Maantieteellisten nimien synnystä

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Maantieteellisten nimien synnystä

ViestiKirjoittaja Taavetti » 16 Loka 2011 09:05

Joku on saattanut ihmetellä paikkakuntamerkintääni viestin sivussa, nimimerkkini alla. Selitän oitis tässä, että se on eräs vanha arvaus kuntamme, Pihtiputaan nimen alkuperästä. Kovin uskottava se selitys ei ole, mutta laitoin sen silti paikkakunnakseni pieni huumorin pilke suupielessäni.

Varmemman tuntuiset selitykset pohjautunevat muinaisen Saamen kielen sanoihin, ehkä luotettavimmalta tuntuu vesistökohtainen selitys. Kunnan pohjoisosassa on kaksi muita suurempaa vesireittiä. Muuras- Alvajärven ja Elämä- Saanijärven reitit. Ne yhtyvät Heinäjoessa,johon idästä laskeva Saanijoki laskee. Yhtymäkohtaan Heinäjokeen muodostuu eräänlainen akanvirta, pyörivä virtaus, siis vesi virtaa osalla jokea vastavirtaan. Sellaisella pitäisi olla Saamen kielessä ilmaisuna pudas.

Kun kävelijä kulkee Saanijoen länsipuolella myötävirtaan, hän joutuu jokien yhtymäkohdassa "pihtiin" ainakin omalta kannaltaan katsottuna. Linkin karttakuvaa katsomalla ilmiö havainnollistuu.

Se pihti putos selityskin liittyy näihin jokiin, joku muinainen seppä olisi ollut pajapihtinippu mukanaan ylittämässä jokea kahlaten, jolloin ainakin yhdet hänen tärkeistä olisi pudonnut jokeen, ja sen seurauksena olisi siitä muotoillut nimen paikalle.
Muuten nämä vesistöön, tässä tapauksessa sen pieneen osaan, liittyvä nimi sopii kyllä hyvin koko kunnan nimeksi aivan siitä riippumatta, onko niillä pohjaa todellisuudessa. Mainitussa akanvirrassa yhdistyvät omalla tavallaan kuntamme suuret vesistöt, pohjoisen kaksi reittiä, ja Heinäjoen alapuolen suuri Kolimajärvi, joka on tosin yhteinen Viitasaaren kanssa.

Olisi mukava saada tähän muidenkin paikkakuntien oletettuja tai todellisia nimihistorioita, sekä hiukan keskustelua niistä. Silläkin tavoin voisi avartua tietämyksemme Suomen menneisyydestä.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Taavetti » 07 Tammi 2012 10:12

Uusimmassa Pihtiputaan Joulu lehdessä on jyväskyläläisen Ilmari Kososen kirjoitus, jossa hän tyrmää edellisessä viestissäni kerrotun selityksen Pihtipudas nimelle, ja esittää erilaisen, mielestäni uskottavamman selityksen. Artikkeli on pitkänpuoleinen ja monipolvinen, joten on melkein mahdotonta kertoa perusteluja ilman, että melkein koko artikkelin tähän liittäisi. Siihen en lähde toisaalta tekijäoikeudellisesta syystä, toisaalta siksi, että se veisi kohtuuttomasti tilaa ja olisi ehkä vaikealukuinen minun kopioimanani. Kunnan nimen loppuosaan, Pudas ei artikkelissa puututa.

Sen sijaan alkuosa, Pihti kerrotaan mielestäni melko pätevin perustein niitty sanan eri aikoina korvanneille sanoille, samoin alueella olleille runsaille niityille ja järvien kaislakentille. Sen kummemmin asiaa enemmän kertomatta, jätän pohdittavaksi, mitä foorumin asiantuntijat tästä tietävät ja kertovat. Kun ehdin ja jos muistan, yritän jatkoksi löytää Suomen muitakin paikkoja, joissa pihti esiintyy muodossa tai toisessa. Kosonen väittää, että melkein kaikki ne ovat erilaisten niittyjen vanhemmista nimistä, tai että kohoumien läheisyydessä olisi ollut suuria tai suurehkoja, asukkaille merkittäviä niittyjä.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Tammi 2012 18:22

Hmmm...
Kosonen on se tyyppi, joka yleensä vääntää kaikki mahdolliset nimet balttilaisperäisiksi, ja yleensä erittäin huterasti. Hän lienee kirjoittanut jokaiseen maakuntalehteen ja moneen pienempäänkin, "osoittaen" aina sen alueen nimistön balttilaisperäiseksi. :)

Mitä googlaamalla saa esiin Kososen nimiselityksiä, niin ne eivät kyllä vakuuta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja jussipussi » 05 Touko 2012 16:02

Pudas on yleinen sana Peräpohjolassa Kemi ja Tornionjokivarsilla. Pudas on joessa saaren ja mantereen väliin jäävä matalamman veden puoli. Yleensä vähävirtaiset ja pitemmät "haarat" on nimetty putaiksi. Jos keskellä jokea on pieni saari, ei kumpaakaan joen puoliskoa ole yleensä nimetty putaaksi. Saattaa olla kartassa myös "puas".

