Kirjoittaja Iiro R » 27 Tammi 2019 22:17
Hämeen_hitain kirjoitti:Toisessa ketjussa (Turenki ym.) tuli esille se, että suomalaiset vanhat pappissukujen nimet - ja usein muutkin säätyläisnimet, mutta pappissuvuista muoti näyttäisi alkaneen - on muodostettu enimmäkseen paikannimien perusteella. Tämä oli yleinen tyyli aina 1500-luvulta asti. Esim. Aejmelaeus (Äimälä), Lithovius (Littoinen), Raumannus, Sumelius (Sumiainen) jne. Toinen tapa muodostaa nimi oli: Lohtander (Lohtaja), Polviander (Euran Köylypolvi), Palander (Suolahti, lat. palus = suo) jne. Joskus päädyttiin vekslaamaan kahden vaihtoehdon välillä: Silander/Silanius.
Suomalaistamisaallossa monet näistä sitten suomensivat nimensä eli esim. Lohtaja ja Suolahti.
Ja osa näistä suomennetuista nimistä oli ihan alkujaankin sukujuuriltaan ulkomaalaisia. Nimi saatettiin kääntää suomeksi mutta myös näkyy sukuja joissa veljekset ottivat aivan eri sukunimiä. Suomalaistetut sukunimet saattoivat vain kuulostaa ääntämykseltään hieman alkuperäisen kaltaisilta vaikka merkitys muuttui täysin.
Paikannimissä voi myös olla vaikeaa sanoa kumpi oli ensin, skandinaavis-germaaninen vaiko suomalais-saamelainen paikannimi, useinhan paikat saivat nimensä ensimmäisten pysyvien asujien mukaan ja ne ensimmäiset saattoivat hyvin olla vaikkapa skotteja jotka saivat erämaapalstan palkinnoksi sotilaspalveluistaan Ruotsin kruunulle.
Ulkomaisten nimen käyttö ei siis aina ole mikään muoti-ilmiö vaan toisinaan kertovat sukujen alkuperästä.
Suomea on aina asutettu useasta eri suunnasta - lahopäitä lukuunottamatta kukaan ei ole sikissyt suoraan kannonjuuresta.
Y: N-Z1941+/CTS9175+ -> N-Y21575+ -> N-Y52469+ -> N-Y52617+ (LivingDNA: N-M46, N-Z1927)
Y: C-M8+, E-M75+, E-M78+, G-GG362+, G-M324+, I-BY3778+, I-Y11887+, J-Z1853+, J-M102+, K-M2335+, O-PK4+, R1b+, R-S47+, R2+, R-YP4141+
mt: H1a (H1a7)