Kamalia savolaisia sukunimiä?

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Kesä 2014 18:32

Loistava katsaus, Sofia! PDT_Armataz_01_37
"Nainen"-loppu tulee sattumalta, kun vieras -n-loppuinen nimi saa peräänsä a-vokaalin ja -inen-johtimen.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 06 Heinä 2015 02:01

Oudot nimet ovat muokkautuneet tutumpaan muotoon ja helpommin lausuttaviksi. Niinpä Nuhronen /Nuheroinen (1560-luvulla Pellosniemen Pitkälahdella; nimi Onufrios-pyhimyksestä) muokkautui Nurhonen.

Kohtalokkaasti kävi Cyprianuksen mukaan kehittyneelle sukunimelle Kypräselle. Tästä pyhän Cyprianuksen mukaan muotoutuneesta sukunimestä vaihtoivat paikkaa p ja r. Helpompihan se niin oli lausua. Sukututkijoille tuli ihmettelemistä, kun oli Vähä- ja Isokyxxäsiä... Nimeä kummasteltiin sukututkijoiden sivuilla. On varmaan jo se suku muuttanut nimensä.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 06 Heinä 2015 17:34

E. Sofia kirjoitti:Oudot nimet ovat muokkautuneet tutumpaan muotoon ja helpommin lausuttaviksi. Niinpä Nuhronen /Nuheroinen (1560-luvulla Pellosniemen Pitkälahdella; nimi Onufrios-pyhimyksestä) muokkautui Nurhonen.

Kohtalokkaasti kävi Cyprianuksen mukaan kehittyneelle sukunimelle Kypräselle. Tästä pyhän Cyprianuksen mukaan muotoutuneesta sukunimestä vaihtoivat paikkaa p ja r. Helpompihan se niin oli lausua. Sukututkijoille tuli ihmettelemistä, kun oli Vähä- ja Isokyxxäsiä... Nimeä kummasteltiin sukututkijoiden sivuilla. On varmaan jo se suku muuttanut nimensä.

No jopa on nimistöä. Tämä on arkistolöytöjen ehdotonta eliittiä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 24 Heinä 2015 00:24

Savitaipaleella on kylä nimeltä Hyrkkälä. Siellä on asunut Hyrkkänen-nimisiä isäntiä. Olen etsinyt mistä Hyrkkänen-nimi voisi tulla. Sukunimikirjan selitykset eivät vakuuta.
Minusta näyttää että pyhimysnimestä sekin taitaa tulla. Pyhimys nimeltä Kyriakos on sekä lännen että idän kirkoille tuttu.
Voisiko k:sta tulla h-kirjain? Käsittääkseni ei ainakaan kreikan ja ortodoksisten reittien kautta. Läntistä reittiä ehkä voisi. Milloin ruotsin kielessä kyr- on alettu lausua nykyisellä suhullisella tavalla? Millaista ruotsia puhuttiin joskus 1100-1200- luvulla?

Ruotsin suhu-k:sta kaiketi olisi voinut suomalaisissa korvissa ja suussa tulla tutumpi h. Niin voisi olla tässä Savitaipaleen Hyrkkäs- nimessä.
Swedish: The "tj-sound"
-> Uppsala domkyrka
English examples of the "tj sound": wash, fish, flush, shallow, ship
Before soft vowel, (at the beginning of words), the "tj-sound" is often spelled k, but sometimes "tj".
-> kyrka...

Ehdotan siis, että Hyrkkänen tulisi todennäköisesti läntistä reittiä pyhimysnimestä Kyriakos. Sana on vapaa, perustelkaa!
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 24 Heinä 2015 19:04

E. Sofia kirjoitti:Savitaipaleella on kylä nimeltä Hyrkkälä. Siellä on asunut Hyrkkänen-nimisiä isäntiä. Olen etsinyt mistä Hyrkkänen-nimi voisi tulla.

Nimeä on muuallakin kuin Savitaipaleella. On Hyrkkänen , Hyrkäs, Hyrkkönen. Nimiä on Satakunnassa, Hämeessä, Karjalassa. Löytyy mm. Lempäälästä Hyrkkölän kylä, samoin Karjalassa oli Muolaassa ja Viipurissa 1500-luvulla. Siihen aikaan Savitaipaleella kuuluu olleen Hyrkkäsiä jo täysi kylällinen.

Nimelle ei ole varmaa selitystä. Jos pohjana olisi yleissana, yksi ehdotus tulee kirnua tarkoittaneesta hämäläissanasta hyrsy. Johonkin taloon olisi keksitty kylän ensimmäinen kirnu. Vai olisiko lähistöllä hiidenkirnuja?

Entä ovatko Hyrkkäset ja Jyrkkäset samaa? Jyrkkä on tietysti selvää suomenkieltä, joka kävisi paikannimen yhteyteen. Hyrkkälä-nimisten paikkojen maastokarttoja voisi siis katsella. Murteiden tuntijat osannevat sanoa, onko jyrkkä jossain päin hyrkkä. En ole sellaisesta kuullut.

Jossain on muoto Hörkälä, mutta se on yksittäinen. Hörköttäminen tarkoittaa nauramista.

Muita mahdollisuuksia? Savitaipaleen Hyrkkälässä on asunut 1700-luvun lopulla mm. Hirvi-niminen isäntä. Zirgas kuuluu olevan kantana hirvas-, hirvi- ja härkä-sanoille. Olisiko vanhoja eläinaiheisia nimiä?

Levikki viittaa mielestäni kuitenkin henkilönimitaustaan.
Historia tuntee henkilön nimeltä Hyrkanos, mutta tuskinpa se on ollut Hyrkkästen nimen mallina. Johannes Hyrkanos oli nimittäin juutalaista ylipapistoa noin sata vuotta ennen ajanlaskumme alkua, eikä siitä nimestä näytä tulleen juutalaisuudessakaan yleinen. Kristillisistä kalentereista ei löydy yhtään Hyrkanoksen kaimaa.

Jyrki ja Jyrkkö henkilönimenä johdetaan Georgios-nimestä, kuten myös Yrjänä, Yrjö, Jyri, Göran. Jos Hyrkkänen tulisi Georgioksesta, pitäisi olettaa sellaista nimen tuloreittiä, missä G olisi vaihtunut H: ksi. Kai sekin olisi mahdollista, kun kerran Johanneksestakin on tullut jossain Giovanni tai Don Juan (Huan).

Mikään näistä esitetyistä ei mielestäni voita Kyriakos-teoriaa.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 10 Syys 2015 15:22

Jos minulla olisi suhteita Itä-Suomen yliopistoon, tarjoaisin sinne tutkimusprojektia keskiaikaisista ortodoksisperäisistä nimistä, joista tuli sukunimiä. Siihen tarvittaisiin niin historiantutkijoita kuin kielitieteilijöitäkin ja vahvaa ortodoksian historian tuntemista.
Kauko Pirinen teki Mikkelin seudun sukunimistöstä vakuuttavia havaintoja, jotka todistavat osaltaan Novgorodin vahvaa vaikutusta. Tuntuu että seudun nimien selitys on kuitenkin jäänyt länsisuomalaisen nimikulttuurin jyräämäksi.

Muutama esimerkki:
Särkkä
Paikannimikirjassa esitetään sukunimen lähtökohdaksi länsimurteiden tuntema "Särkkä". Se olisi siirtynyt sukunimistöön paikan nimestä. Tietysti se on mahdollista.
Särkkä on kuitenkin yleinen sukunimi Itä-Suomessa. 1561 mainitaan Vuolingolla Antti Särckinen, jonka maita oli mm. Serkin mäki. Sukunimi Särcki, Särckä esiintyy myöhemmissä asiakirjoissa ilman -nen päätettä. Ristiinassa Särkkä on varsin yleinen nimi, esimerkiksi 1701 henkikirjassa mainitaan Rahikkalassa Mikko Särkkä vaimoineen ja veljineen sekä Hanhijärvellä elävä Risto Särkkä, jonka pojat Pekka ja Matti jo myös olivat veronmaksajia. Juho Särkkä puolestaan toimi siltavoutina.
Ettei vain Särkkä-nimen taustana ole Novgorodin aikainen pyhimysnimi Chreskes, Kreskes. Miten lienee lausuttukaan. Ortodoksinen kalenteri kertoo yhden sen nimisen marttyyrin kuolleen Korintossa v. 258, tämän muistopäivää on vietetty Suomen ortodoksisessa kirkossa 10.3. Toinen Kreskes oli marttyyri Lykian Myrrasta, muistopäivä 13.4.. Kolmas Kreskes oli apostoli, joka kuului perimätiedon mukaan Jeesuksen laajempaan 70 oppilaan piiriin ja joka saarnasi Galatiassa ja Galliassa. Hänen muistopäiviään on ortodoksisessa kalenterissa 30.7. ja 4.1. ortodoksisen ristimänimioppaan mukaan. (Lähde: Kasanko Nimi ja usko.)

Kärkkäinen
Viljo Nissilä tulkitsee sen lisänimestä tulevaksi. Kärkäs kuvaa yksilön ominaisuuksia, ja niin siitä olisi tullut varsin laajalevikkinen sukunimi. Sukunimikirjan tekijöiden mielestä "tämä vaikuttaa uskottavalta".

Kärkkäiset olivat Savon suurimpia sukuja. Nimi mainitaan jo 1500-luvun lähteissä Juvalta, Jääskestä, Rantasalmelta, Vesulahdelta ja Tavinsalmelta. Sitä oli myös Rautalammilla, mihin Nissilä arvelee sen tulleen Pälkäneeltä. Siellä mainitaan v. 1508 Per Kaupison Kerkäs. Levikin perusteella minusta tuntuisi uskottavalta ennen Pähkinäsaaren rauhaa annettujen ristimänimien vaihtoehto. Kärkäs-, Kärkkäinen- nimen pohjana voisi olla sama [b]Kreskes kuin Särkkä-nimen lähtönimenä. [/b]


Lampinen (Lambin, vanhana sukunimenä).
Tietysti, tietysti Lampinen nimeä otettiin käyttöön 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kaunis luontonimihän se on. Mutta Mikkelin seudun 1500- luvun Lambiset tuskin olivat minkään lammen mukaan nimeään saaneet. Eihän sellainen nimenvalinta olisi ollut mielekästä: Lampia oli kaikkialla, ja kiinteä asutus syntyi vasta myöhään.

Mikkelin seutu, Savilahti, oli Novgorodin pogostana ennen Pähkinäsaaren rauhan solmimista. Silloin suosittiin ortodoksisia pyhimysnimiä. Eulambios omasi montakin muistopäivää eri marttyyreiden mukaan. Esimerkiksi 5.3., 3.7. ja 10.10. olivat tämännimisten pyhimysten päiviä. Eulambios oli voimallinen pyhimys, joka pystyi suojelemaan nimensä kantajaa monelta vaivalta. Nimi lyheni Lampiseksi.

Tässä siis vaihtoehtoja nimien selitykseen. Kommentit tervetulleita.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja korhoant » 10 Loka 2018 11:30

Milloin Itä-Suomessa alettiin käyttää sukunimeä? Löytyykö mistään tarkempaa tietoa? Jossain lähteissä mainitaa, että jo ainakin 1200-luvulla olisi sukunimi ollut käytössä? Asia askarruttaa alekirjoittanutta.
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm
335453 N1c1 - CTS12908 > N-Y21583 > N-Y21582 > N-Z20909/N-Y21581 > N-FGC72591
mtDNA: H2a1
korhoant
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 330
Liittynyt: 13 Elo 2014 20:21

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 10 Loka 2018 13:46

korhoant kirjoitti:Milloin Itä-Suomessa alettiin käyttää sukunimeä? Löytyykö mistään tarkempaa tietoa? Jossain lähteissä mainitaa, että jo ainakin 1200-luvulla olisi sukunimi ollut käytössä? Asia askarruttaa alekirjoittanutta.
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm



Keskiaikainen nimikäytäntö lienee ollut koko maassa samanlainen. Nimi on ollut kuvaava. Länsi-Suomen nimikäytäntö muuttui ruotsinvallan alkuaikoina taloverotukseen siirryttäessä.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Jaska » 10 Loka 2018 16:17

Sigfrid kirjoitti:
korhoant kirjoitti:Milloin Itä-Suomessa alettiin käyttää sukunimeä? Löytyykö mistään tarkempaa tietoa? Jossain lähteissä mainitaa, että jo ainakin 1200-luvulla olisi sukunimi ollut käytössä? Asia askarruttaa alekirjoittanutta.
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm



Keskiaikainen nimikäytäntö lienee ollut koko maassa samanlainen. Nimi on ollut kuvaava. Länsi-Suomen nimikäytäntö muuttui ruotsinvallan alkuaikoina taloverotukseen siirryttäessä.

Joo, tämä on vallitseva käsitys. Lännessäkin oli vanhoja -nen-päätteisiä sukunimiä, mutta ilmeisesti ruotsalaismallinen patronyymijärjestelmä (Johan Johansson) yhdessä talopainotteisuuden kanssa johti talonnimien käyttöön sukunimien sijasta.

