Kinaporin kalifi kirjoitti:Kattava katsaus, mukana listaus nimistä, kuten Korhola "kylä Sakkola-Metsäpirtissä", jonka nimiaineksen päättelin ihan ite johtuvan johtuvan ortodoksinimestä Georgios > Korga. Petrovskij näkyy esittäneen idean jo 1966!
KORHOLA
Grikino v Korgole 1500 V: 50, D na Korgoloju na Sakule ed.: 53, D Korgola, D Podolj na Korgole, D Podgorje v Korgole Vdovkino, D na Borku v Korgole ž ed.: 75, Korhola 1585 RA FCö 4:1, kylä; Kårhåla, Kårhola ödhe 1614 KA 5973: 31, autio; Kårhala 1616 ed.: 52, Kårhola 1617 ed.: 62 (= Mäkikorhola), Kårhoila by 1635 KA gg I: 154v, kylä; Korhola jerfui lac, järvi; Korhola fl. 1651 RA LL: 43, joki (Metsäpirtti). – Vrt. Korholan-jaama, Mäkikorhola. Vrt. myös Oloff korhon 1543 KA 5000: 80 (Jääski), Per korhon 1543 KA 5000: 112v (Viipuri), Korhola, kylä (Savitaipale). Mahdollisesti ortodoksisesta etunimestä Gorga < Georgij, Gorgij, Gorgonij (Petrovskij 1966: 273).
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... _kylat.pdf
Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.
Johannes kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.
Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)
Johannes kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.
Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)
Jaska kirjoitti:Johannes kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.
Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)
Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*
jussipussi kirjoitti:Johannes kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.
Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)
Luossa on saamessa lohi, en tiedä onko yhteyttä karjalaisten luosaan.
Jaska kirjoitti:Johannes kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kiintoisa linkki. Sivulla 22 mainitaan, että rönö kuuluu kannakselaisiin sanoihin, luosa karjalaisiin sanoihin, ryönä laajemmin itämurteisiin sanoihin.
Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)
Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*
Kinaporin kalifi kirjoitti:Eiköhän kyse ole tästä:
" Older Proto-Slavic *lzъ lza m. ‛field or meadow created where there used to be forest"
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Johannes kirjoitti:Mitähän tuo luosa-sana tarkoittaa?
(Verkosta löytyvä Suomen murteiden sanakirja on ehtinyt vasta hakusanaaan lofka. Näin myös, että luosa esiintyy erilaisissa nimissä. Merkitys jäi kuitenkin epäselväksi.)
Karjalan kielen sanakirja ei anna tuloksia tuolla, mutta olisiko samaa kuin luošo 'vesiperäinen paikka t. vesilätäkkö.' (Vain suistamolla merkitsee 'kivikko'.)
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 1&ha=luos*
Eiköhän kyse ole tästä:
" Older Proto-Slavic *lzъ lza m. ‛field or meadow created where there used to be forest"
https://kuscholarworks.ku.edu/bitstream ... mencic.pdf
> * lo:sa, vrt. inkeroisen loosa, karjalan luosa/losä, lösö. Vetinen niitty, vrt. Löpöluosa, "lopin loosa".
Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.
SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?
Johannes kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.
SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?
Virossa kyseessä näyttää olevan juuri tuollainen kantaslaavista (vanavene keel) lainautunut etelävironkielinen sana luus (genetiivi loosi) Viron paikannimisanakirjan Eesti kohanimeraaamat (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi) mukaan: "Talunimi [Loosi] võib olla tekkinud lõunaeestikeelsest maastikusõnast luus : loosi ’lomp, madal veeloikudega maa’, mis on vanavene laensõna" (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi?Q=Loosi).
Kinaporin kalifi kirjoitti:jussipussi kirjoitti:
Luossa on saamessa lohi, en tiedä onko yhteyttä karjalaisten luosaan.
Ihmettelin tuota itsekin aluksi, kun eivät lohet juuri niityillä liiku.
Johannes kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Derksenin slaavin etymologisessa sanakirjassa on kantaslaavin *lùža 'lammikko'. Merkitys ja äänneasu sopisivat.
SSA tarjoaa samaa lähtökohtaa, silti inkeroisen loosa ja viron (ilmeisesti Virossa murteellinen, mutta missä siellä, kun ei löydy?) loos "tulvan aikana veden alle jäävä niityn osa". Ei siis mikä tahansa lammikko ja miksi ei vain luusa-luosa, vaan myös loos(-a)?
Virossa kyseessä näyttää olevan juuri tuollainen kantaslaavista (vanavene keel) lainautunut etelävironkielinen sana luus (genetiivi loosi) Viron paikannimisanakirjan Eesti kohanimeraaamat (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi) mukaan: "Talunimi [Loosi] võib olla tekkinud lõunaeestikeelsest maastikusõnast luus : loosi ’lomp, madal veeloikudega maa’, mis on vanavene laensõna" (https://www.eki.ee/dict/knr/index.cgi?Q=Loosi).
Jaska kirjoitti:Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.
Eli loosa on lainattu imsuun?
Jaska kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Eteläviron vaihtelu oo ~ uu palautuu aikaisempaan *oo:hon.
Slaavissa tapahtui muutos *oo > *uu ennen myöhäiskantaslaavia, ja sanoja on voitu lainata eri ims. kieliin eri kerrostumista.
Eli loosa on lainattu imsuun?
Siltä näyttäisi. Tosin nuo slaavin rekonstruktiotasot ovat hieman sekavia, niin pidätän vielä oikeuden mielenmuutoksiin.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa