Pystynen kirjoitti:Foorumilla ei ole näköjään vielä havaittu keväällä valmistunutta graduani, joten mainitaanpa vaikka näin joululahjaksi. Lyhyt esittely ja latauslinkki löytyy esim. blogistani.
Toivon mukaan aika pitkään hiotuista aloituskappaleista on iloa myös kielitieteeseen / fennougristiikkaan tarkemmin vihkiytymättömille lukijoille
Kinaporin kalifi kirjoitti:Selvyyden vuoksi: kattaako LL myös saamen
Kinaporin kalifi kirjoitti:vrt. … nimenomaan toiseen tavuun liittyen esim.:
- baltin *mala "äyräs" (> maala) > moola (oo on tässä siis puolipitkä), josta ilmeisesti esim. möl(V) siinä kuin muola-kin)
- baltin *pala "vetinen niitty" (> paala) > poola, josta ainakin pöl(V), mutta ilmeisesti myös jotain tyyliin puol-
Kinaporin kalifi kirjoitti:tai jotain imsun ja saamen välimurretta, vrt. *ukti > uhta, ?*akta > voohta?
Jaska kirjoitti:Oli se tuolla tutkimusosiossa:
Pystynen kirjoitti:...mun mielestä olisi edelleen mahdollista, että nämä etymologiat ovat väärinkin.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Esim. *kara > koora, josta
toisaalta > korra, körri
ja toisaalta > kuora, guorra
Pystynen kirjoitti:1. Lehtisen laki "osa 1": *a, *ä > *aa, *ää
2. Lehtisen laki "osa 2": *ää > *ee ja ilmeisesti samassa *aa > *oo
3. lainasana G *skǣwja- → F *käwe- (> käydä) (vanhemmassa sanassa tulisi pitkävokaalinen **keeve-)
4. luoteisgermaanin *ǣ > *ā
5. lainasanat G *wētjā- > *wātjō- → S *wāććō- (> *vōččō > vuohčču), G *kʰēbaz > *xābaz → S *kāpəs(ə-) (> *kōpsə > vuoksa)
6. saamen *ā > *ō
Nuo ovat kyllä silti hyvin samanlaisia kehityksiä, joten mulla on kyllä käynyt mielessä, että mitäs jos saamen *ā > *ō tapahtuikin kahteen kertaan?
Toinen Lehtisen lakia myös koko lailla muistuttava kantasaamen kehitys on *ä-ə > *ǟ > *ē, ja tämän rinnalla olisi ehkä tapahtunut myös "ensimmäinen" *a-ə > *ā > *ō, vasta myöhemmin lisäksi yleisemmin *ā-ā > *ō-ē ja *ā-ō > *ō-ō. Jokin tällainen voisi ehkä selittää, miksi saamen *ā > *ō näyttää germaanisten lainasanojen nojalla uudelta, murrelevikin (sama merjassa) nojalla vanhalta.
Pystynen kirjoitti:Kantasaamen vokaalirotaatiosta voisi myös oikeastaan jättää vokaalien pidentymisen kokonaan pois: mitään samanaikaista lyhyttä *a:ta saamessa ei ole ollut. Saamen "etymologisesti pitkät" vokaalit
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:1. Lehtisen laki "osa 1": *a, *ä > *aa, *ää
2. Lehtisen laki "osa 2": *ää > *ee ja ilmeisesti samassa *aa > *oo
3. lainasana G *skǣwja- → F *käwe- (> käydä) (vanhemmassa sanassa tulisi pitkävokaalinen **keeve-)
4. luoteisgermaanin *ǣ > *ā
5. lainasanat G *wētjā- > *wātjō- → S *wāććō- (> *vōččō > vuohčču), G *kʰēbaz > *xābaz → S *kāpəs(ə-) (> *kōpsə > vuoksa)
6. saamen *ā > *ō
Nuo ovat kyllä silti hyvin samanlaisia kehityksiä, joten mulla on kyllä käynyt mielessä, että mitäs jos saamen *ā > *ō tapahtuikin kahteen kertaan?
Toinen Lehtisen lakia myös koko lailla muistuttava kantasaamen kehitys on *ä-ə > *ǟ > *ē, ja tämän rinnalla olisi ehkä tapahtunut myös "ensimmäinen" *a-ə > *ā > *ō, vasta myöhemmin lisäksi yleisemmin *ā-ā > *ō-ē ja *ā-ō > *ō-ō. Jokin tällainen voisi ehkä selittää, miksi saamen *ā > *ō näyttää germaanisten lainasanojen nojalla uudelta, murrelevikin (sama merjassa) nojalla vanhalta.
Mielenkiintoinen vaihtoehto! Pidetään silmät auki lisätodisteiden varalta.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Karraporin ja Karrapörrin kaltaiset peltonimet vaikuttavat tähän liittyen oudoilta, sillä *kara > korra on jäänyt tapahtumatta (alue on ehtinyt imsuuntua ennen muunnosta?), mutta *para- > porra vrt. buorre "hyvä" näyttäisi silti tapahtuneen.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Nimi Lopmeri on tässä yhteydessä kiintoisa, vrt. Lop'skaja, lopari jne.
Pystynen kirjoitti:Jätit vastaamatta, mitä ovat alempana listaamasi koora, korri, körri ja kuora, mutta jos ovat näiden esimerkkien tapaan pelkkiä aineksia paikannimissä, niin en näe vielä syytä uskoa, että ne edes kuuluisivat yhteen. Tämä vertaamasi pohjoisssaamen guorru on muuten sitten samaa kantaa kuin laajalevikkisempi *kōrōs 'tyhjä'. Kumpikaan näistä ei myöskään ole *ē < *a-loppuinen. (Sanue voisi kai kuulua yhteen suomen–karjalan–lyydin karun kanssa, jolloin kantamuoto olisikin lähinnä *karəw.)
Pystynen kirjoitti:Karraporeille tms. taas jokin germaanispohjainen selitys kuten {Karl, skar}{borg, berg} voisi olla mahdollista hahmotella, ilman mitään syvälle esihistoriaan meneviä oletuksia.
Pystynen kirjoitti:Tämä näköjään nykyinen innostuksesi peltonimien johtamiseen jostain muinaissubstraateista on aika riskialtista puuhaa.
sumu kirjoitti:Vaan on siinä muikea sana karrapörri .
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa