jussipussi kirjoitti:Ohessa linkki mielenkiintoiseen keskusteluun vanhan Lapin rajan sijainnista. Kantaa ottavat mm Joona ja Enbuske.
https://www.lapinkansa.fi/lappi/mystine ... a-3381362/
Tällöin se voisi olla vaikka kahdesta läheisestä järvestä eteläisempi, kuten esimerkiksi jotain tyyliin "Manto-Lieggojauri".Jaska kirjoitti:Yksi mahdollinen saamenkielinen selitys nimen määriteosalle olisi *māntō/*māntē 'etelä'; kysehän oli ainakin jossain vaiheessa myös lapinmaiden etelärajasta.
aikalainen kirjoitti:Tällöin se voisi olla vaikka kahdesta läheisestä järvestä eteläisempi, kuten esimerkiksi jotain tyyliin "Manto-Lieggojauri".Jaska kirjoitti:Yksi mahdollinen saamenkielinen selitys nimen määriteosalle olisi *māntō/*māntē 'etelä'; kysehän oli ainakin jossain vaiheessa myös lapinmaiden etelärajasta.
aikalainen kirjoitti:Geddan 1764 piirtämä kaksiosainen Mantojärvi, josta artikkelissa on karttakuva, sopii muotonsa ja ojiensa puolesta olemaan Mäntyjärven yläpuoliset kaksi lampea, Yli- ja Ali-Liekkolampi. Niiden välistä menee Kemijoen ja Torniojoen puoleisten kuntien raja nykyisinkin.
Kartalta löytyy nimipari, jossa näkyy juuri tuollainen ilmiö.Jaska kirjoitti:Kolmannelta "Mando" voinee myös ehkä vielä olla saamea, jos nimi on jo keskiaikainen ja edeltää laajalle levinnyttä muutosta *nt > dd, joka on ajoitettu alueen kristillistymisen ikäiseksi eli 1500-1600-lukujen tienoille.
aikalainen kirjoitti:Mysteerijärvelle on ehdokkaita, joista mikään ei ole varmuudella oikea. Eräs merkille pantava seikka, jota ei ole pantu merkille, on alkuperäinen kuvaus järven sijainnista: 3 (silloista) peninkulmaa Kemijoesta. Ehdotetut lätäköt ovat kuitenkin kaukana Kemijoesta, Ounasjoen liepeillä. Voi olla alkuperäisen rajamaakarin huolimattomuusvirhe, tai sitten ei.
Jos ei virhe, niin mysteerijärvi on Kemijoen sijainti ja peninkulmamäärät huomioiden jossain Rovaniemen länsipuolella. Järven nimi olisi sen jälkeen tyystin vaihtunut, jos alkuaankaan oikea. Sieltä olisi Mäntyjärvelle vielä yli 20 km.
aikalainen kirjoitti:Jack the Lingvist: Kelpuuttaisitko kirjurin (esim. kopiointivaiheessa) tekemän virheen r>n?
Tällöin mando>marto. Suomessa on harvinainen sanue marto/marras. Järvellä olisi ollut rinnakkaiset nimet Marto- eli Marrasjärvi. Täsmäisi. Myös se myöhempi Manesjärvi, jota artikkelissa pääteltiin Marrasjärveksi, ja olisi samalla kaavalla Maresjärvi, joka voisi umpiruotsalainen väärinkuulenta Marrasjärvestä.
Jaska kirjoitti:Periaatteessa mahdollista. Pari pointtia:
1. Pitäisi nähdä käytetty kirjasinlaji, eli ovatko N ja R muistuttaneet toisiaan käsikirjoituksessa.
2. T:tä on merkitty vanhassa kirjasuomessa D:nä aika usein N:n perässä, mutta en nyt muista, onko samaa havaittavissa R:n perässä. Jos on, se tekisi väärinhahmotuksesta mahdollisemman.
Jaska kirjoitti:2. T:tä on merkitty vanhassa kirjasuomessa D:nä aika usein N:n perässä, mutta en nyt muista, onko samaa havaittavissa R:n perässä.
Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:2. T:tä on merkitty vanhassa kirjasuomessa D:nä aika usein N:n perässä, mutta en nyt muista, onko samaa havaittavissa R:n perässä.
Martti Rapolan mukaan tätä esiintyisi ainoastaan Agricolalla, jolla on muissakin asemissa /t/ kirjoitettuna joskus ‹d›, myös esim. ‹th›.
Vanhan Kirjasuomen Sanakirjan mukaan marras-sanan taivutusvartalo on Agricolan jälkeen ollut säännönmukaisesti martaha-.
Ehkä. Toinen motiivi voisi olla mielleyhtymä, joka tulee saamen kalaa merkitsevästä sanasta. Jos siis saamelainen nimi olisi ollut merkitykseltään kalajärvi.Pystynen kirjoitti:Mikähän muuten mahtaa olla nimityypin Marrasjärvi, Kuolemajärvi motivaatio? Nimetty jonkin hukkumisonnettomuuden mukaan?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 14 vierailijaa