Idässä sukunimillä on vanha jatkuvuus keskiajalle, tosin usein näkee mainittavan, että -nen-päätteen olisivat lisänneet savolaiset, eikä vielä karjalaisilla olisi sitä ollut. Karjalainen Karhu --> savolainen Karhunen jne. Toisaalta "Karjalassa" on -nen-päätteisiä asutusnimiä (taloja, kyliä) kyllä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja korhoant » 10 Loka 2018 16:42

Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
korhoant kirjoitti:Milloin Itä-Suomessa alettiin käyttää sukunimeä? Löytyykö mistään tarkempaa tietoa? Jossain lähteissä mainitaa, että jo ainakin 1200-luvulla olisi sukunimi ollut käytössä? Asia askarruttaa alekirjoittanutta.
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm



Keskiaikainen nimikäytäntö lienee ollut koko maassa samanlainen. Nimi on ollut kuvaava. Länsi-Suomen nimikäytäntö muuttui ruotsinvallan alkuaikoina taloverotukseen siirryttäessä.

Joo, tämä on vallitseva käsitys. Lännessäkin oli vanhoja -nen-päätteisiä sukunimiä, mutta ilmeisesti ruotsalaismallinen patronyymijärjestelmä (Johan Johansson) yhdessä talopainotteisuuden kanssa johti talonnimien käyttöön sukunimien sijasta.

Idässä sukunimillä on vanha jatkuvuus keskiajalle, tosin usein näkee mainittavan, että -nen-päätteen olisivat lisänneet savolaiset, eikä vielä karjalaisilla olisi sitä ollut. Karjalainen Karhu --> savolainen Karhunen jne. Toisaalta "Karjalassa" on -nen-päätteisiä asutusnimiä (taloja, kyliä) kyllä.

Käsitäkö oikein, keskiaika alkaa pohjoismaissa 1000-luvulla ja sillon olisi myös sukunimikäytäntö alkanut?
335453 N1c1 - CTS12908 > N-Y21583 > N-Y21582 > N-Z20909/N-Y21581 > N-FGC72591
mtDNA: H2a1
korhoant
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 330
Liittynyt: 13 Elo 2014 20:21

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Jaska » 10 Loka 2018 18:38

korhoant kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Keskiaikainen nimikäytäntö lienee ollut koko maassa samanlainen. Nimi on ollut kuvaava. Länsi-Suomen nimikäytäntö muuttui ruotsinvallan alkuaikoina taloverotukseen siirryttäessä.

Joo, tämä on vallitseva käsitys. Lännessäkin oli vanhoja -nen-päätteisiä sukunimiä, mutta ilmeisesti ruotsalaismallinen patronyymijärjestelmä (Johan Johansson) yhdessä talopainotteisuuden kanssa johti talonnimien käyttöön sukunimien sijasta.

Idässä sukunimillä on vanha jatkuvuus keskiajalle, tosin usein näkee mainittavan, että -nen-päätteen olisivat lisänneet savolaiset, eikä vielä karjalaisilla olisi sitä ollut. Karjalainen Karhu --> savolainen Karhunen jne. Toisaalta "Karjalassa" on -nen-päätteisiä asutusnimiä (taloja, kyliä) kyllä.

Käsitäkö oikein, keskiaika alkaa pohjoismaissa 1000-luvulla ja sillon olisi myös sukunimikäytäntö alkanut?

Suomen historian kronologiassa keskiajan katsotaan alkavan vuonna 1155, johtuen ilmeisesti siitä, että kirjallisten lähteiden katsotaan virallisesti alkavan ensimmäisestä ristiretkestä.

Sukunimijärjestelmän alku on ajoitettu karkeasti vuoden 1200 ympäristöön, tosin en nyt muista mitään tarkkoja perusteluja sille.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 10 Loka 2018 22:30

Sukunimet tulivat käyttöön siellä, missä niitä tarvittiin. Tarpeen aiheutti verotuksen vakiintuminen.
Siellä, missä asutus oli kiinteää, sukunimille ei ollut tarvetta, koska oli talot ja isännät ja peltoviljelys. Talo pysyi samalla paikallaan. Verottaja pystyi käyttämään verotunnuksena "osoitetta", talon ja paikan nimeä.
Toisin oli siellä, missä vielä harjoitettiin kaskiviljelyä ja nimenomaan havumetsien kaskeamista huhtamenetelmällä. Viljelysten paikka muuttui kymmenien kilometrien päähän, jonne myös asuinrakennus siirrettiin.
Kun verottaja tuli vuosittaisella kierroksellaan arvioimaan veroa, entisessä osoitteessa ei enää ollut edes hirttä toisen päällä. Verotustunnukseksi ei käynyt osoite. Piti keksiä muuta: verotustunnus, joka riippunut paikasta.

Kaskeaminen vaati paljon työtä eikä sitä jaksanut yksin tehdä. Veljekset ja jousi-ikään ehtineet pojat muodostivat ns. kaskiyhtiön. Päämiehenä toimi vanhin, perheen patriarkka. Vaikkei vanhaisäntä enää olisi jaksanut puun kaatoon lähteä, hänen nimensä toimi tunnuksena. Se säilyi myös seuraavalle sukupolvelle. Niin siitä kehittyi periytyvä sukunimi.

Itä-Suomessa, siis Pähkinäsaaren rauhan rajassa Ruotsin verotuspiiriin siirtyneillä alueilla - Savilahden, Jääsken, Äyräpään ja Muolaan pogostoissa - ruotsalainen verotus vakiintui pian 1300-luvun puolivälin jälkeen. Viimeistään silloin nuo vanhat patriarkat saivat nimensä verottajan listoihin. Itse nimet olivat vanhempia. Niistähän on todisteita Novgorodin tuohikirjeissäkin.

Nimien muuttumisista asutuksen vakiintuessa on jo enemmän dokumentteja.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja aikalainen » 11 Loka 2018 00:44

Verotus jää sukunimen selityksenä vähän puolitiehen.

Kaskiyhtiö kaskeaa omalla maallaan, jotta verinen sota naapureita vastaan vältetään, joten vaikka asunnon paikka vaihtuu, niin maatila on sama. Maatilan kokohan saattoi olla läpimitaltaan 10 km. Verottajalle puolestaan on aivan yhdentekevää, onko kaskitilan verovelvollisen isännän nimen lisäosa alkuperältään sukunimi vai lempinimi vai maatilan nimi.

Verottaja ei varmaankaan käynyt vuosittain arvioimassa tuloja. Silloin ei ollut tuloverotusta. Vero oli kiinteä, manttaali (sanatarkasti miehen osa) tai jousivero, joka sekin oli käytännössä miehen osa, eli vero määrättiin etukäteen riippumatta tuloista ja vähennyksistä.

Kun kaskiyhtiön neljän pojan neljät pojat, yhteensä 16 poikaa, eivät mahdu jakamaan tilaa, heitä lähtee esim. Pohjois-Savoon, Kainuuseen tai Keski-Suomeen. Siellä voivat ottaaa itselleen uuden kaskiyhtiön vastuullisena minkä lisänimen tahtovat, verottaja ei määrää ottamaan lapsuudenkodin käyttämää sukunimeä. Silti moni jatkaa entisen sukunimen käyttöä, eikä se tällöin johdu verottajasta.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 11 Loka 2018 13:08

Ehkä sukunimillä oli käyttöarvoa myös ihan sosiaalisessa kanssakäymisessä. Perinteinen kysymys "kenen poikia/tyttöja" vei nopeasti eteenpäin, kun sukunimi liitti vastaajan nimen mukana tulevaan viitekehykseen.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja ristoilmari » 11 Loka 2018 17:04

kiitos. mielenkiintosta.
pystyykö näistä nimistä ajottamaan lainautumisen etukirjainten mukaan.
itseäni kiinnostanut "Kiesuksen" lainautuminen. kreikkalaista (?), mutta kuinka aikaisin.

länsipuolen lainatuista mahdollisesti eroo tanskalaisen ja ruotsalaisen pyhimyskalenterin mukaan
ristoilmari
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 56
Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 12 Loka 2018 22:38

aikalainen kirjoitti:Verotus jää sukunimen selityksenä vähän puolitiehen.

Kaskiyhtiö kaskeaa omalla maallaan, jotta verinen sota naapureita vastaan vältetään, joten vaikka asunnon paikka vaihtuu, niin maatila on sama. Maatilan kokohan saattoi olla läpimitaltaan 10 km. Verottajalle puolestaan on aivan yhdentekevää, onko kaskitilan verovelvollisen isännän nimen lisäosa alkuperältään sukunimi vai lempinimi vai maatilan nimi.
<<.


"Maatilat" eivät todellakaan olleet kaskiviljelyalueella yhtenäisiä - puhumattakaan siitä, että niiden koko olisi ollut "läpimitaltaan" 10 km. Kannattaa katsoa vaikkapa Savon maantarkastuskirjaa 1561-64. Saman isännän tilukset sijaitsevat kymmenien kilometrien päässä toisistaan, ja välissä on aivan eri isännille merkittyjä anekkeja. Kaskivaltaukset olivat kuin tilkkutäkkiä.

Samalle isännälle merkityt maakappaleet piti toki - ohjeiden mukaan - merkitä samaan "kylään" ja "kylän" tuli käsittää joitakin eri taloja. "Kylä" oli Etelä-Savon huhtakaskiseudulla kuitenkin vain verottajan keksimä verotustekninen idea. Se ei ollut selkeä maantieteellinen kokonaisuus.

Pekka Heikkinen on tutkinut esimerkiksi Ristiinan /Mikkelin Hangastenmaan seudun taloja. Nykyihmisen on vaikea tajuta sitä, että kun kulkee kylätietä, vierekkäiset talot kuuluvatkin eri kylään, sitten taas yksi talo kolmanteen, sitten yksi joka oli sama kuin ensimmäinen. Kyläjaossa ei ole minkäänlaista järkeä, ellei ymmärrä miten asutus on kehittynyt kaskiviljelyksen aikana.

Esim. Pekka Heikkinen: Elämää Hangastenmaalla I (sisältää kylät Hangastenmaa, Tiusala, osia Juottilasta ja Parkatniemestä ym.) Ristiina 2004. Elämää Hangastenmaalla II (sisältää kylät tai niiden osia Ristiinasta: Hangastenmaa, Heramäki, Kaipiala, Kapala, Korhola ja Parkatniemi, sekä osia Mikkelin kylistä Haapataipale, Kirkonkylä ja Laitiala ym.) Ristiina 2005.


P.S. Toinen tutkimus Ristiinan taloista: Astuvan perilliset. Elämää Suurlahdentien varrella Ristiinassa. Someen maa- ja kotitalousseura ry, 2012.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja aikalainen » 13 Loka 2018 03:25

E. Sofia kirjoitti: ^
Sukunimien osalta asia ilmeisesti saatiin selväksi.

Jos saman isännän maatila oli kahtena (tai useampana) tilkkuna, jotka sijaitsivat kymmenien kilometrien päässä toisistaan, niin luontevampi selitys on kaskiyhtiö, jossa isännän pojat olivat ottaneet haltuunsa näitä tilkkuja omiksi "maatiloikseen", mutta esiintyivät verottajan suuntaan yhtenä kaskiyhtiönä. Tilkku on myös voinut olla alunperin maatilan erämaapalsta, sellaisia kuului Länsi-Suomessakin maatiloihin irrallisina tilkkuina kaukana.

Hämeen ja Satakunnan linnaläänien puolelle tulleet huhtakaskeajat asettuivat viranomaisten valvonnassa vanhoille pakkolunastetuille erämaapalstoille, joiden rajojen sisään piti mahtua. Eräpalsta saattoi olla jopa sen 10 km, ja vero oli kasattava sieltä. Siellä ei ollut tilkkutäkkejä. Toki näissä lääneissä viranomaisten vaatimukset ovat voineet poiketa Savon linnaläänin käytännöistä.

Kylä- ja tienvarsihistoriat ovat laadultaan kovin vaihtelevia, varsinkin varhaisten vähien lähteiden ja nykyisestä poikkeavan elämäntavan ajoilta, kun villit tulkinnat lähtevät laukkaan. Mainostamasi Maantarkistuskirjat on varmaankin laadukas näyte menneisyydestä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Kamalia savolaisia sukunimiä?

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 13 Loka 2018 12:49

Eivät maatilat rannikollakaan olleet yhtenäisiä, vaan saattoivat olla niityiltään ja pelloiltaan pirstoutuneita. Juuri tästä syystä käynnistettiin Isojako.


Isojaon tuloksena vanha ryhmäkyläasutus suurelta osin hävisi, kun tilojen rakennukset siirrettiin yhteiseltä kylätontilta hajalleen kunkin tilan isojaossa saamille tiluksille. Vanhin kulttuurimuoto kylä hävisi uudistuksen yhteydessä.[1]


https://fi.wikipedia.org/wiki/Isojako
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 8 vierailijaa

cron