Jaska kirjoitti:Nyt on saatavilla uusia artikkeleita Petri Kalliolta, tosin Academiaan pitää kai rekisteröityä ensin (ei maksa mitään).
Hämäläisen l:n ajoituksesta
https://www.academia.edu/3775537/Hamala ... oituksesta
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Nyt on saatavilla uusia artikkeleita Petri Kalliolta, tosin Academiaan pitää kai rekisteröityä ensin (ei maksa mitään).
Hämäläisen l:n ajoituksesta
https://www.academia.edu/3775537/Hamala ... oituksesta
Artikkelin lopussa on merkittävä päätelmä:
Vaikka jo tähänkin asti hämäläismurteita on pidetty suomen murteista heterogeenisimpinä, voidaan siis mennä jopa vieläkin pidemmälle ja väittää, että mitään muinaishämettä ei ollut olemassakaan vaan että hämäläismurteet koostuvat lounaissuomalaisilta ja pohjalaisilta innovaatioilta välttyneestä muusta länsisuomesta.
Mainio mallinnus länsiuralista karjalaan. Ei välttämättä lopullinen totuus, mutta selkeä ja perusteltu malli kuitenkin. Muutama oletus hieman arvelutti, mutta en nyt lähde niitä puimaan tarkemmin.Jaska kirjoitti:Muinaiskarjalan uralilainen tausta https://www.academia.edu/37709596/Muina ... nen_tausta
Hyvä tämäkin Kallion kirjoitus. Pari huomiota.Jaska kirjoitti:Äännehistoriaa suomen kielen erilliskehityksen alkutaipaleilta
https://www.academia.edu/37881293/%C3%8 ... aipaleilta
Liikkuvuus kantatilan ja eräsijan välillä tuskin oli murteita taasaava tekijä. Jälkimmäinen oli asumattomalla seudulla ja kausiluontoisina eränaapureina oli kotipitäjän väkeä.Kaikesta huolimatta länsisuomi säilyi läpi koko keskiajan suhteellisen yhtenäisenä. Vasta kun Kustaa Vaasa oli takavarikoinut erämaat valtiolle ja lakkauttanut erätalouden, länsisuomalaisten liikkuvuus romahti ja murre-eroja alkoi toden teolla syntyä.
No enpä tiedä. Kirjakieli on lähimpänä hämeen murretta, ja sitä puhuttiin Helsingin pitäjän laidalta alkaen ja kaupungissakin alusta saakka ensin vähemmistökielenä ja sitten enemmistökielenä. Sanoisinpa, että 1800-luvulla suomen kirjakieli siirtyi entisestä hallintokeskuksesta Turusta uuteen hallintokeskukseen Helsinkiin.Siinä missä monessa muussa maassa pääkaupungin murre otettiin jokseenkin sellaisenaan kirjakieleksi, Suomessa jouduttiin tekemään poikkeus, sillä pääkaupunki Helsinki oli ruotsinkielinen.
aikalainen kirjoitti:No enpä tiedä. Kirjakieli on lähimpänä hämeen murretta, ja sitä puhuttiin Helsingin pitäjän laidalta alkaen ja kaupungissakin alusta saakka ensin vähemmistökielenä ja sitten enemmistökielenä. Sanoisinpa, että 1800-luvulla suomen kirjakieli siirtyi entisestä hallintokeskuksesta Turusta uuteen hallintokeskukseen Helsinkiin.Siinä missä monessa muussa maassa pääkaupungin murre otettiin jokseenkin sellaisenaan kirjakieleksi, Suomessa jouduttiin tekemään poikkeus, sillä pääkaupunki Helsinki oli ruotsinkielinen.
Pystynen kirjoitti:1800-luvun merkittävimmät uudennokset kirjakielessä tulivat itämurteista & olivat lähinnä sanastoa, parissa kohden muoto-oppia (esim. tyypin vilahduttaa rinnalle myös vilauttaa). Merkittävimmät hämäläismurteilta näyttävät piirteet kuten loppuheiton jne. kulumien puuttuminen olivat olleet mukana jo Agricolasta alkaen, joka aivan tarkoituksella laati kirjakielen pikemmin yleislänsisuomalaiseksi kuin innovatiivisia lounaismurteita seuraavaksi. Agricolalle jääneitä lounaismurteellisuuksia lisäksi edelleen karsittiin jo 1600- ja 1700-lukujen mittaan. Jäljelle jääneet "hämäläiset" piirteet ovat siis arkaismeja.aikalainen kirjoitti:No enpä tiedä. Kirjakieli on lähimpänä hämeen murretta, ja sitä puhuttiin Helsingin pitäjän laidalta alkaen ja kaupungissakin alusta saakka ensin vähemmistökielenä ja sitten enemmistökielenä. Sanoisinpa, että 1800-luvulla suomen kirjakieli siirtyi entisestä hallintokeskuksesta Turusta uuteen hallintokeskukseen Helsinkiin.Siinä missä monessa muussa maassa pääkaupungin murre otettiin jokseenkin sellaisenaan kirjakieleksi, Suomessa jouduttiin tekemään poikkeus, sillä pääkaupunki Helsinki oli ruotsinkielinen.
Sen sijaan Etelä-Suomen yleispuhekieli kyllä on aika monelta osin lähellä Helsingin seudun etelähämettä.
Pystynen kirjoitti:Kotilaisen kirjastakin oman lukemiseni mukaan pitäisi käytä ilmi, että itään siirtyminen tarkoittaa juuri muutamien savolaisuuksien mukaan noukkimista. Ei kuitenkaan äänteellisyyksiä ("viäntäminen" on kai aina ollut sen verran pahasti muiden puhujien korvaan särähtävää).
Pystynen kirjoitti:Sen sijaan mitään "helsinkiläisyyksiä" kukaan ei ole koskaan tarkoituksella kirjakieleen työntänyt.
Pystynen kirjoitti:Kuten foorumilla on ennenkin mainittu, hämäläismurteilla ei ole kovinkaan paljoa omia piirteitä. Eli kirjakieli tietysti muistuttaa hämäläismurteita… mutta niin on muistuttanut jo alusta asti.
Jaska kirjoitti:Nyt vapaasti luettavissa vuoden takaisesta Virittäjästä Petri Kallion artikkeli Kalevalamitta ja muinaiskarjala:
https://journal.fi/virittaja/article/view/103421/65610
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa