbalteista ei kai ole?

Aikion vokaaliteoriahan vie pohjan klassiselta ns. pohjoisbalttilaiselta lainasanakerrostumalta, jossa kantabaltin *a:ta vastasi itämerensuomessa *oo. Nyt tämä kerrostuma olisikin se vanhempi, ja ims. *a-kerrostuma olisi sitä nuorempi, omaksuttu vasta sen jälkeen kun vanha *a-i oli muuttunut *oo-i:ksi. Kumpikin voisi silti olla kantabaltista, eikä erillistä balttimurretta ainakaan vokaaliston osalta tarvittaisi.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 30 Elo 2018 14:31

Jaska kirjoitti:Vallitseva etymologia lappi-sanalle on skandinaavinen, mutta haasteet ovat aina mielenkiintoisia...Slaavissahan *a > *o on tapahtunut jo joskus vuoden 500 jKr. tienoilla, jolloin slaaveja ei vielä ollut kovin lähellä "lappeja". Venäjän lop-nimitykset eivät siksi kovin hyvin selity viikinkiaikaisesta skandinaavisesta etymologiasta lähtien. ...Balttilaina olisi riittävän vanha selittämään vaihtelu ims. lappi ~ saame-merja **loppi.

Loppeenluoto on mielenkiintoinen löytö. Lap/Lop-paikannimien kokonaislevinneisyyden kartoittaminen olisi kyllä valaisevaa.

Skandiselitys taitaa tosiaan vaatia sen, että skandinaavit nimeävät lapin ennen 500-lukua, jotta slaavit ehtivät muuntaa sen vaikkapa Laatokalla muotoon lop'. Siksi balttilaina on helpompi, se sopii ajoituksen osalta sekä imsuun että saamelaistyylisiin kieliiin. Lisäksi, Lopskaja on Olhavan ympäristöä. Edes Kannakselta ei ole Aikion mukaan löydetty varsinaista saamelaisnimistöä, *alho > Olha-/Volhava on silti ilmeisesti ainakin jotain sukukieltä JA Jushkovan mukaan alueella asui karjanhoitajia ennen slaaveja.

Lop-nimet taitavat sotkeutua muuhun nimistöön aika pahasti, mutta Lappeenrannan suunnan Lopperi-talot voisivat olla sellaisia? Lisäksi, olettaisin että tämä eteläinen saamensukuista kieltä puhuva substraatti omaksui imsun myötä nopeasti etnonyymit karjalainen tai vepsäläinen. Venäläisten tietojen pohjalta idempänä ilmeisesti säilyi silti ihan lop'-ryhmiäkin, jotka eivät puhuneet imsua vaan kai lähinnä jotain merjan perifeeristä murretta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja TTJ » 24 Syys 2018 23:49

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kun mielestäni alkaa näyttää selvältä, että Etelä- tai etenkin Kaakkois-Suomessa oli saamensukuista kieltä puhuvia (esim. pöllä) karjanhoitajia, jotka olivat lainailleet termistöään balteilta (<*pala), voisi nimityksen lappi yrittää liittää samaan kokonaisuuteen. Mitäpä jos lappi olikin aluksi itäisten karjaa hoitavien pohjoisbalttien endonyymi, joka sitten siirtyi heidän sulautuessaan alueelle tuleviin uralinpuhujiin, näin syntyvälle uudelle väestölle?

"From Proto-Baltic *labas, from Proto-Indo-European *labʰ- ‎(“to seize, to grab”‎). The semantic development was apparently “seized, grabbed, taken” > “obtained, acquired (as property)” > “valuable, precious” > “good.” Cognates include Lithuanian lãbas ‎(“good; hello”‎), lobùs ‎(“well-off, rich”‎), Old Prussian labs ‎(“good”‎), Sanskrit लभते ‎(lábhate, “to seize, to gain possession, to find, to have”‎), Ancient Greek λάφῡρον ‎(láphūron, “booty, loot, plunder; gain, benefit”‎)."

https://en.wiktionary.org/wiki/labs

Lab- tarkoitti balteille siis jotain positiivista, he olivat esim. hyviä tai varakkaita (omasivat karjaa tms.). Nimityksen lappi tunsivat samoin varhaiset imsut ja heillä se jäikin muotoon lappi. Sillä saamelais-merjalaisella alueella, jonne se sitten omaksuttiin endonyymiksi, se muuttui muotoon lopp(V) ja tästä kehityksestä on merkintänä jäljellä mm. Novgorodin etelärannan hallintoalueen muinainen nimi Lop'skaja (Лопьская), "the southern shore of Ladoga Lake and possibly territories to the north and west of the lake (Karelian Isthmus (f.e. Izhorians)".


Enpä oikein tiedä...jotenkin vaikea selittää tuon sanan pohjalta etnonyymiä vaikka toki kaikenlaisia kummallisia aasinsiltoja on sillä saralla ihan oikeastikin.
Ehkä karja/maatalousbaltit pitivät itseään rikkaina verrattuna sisämaiden pyyntiväestöön?
Mutta tämän selityksen mukaan siis saamelaiset olisivat levinneet balttialueen päälle ja omaksunut karjanhoidon ja 'lappi' endonyymin (tai baltit vaihtoivat kieltä). Myöhemmin imsut olisivat käyttäneet nimitystä näistä saamelaisista joka olisi myös siirtynyt eksonyymiksi pyynti-saamelaisille.
Miten tähän hypoteesiin sopii sitten teoria Sämä-sanan balttilaisesta alkuperästä? Miksi imsut olisivat omaksuneet tuolla endonyymiksi juuri Häme- eikä Lappi-sanaan pohjautuvat nimen? Kuulostaa aika mutkikkaalta. Vai onko 'hämäläinen' nimitys kulkeutunut Virosta.

Mainittakoon että tätä hypoteesia eräässä muodossa on kannattanut vanha ystävämme Ilmari Kosonen:
"Esimerkiksi sana lappi on balttisana muinaispreussin kielestä. Heillä labbis tarkoitti ’tavaraa, luonnontuotteita’. Ja tuo sana oli merkitykseltään laaja tarkoittaen myös majataloa, krouvia ja kauppakartanoakin. Ja lappalainen oli luonnontuotteiden hankkija kauppiaille, ei pelkästään saamelainen. "

Olisiko hajonnut kello osunut kerrankn oikeaan? PDT_Armataz_01_03

Kinaporin kalifi kirjoitti:Hieman monimutkaista, mutta nämä Laatokan loppilaiset eivät ilmeisesti ikinä kutsuneet itseään sämä-pohjaisilla nimillä, joista hämäläinen ja saamelainen.


Ehkä heidän käyttämästään endonyymistä ei vain ole säilynyt tietoa? Monet tuon suunnan uralilaiset kansat ovat sulautuneet sen verran varhaisessa vaiheessa ettei heistä ole paljoa tallentunut kansiin ja kirjoihin.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Esimerkkisovituksen pohjalta Laatokan etelä- ja kaakkoispuolella asuneet, loppilaisiin sulautuvat baltit olivat kaiketi tyypillisiä pronssikauden baltteja. Paikalle Ylä-Volgalta saapuneet uralinpuhujat olivat taas ilmeisesti lähellä leviksiä, omaten ilmeisesti kuitenkin enemmän farmaria?


Levikset?
edit. ah Leväluhtalaiset, duh.
Viimeksi muokannut TTJ päivämäärä 27 Syys 2018 01:13, muokattu yhteensä 1 kerran
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 25 Syys 2018 00:35

TTJ kirjoitti:Ehkä heidän käyttämästään endonyymistä ei vain ole säilynyt tietoa?

Voipa olla että nimitys on omaksuttu omaan käyttöön muiden esimerkin pohjalta, mutta kaipa esim. nämä Sakkolan loprat ja luprat sekä Lappeen lopperit pohjautuvat lopar-sanastoon ja vaikkapa Lappeen Loppeenluoto taas lop-sanastoon, siinä kuin ehkä Loppikin. Sämä, josta saamelainen ja Häme ovat taas sitten Suomen järviseudun historiaa, ehkä balttia, ehkä germaania jne. Muilta lainattuja näyttäisivät kummatkin nimet kuitenkin olevan (, samoin kuin ilmeisesti Suomikin on).

Nämä ryhmäthän siis erosivat toisistaan jo ilmeisesti joskus ajanlaskun vaihteen tienoilla, ehkäpä jossain Syvärillä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Tomppa » 25 Syys 2018 22:04

Luin säikeen läpi ja on kiinnostavaa juttua. Mielestäni termi riippunee hiukan siitä, mistäpäin Suomen asujamistoja tarkistellaan. Pitänee sitten sitten korjata oheista tekstiäni, kun kirjoitin kylähistoriaa www-sivuilleni. Tällä alueella ja kylällä on asunut lappalaisia nykyisen Etelä- ja Keskipohjanmaan välialueilla. Eli nyt kirjoitin paikallisille. -Saa rääpiä tekstiä vapaasti, kun olen vain tämän alan harrastetutkija ja korjaan sitten tekstin:

"Nämä lappalaiset oli varmaan geneettisesti suomalaisia, mutta harrastivat metsästystä, keräilytaloutta ja omia jumalia. Nykyään Lapissa porotaloutta harjoittavat tai muuten vain olevat henkilöt ovat saamelaisia ja se on aivan toinen juttu. Tässä nyt mennään pienimmän riesan tietä kutsumalla yleistermillä lappalainen. Termi protosuomalainen viittanee enemmän näihin hylkeenpyytäjiin tai muihin aikaisempiin asujiin täällä mutta voinee korvata lappalaistermiä selvennyksenä, kun se aina mielletään nykylapin asujiin.

Aivan omissa pähkäilyssäni olen päätynyt siihen, että olivat melko vaaleatukkaisia ja ei pidä sekoittaa nykylappalaisiin tai saamelaisiin. ”lappalainen” oli kirkon kehittämä lähinnä propagandistinen termi. Tietysti piti haukkua niitä, jotka eivät ottaneet kastetta. Muuten Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa tuotti muutaman saamelaisen ja poroja suomenselän alueelle lähinnä Parkanoon, mutta kokeilu epäonnistui, kun paikalliset söivät porot suihinsa, lähde Satakunnan historiakirjoista. Eikä porotalous ole muutenkaan kovin monta sataa vuotta vanha juttu Suomessa.

On nyt selvinnyt aivan tieteellisestikin, että näitä lappalaisia oli paljon enemmän 1500-luvulla. Katollinen kirkko ajoi aikaisemmin miekan kanssa kääntymään kristinuskoon 1500-luvulle asti ja suomalaiset hallitsivat jo varmaan tuolloin piilopirtit ja erämaahan pakenemisen. Asutushan levisi pohjoista kohti myös pakenemisen myötä. Protestanttinen uskonto ei sitten kannattanut niinkään enää moista pakkosysteemiä ja brutaalia menetelmää niin kovasti. Luulen, että monet kirkonkirjoista esivanhempiaan etsivät ihmettelevät, mistä ilmestyi moinen tyyppi tai perhe kirjoihin. Yksinkertainen selitys on se, että hyvinvoivakin tila tai perhe otti kasteen."
Y-DNA: I1d3a
Äidinisän suvun Y-DNA: R1a1a1g2
"Suomenruotsalaisen viikingin ja saksalaisen merirosvon jälkeläinen ;)"
Tomppa
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 50
Liittynyt: 28 Joulu 2013 15:51

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja TTJ » 27 Syys 2018 01:22

Kinaporin kalifi kirjoitti:
TTJ kirjoitti:Ehkä heidän käyttämästään endonyymistä ei vain ole säilynyt tietoa?

Voipa olla että nimitys on omaksuttu omaan käyttöön muiden esimerkin pohjalta, mutta kaipa esim. nämä Sakkolan loprat ja luprat sekä Lappeen lopperit pohjautuvat lopar-sanastoon ja vaikkapa Lappeen Loppeenluoto taas lop-sanastoon, siinä kuin ehkä Loppikin. Sämä, josta saamelainen ja Häme ovat taas sitten Suomen järviseudun historiaa, ehkä balttia, ehkä germaania jne. Muilta lainattuja näyttäisivät kummatkin nimet kuitenkin olevan (, samoin kuin ilmeisesti Suomikin on).


Mjoo, onhan se mahdollista ettei Sämä-nimitys levinnyt niin kauas itään, silloin he ovat kutsuneet itseään joksikin muuksi. Historialliset saamelaiset eivät ole 'lappalainen' -nimityksestä pitäneet eivätkä sitä endonyyminä käyttäneet mutta aina ja kaikkialla ei saamensukuisten keskuudessa välttämättä ole ollut näin.
Idässä saamelaisia näytetään kutsutun ainakin tyrjäläisiksi. En osaa sanoa onko tämä ollut jossain välissä myös endonyymi.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 27 Syys 2018 08:31

TTJ kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
TTJ kirjoitti:Ehkä heidän käyttämästään endonyymistä ei vain ole säilynyt tietoa?

Voipa olla että nimitys on omaksuttu omaan käyttöön muiden esimerkin pohjalta, mutta kaipa esim. nämä Sakkolan loprat ja luprat sekä Lappeen lopperit pohjautuvat lopar-sanastoon ja vaikkapa Lappeen Loppeenluoto taas lop-sanastoon, siinä kuin ehkä Loppikin. Sämä, josta saamelainen ja Häme ovat taas sitten Suomen järviseudun historiaa, ehkä balttia, ehkä germaania jne. Muilta lainattuja näyttäisivät kummatkin nimet kuitenkin olevan (, samoin kuin ilmeisesti Suomikin on).


Mjoo, onhan se mahdollista ettei Sämä-nimitys levinnyt niin kauas itään, silloin he ovat kutsuneet itseään joksikin muuksi. Historialliset saamelaiset eivät ole 'lappalainen' -nimityksestä pitäneet eivätkä sitä endonyyminä käyttäneet mutta aina ja kaikkialla ei saamensukuisten keskuudessa välttämättä ole ollut näin.
Idässä saamelaisia näytetään kutsutun ainakin tyrjäläisiksi. En osaa sanoa onko tämä ollut jossain välissä myös endonyymi.

Idean saamensukuista kieltä puhuneesta, venäläisittäin lop', lopar-ryhmästä on siis esittänyt muinoin ainakin Helimski. Hän myös uumoili, ettei ryhmä ole tuntenut sämä-nimitystä. Olhavan Lopissa ts. Lop'skajassa asuneet loppilaiset eivät ilmeisesti nähneet loppilainen-nimityksessä ongelmaa, vrt. nykyiset Suomen perunapitäjä Lopen loppilaiset. Nimi vaikuttaisi kuitenkin ehkä imsun myötä Laatokalla peittyneen karjala- tai vepsä-nimien alle.

Loppilaiset eivät siis kuitenkaan eläneet ihan kuten saamelaiset, vaikka kieli olikin sukukieli, vaan he olivat mitä ilmeisimmin karjanhoitajia, kalastajia ja metsästäjiä, kuten Jushkova esittää. Rekonpojalle tärkeän "keräilyn" rooli lienee ollut pienempi.