Pihtiputaallakin näkyy olevan vastaava joen osa. Jokisaaren pohjoispuolella oleva joen osa on näin karttatiedustelun perusteella pudas.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja aikalainen » 06 Touko 2012 17:56

jussipussi kirjoitti:Pudas on yleinen sana Peräpohjolassa Kemi ja Tornionjokivarsilla. Pudas on joessa saaren ja mantereen väliin jäävä matalamman veden puoli. Yleensä vähävirtaiset ja pitemmät "haarat" on nimetty putaiksi. Jos keskellä jokea on pieni saari, ei kumpaakaan joen puoliskoa ole yleensä nimetty putaaksi. Saattaa olla kartassa myös "puas".

Pihtiputaallakin näkyy olevan vastaava joen osa. Jokisaaren pohjoispuolella oleva joen osa on näin karttatiedustelun perusteella pudas.

Valaiseva selitys.

Pihtiputaalla joen kaksi haaraa kiertävät väliin jäävän saaren siten, että virtaukset kohtaavat toisensa vastakkaisista suunnista. Ne muodostavat ikäänkuin pihdin. Ehkäpä siinä on nimeämisen peruste. Karttakuva.

Taavetti, mikäs ihmeen kanava siinä lähellä on. Veneitä vai uittoa vai jotain muuta tarkoitusta varten?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Taavetti » 06 Touko 2012 20:10

aikalainen kirjoitti:Taavetti, mikäs ihmeen kanava siinä lähellä on. Veneitä vai uittoa vai jotain muuta tarkoitusta varten?

Veneille ja veden virtaukselle se on aikanaan tarkoitettu.
Silloin kun rakensivat rautatietä, suunnittelijat viisaudessaan ajattivat Heinäjoen täyteen maata, siihen he tekivät vain pienen rummun veden virtaukselle. Se ei olisi riittänyt veden virtaukselle, siksi ne viisaat suunnittelijat kaivattivat kanavan, josta veden virta tarvitsee lyhemmän sillan. Mahtoikohan siinä syntyä jotakin säästöä?

Joka tapauksessa melkein virtaamattomaksi jäänyt Heinäjoki sammaloitui, heinittyi ja alkoi haista Pihtiperän asukkaiden sieraimissa. Vuosien kiistelyn ja käräjöinnin jälkeen vihdoin viranomaiset suostuivat avaamaan Heinäjokeen väljemmän sillan.

Se kanavan ylittävä rautatiesilta on sellainen, että siitä näkyy virtaava vesi ratapölkkyjen ja kiskojen välistä. Ihmeen kaupalla siitä selvisi radan varresta rautatielle karannut nuorehko hevonen niin, etteivät jalat pudonneet pölkkyjen väliin, vaan matka jatkui etelän suuntaan. Pihtiputaan asemalla havaitsivat rataa juosseen hevosen ja ehtivät soittaa etelästä tulevaan veturiin, että hevonen juoksee vastaan rautatiellä.

Kuva Kuva
Klikkaa kuvaa jos haluat nähdä isompana.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Taavetti » 06 Touko 2012 20:24

aikalainen kirjoitti:
Pihtiputaalla joen kaksi haaraa kiertävät väliin jäävän saaren siten, että virtaukset kohtaavat toisensa vastakkaisista suunnista. Ne muodostavat ikäänkuin pihdin. Ehkäpä siinä on nimeämisen peruste. Karttakuva.

Täällä on selitetty putaaksi akanvirtaa, joka syntyy ainakin pienemmän Saanijoen purkautuessa suurempaan Heinäjokeen. Kaiketi siinä saaren syrjälläkin sellainen vastavirtaus eli akanvirta syntyy. Kun rannoilla kävelijä osuu jokien risteykseen, hän samalla huomaa joutuneensa pihtiin ja siitä on oletettu Pihtipudas nimen syntyneeksi. Teorioita on kuitenkin useita muitakin, varmaksi niistä ei ole voitu vahvistaa mitään. Toiset ovat silti muita uskottavampia, kuten kaiketi yleensä vanhoissa asioissa.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa

cron