jussipussi kirjoitti:Aika erikoinen kieli / murre valinta tieteelliseen tutkimukseen.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005943013.html
Johannes kirjoitti:Selvästi Gottlundin hengenheimolaisia itämurteiden ja savon suosijana ja rohkeana käyttäjänä!
Jaska kirjoitti:Johannes kirjoitti:Selvästi Gottlundin hengenheimolaisia itämurteiden ja savon suosijana ja rohkeana käyttäjänä!
No joo, on jopati hätkähdyttävää, miten puritaaninen asenne murteiden vääryydellisyyteen kirjoitettuna kielimuotona edelleen valitsee. Jos savo on suomen kielen murre, kaikkihan ymmärtävät sitä eikä sitä olisi syytä vastustaa. Jos taas sitä ei ymmärretä ja siksi vastustetaan, sittenhän se ei ole suomen kielen murre vaan oma vähemmistökielensä, ja silloin se ansaitsee kaiken elvytyksen ja tuen.
Fagus kirjoitti:Pohjoiskarjalaiset sanoisivat, ettei se mitään savoa ole vaan pohjoiskarjalaa. Sillä Rääkkylähän on Pohjois-Karjalassa, ei Savossa.
aikalainen kirjoitti:Kaupallisen teoksen voi kirjoittaa millä kielellä tai murteella tahansa, vaikka kontinkielellä, jos vaan julkaisija löytyy. Virallisemmat tekstit, jollaiseksi lasken myös yhteiskunnan kustantamien opintojen päättötyöt, olisi parasta kirjoittaa siten, että teksti on vakiintunutta kirjakieltä. Mieluiten suomea tai ruotsia tai hyvästä syystä jotain muuta tunnustettua kirjakieltä.
aikalainen kirjoitti:Jos savolaismurteille luodaan joskus oma standardikieli ja se hyväksytään viralliseksi kieleksi, niin sitten sillä voi kirjoittaa graduja. Mutta silloinkaan niitä ei saisi kirjoittaa savolaismurteiden millä tahansa alamurteella. Rääkkylän murre ei kelpaisi silloinkaan, ellei sattuisi olemaan juuri se kirjakieli.
aikalainen kirjoitti:Kirjakieltä puoltaa sekin, että se on lukijan kannalta helpointa. Jopa pohjoiskarjalaisille kirjakieli on helpointa, sillä heidän näköaistinsa on tottunut hahmottamaan kirjakielisten sanojen kirjainyhdistelmiä. Harva sentään lukemaansa tekstiä ääneen lausuu. Huonosti suomea osaavalle murteellinen teksti ei välttämättä aukene ollenkaan.
aikalainen kirjoitti:Jos gradun kirjakieleen lipsahtaa murteellisuuksia, ne vaaditaan korjattavaksi. Jos gradu on pelkkää murretta, tarve korjaamiseen säilyy ennallaan. Jos olisin tarkastaja, en olisi hyväksynyt. Gradun kirjoittaminen ei-kirjakielellä taitaa olla lähinnä arveluttavaa huomion hakua.
Jaska kirjoitti:Eli kun kerran joku mielivaltaisesti valitsee yhden murteen muiden edelle kirjakieleksi, niin vain sillä yhdellä murteella saisi sinusta kirjoittaa?
Jaska kirjoitti: Mutta eikö tuolla argumentilla voida perustella myös sitä, että koko maailman pitäisi kirjoittaa palikkaenglanniksi, koska sitä pystyy sujuvasti ymmärtämään mahdollisimman moni?
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Eli kun kerran joku mielivaltaisesti valitsee yhden murteen muiden edelle kirjakieleksi, niin vain sillä yhdellä murteella saisi sinusta kirjoittaa?
Toki saa kirjoittaa vaikka millä murteella, niinhän edellä kirjoitin. Riippuu vaan vähän julkaisun tyypistä, jota sitäkin edellä koetin selittää.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti: Mutta eikö tuolla argumentilla voida perustella myös sitä, että koko maailman pitäisi kirjoittaa palikkaenglanniksi, koska sitä pystyy sujuvasti ymmärtämään mahdollisimman moni?
Ei. Perustelu koski poikkeamista suomen kirjakielestä suomen murteiden suuntaan. Samalla argumentilla voidaan perustella poikkeamia englannin kirjakielestä englannin murteiden suuntaan.
Jaska kirjoitti:Ymmärrän sen, että esim. Kelan paperit täytetään kirjasuomeksi.aikalainen kirjoitti:Toki saa kirjoittaa vaikka millä murteella, niinhän edellä kirjoitin. Riippuu vaan vähän julkaisun tyypistä, jota sitäkin edellä koetin selittää.
Mutta miksi opinnäytteissä ei saisi käyttää kielen variaatioita?
Jaska kirjoitti:Perustelu oli siis "lukijan kannalta helpointa".aikalainen kirjoitti:Ei. Perustelu koski poikkeamista suomen kirjakielestä suomen murteiden suuntaan. Samalla argumentilla voidaan perustella poikkeamia englannin kirjakielestä englannin murteiden suuntaan.
Lukijakuntako siis määrää, kirjoitetaanko yleiskielellä vai murteella? Pitäisikö opinnäytteen kirjoittajan siis huomioida arvioijien murretausta? (Hehän saattavat olla työn ainoat lukijat.) Jos siis perustelusi logiikka viedään päätyyn saakka...
Jola kirjoitti:Löytyiskö Koskisen gradu jostakin sähköisessä muodossa?
Eihän hänellä ollut muuta perustelua kuin tämä: "Gradullani halusinkin nostaa esiin kansainvälisen aluekielimuotojen tutkimuksen ja suomalaisen murretutkimusperinteen välisen ristiriidan ja kysyä, miksi Suomessa ei ole vielä edes aloitettu keskustelua aiheesta, joka muualla on jo kielentutkimuksen ja kielipolitiikan valtavirtaa."Johannes kirjoitti:Tänään on Helsingin Sanomien mielipideosiossa julkaistu Jani Koskisen vastine, jossa hän vielä miestäni hyvin ja asiallisesti perustelee omaa näkemystään ja valintaansa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: jussipussi ja 33 vierailijaa