E. Sofia kirjoitti:Oudot nimet ovat muokkautuneet tutumpaan muotoon ja helpommin lausuttaviksi. Niinpä Nuhronen /Nuheroinen (1560-luvulla Pellosniemen Pitkälahdella; nimi Onufrios-pyhimyksestä) muokkautui Nurhonen.
Kohtalokkaasti kävi Cyprianuksen mukaan kehittyneelle sukunimelle Kypräselle. Tästä pyhän Cyprianuksen mukaan muotoutuneesta sukunimestä vaihtoivat paikkaa p ja r. Helpompihan se niin oli lausua. Sukututkijoille tuli ihmettelemistä, kun oli Vähä- ja Isokyxxäsiä... Nimeä kummasteltiin sukututkijoiden sivuilla. On varmaan jo se suku muuttanut nimensä.
Swedish: The "tj-sound"
-> Uppsala domkyrka
English examples of the "tj sound": wash, fish, flush, shallow, ship
Before soft vowel, (at the beginning of words), the "tj-sound" is often spelled k, but sometimes "tj".
-> kyrka...
E. Sofia kirjoitti:Savitaipaleella on kylä nimeltä Hyrkkälä. Siellä on asunut Hyrkkänen-nimisiä isäntiä. Olen etsinyt mistä Hyrkkänen-nimi voisi tulla.
korhoant kirjoitti:Milloin Itä-Suomessa alettiin käyttää sukunimeä? Löytyykö mistään tarkempaa tietoa? Jossain lähteissä mainitaa, että jo ainakin 1200-luvulla olisi sukunimi ollut käytössä? Asia askarruttaa alekirjoittanutta.
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm
Sigfrid kirjoitti:korhoant kirjoitti:Milloin Itä-Suomessa alettiin käyttää sukunimeä? Löytyykö mistään tarkempaa tietoa? Jossain lähteissä mainitaa, että jo ainakin 1200-luvulla olisi sukunimi ollut käytössä? Asia askarruttaa alekirjoittanutta.
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm
Keskiaikainen nimikäytäntö lienee ollut koko maassa samanlainen. Nimi on ollut kuvaava. Länsi-Suomen nimikäytäntö muuttui ruotsinvallan alkuaikoina taloverotukseen siirryttäessä.
Jaska kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:korhoant kirjoitti:Milloin Itä-Suomessa alettiin käyttää sukunimeä? Löytyykö mistään tarkempaa tietoa? Jossain lähteissä mainitaa, että jo ainakin 1200-luvulla olisi sukunimi ollut käytössä? Asia askarruttaa alekirjoittanutta.
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm
Keskiaikainen nimikäytäntö lienee ollut koko maassa samanlainen. Nimi on ollut kuvaava. Länsi-Suomen nimikäytäntö muuttui ruotsinvallan alkuaikoina taloverotukseen siirryttäessä.
Joo, tämä on vallitseva käsitys. Lännessäkin oli vanhoja -nen-päätteisiä sukunimiä, mutta ilmeisesti ruotsalaismallinen patronyymijärjestelmä (Johan Johansson) yhdessä talopainotteisuuden kanssa johti talonnimien käyttöön sukunimien sijasta.
Idässä sukunimillä on vanha jatkuvuus keskiajalle, tosin usein näkee mainittavan, että -nen-päätteen olisivat lisänneet savolaiset, eikä vielä karjalaisilla olisi sitä ollut. Karjalainen Karhu --> savolainen Karhunen jne. Toisaalta "Karjalassa" on -nen-päätteisiä asutusnimiä (taloja, kyliä) kyllä.
korhoant kirjoitti:Jaska kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:
Keskiaikainen nimikäytäntö lienee ollut koko maassa samanlainen. Nimi on ollut kuvaava. Länsi-Suomen nimikäytäntö muuttui ruotsinvallan alkuaikoina taloverotukseen siirryttäessä.
Joo, tämä on vallitseva käsitys. Lännessäkin oli vanhoja -nen-päätteisiä sukunimiä, mutta ilmeisesti ruotsalaismallinen patronyymijärjestelmä (Johan Johansson) yhdessä talopainotteisuuden kanssa johti talonnimien käyttöön sukunimien sijasta.
Idässä sukunimillä on vanha jatkuvuus keskiajalle, tosin usein näkee mainittavan, että -nen-päätteen olisivat lisänneet savolaiset, eikä vielä karjalaisilla olisi sitä ollut. Karjalainen Karhu --> savolainen Karhunen jne. Toisaalta "Karjalassa" on -nen-päätteisiä asutusnimiä (taloja, kyliä) kyllä.
Käsitäkö oikein, keskiaika alkaa pohjoismaissa 1000-luvulla ja sillon olisi myös sukunimikäytäntö alkanut?
aikalainen kirjoitti:Verotus jää sukunimen selityksenä vähän puolitiehen.
Kaskiyhtiö kaskeaa omalla maallaan, jotta verinen sota naapureita vastaan vältetään, joten vaikka asunnon paikka vaihtuu, niin maatila on sama. Maatilan kokohan saattoi olla läpimitaltaan 10 km. Verottajalle puolestaan on aivan yhdentekevää, onko kaskitilan verovelvollisen isännän nimen lisäosa alkuperältään sukunimi vai lempinimi vai maatilan nimi.
<<.
Sukunimien osalta asia ilmeisesti saatiin selväksi.E. Sofia kirjoitti: ^
Isojaon tuloksena vanha ryhmäkyläasutus suurelta osin hävisi, kun tilojen rakennukset siirrettiin yhteiseltä kylätontilta hajalleen kunkin tilan isojaossa saamille tiluksille. Vanhin kulttuurimuoto kylä hävisi uudistuksen yhteydessä.[1]
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 26 vierailijaa