Vaikka loppilaiset näyttävät olevan kaakkoinen ilmiö, heitä vaikuttaa asuneen esim. Vesilahdella, vrt. paikalliset pola- ja kora-niityt ja -pellot. Pienimuotoisten kohteiden nimet eivät voi olla esim. pronssikaudelta. Liittäisin samaan vyyhteen myös sieltä tässä taannoin löydetyn permiläiskorun sekä tarinat Pohdosta (< *Bogdan) ja "lappalaisten linnoituksesta" Kaakilassa. Loppilaisten kontaktiverkko lienee ollut merjan osaamisen pohjalta hyvä, aina siihen asti kun merjalaiset sulautuivat slaaveihin tai marginalisoituivat. Verkostoa kuvannee hyvin esim. tämä Rjabininin luokitteleman korumalli 6:n levikki, kattaen myös Sakkolan Lapinlahden ympäristön, < ?*Lopinlahti.

Kuva
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Lappalaiset - etnisyys vai elinkeinoryhmä?

ViestiKirjoittaja TTJ » 28 Syys 2018 01:07

Kinaporin kalifi kirjoitti:Idean saamensukuista kieltä puhuneesta, venäläisittäin lop', lopar-ryhmästä on siis esittänyt muinoin ainakin Helimski. Hän myös uumoili, ettei ryhmä ole tuntenut sämä-nimitystä. Olhavan Lopissa ts. Lop'skajassa asuneet loppilaiset eivät ilmeisesti nähneet loppilainen-nimityksessä ongelmaa, vrt. nykyiset Suomen perunapitäjä Lopen loppilaiset. Nimi vaikuttaisi kuitenkin ehkä imsun myötä Laatokalla peittyneen karjala- tai vepsä-nimien alle.

Loppilaiset eivät siis kuitenkaan eläneet ihan kuten saamelaiset, vaikka kieli olikin sukukieli, vaan he olivat mitä ilmeisimmin karjanhoitajia, kalastajia ja metsästäjiä, kuten Jushkova esittää. Rekonpojalle tärkeän "keräilyn" rooli lienee ollut pienempi.

Vaikka loppilaiset näyttävät olevan kaakkoinen ilmiö, heitä vaikuttaa asuneen esim. Vesilahdella, vrt. paikalliset pola- ja kora-niityt ja -pellot. Pienimuotoisten kohteiden nimet eivät voi olla esim. pronssikaudelta. Liittäisin samaan vyyhteen myös sieltä tässä taannoin löydetyn permiläiskorun sekä tarinat Pohdosta (< *Bogdan) ja "lappalaisten linnoituksesta" Kaakilassa.


'Lappalaisten linnoituksen' suhteen todennäköisempi selitys on varmaan muinaisjäänteiden yhdistäminen edeltäjäkansaan, kuten lapinraunioiden tapauksessa.
'Saamelaiselinkeinojen' suhteen meillä on luultavasti säilymisharha, kun historiallisen ajan saamelaiset ovat olleet pyynti- tai nomadiväestöä niin maanviljelijä- tai karjanhoitosaamelaiset kuulostavat omituiselta ajatukselta. Saamensukuiset kielet ovat kuitenkin parhaimmillaan kattaneet valtavan alueen, on todennäköistä että saamenkielisissä on ollut muidenkin kuin 'lappalaiselinkeinojen' harjoittajia. Mahdollisesti he ovat myöhemmin helpommin sulautuneet samanlaisia elinkeinoja harjoittaviin itämerensuomalaisiin kuin pyyntiväestö. -Vastaavastihan toisaalta Jukka Korpela on esittänyt että historiallisten 'lappalaisten' joukossa on voinut olla suomenkielistäkin metsästäjä/keräilijäväestöä.
Keräilyelinkeino edellyttää jonkunmoista liikkuvuutta ja sopii huonosti yhteen karjatalouden kanssa. Isojen vesistöjen liepeillä karja- ja kalatalous lienevät helpompi yhdistää.

Kovin innoissani tästä balttiselityksestä en edelleenkään ole mutta kuten tässä ketjussa on tullut todettua niin muissakin selityksissä on ongelmansa.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

EdellinenSeuraava

Paluu Suomen heimot ja sukukansat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 4 vierailijaa