Pystynen kirjoitti:Kehitin jokunen aika sitten uuden hypoteesin tämän joennimen alkuperästä. Löytyy blogini kommenteista (jossa A. Aikio ei ole ihan vakuuttunut), mutta täälläkin saattaa silti olla kiinnostusta.
Eli perinteisessä etymologiassa, jonka mukaan tämä olisi johdos sanasta vuo, on vähän se ongelma että se on liian ylimalkainen: kaikki joet virtaavat. Olettaisi, että joki on nimetty merkittävimmän piirteensä eli Imatrankosken mukaan; joka mm. tehokkaasti estää käyttämästä Vuoksea venereittinä Laatokalta Saimaalle.
Suomen kielestä ei löydy mitään **vuokse-kantaa. Seudun edellisestä kielestä eli saamesta sen sijaan sattuukin löytymään: kantasaame *vōksē-, *vōksëntë- 'oksentaa' (> mm. psaam. vuoksit, vuovssadit). Tämä tulee jo kantauralista (esim. komiksi 'oksentaa' on vös-) ja näyttää olleen jo alun perin kolmitavuinen *oksəntə-. Koska kantauralissa verbit yleensä olivat kaksitavuisia, tämä on varmaan johdos.
*-ntə- on jonkinlaisten refleksiivis-frekventatiivisten verbien johdin. Tämä ei juuri edustu suomessa muualla kuin tässä yhdessä verbissä ja yhdysjohtimissa -ntU-, -ntele-, -skentele-; mutta sen sijaan on säilynyt sellaisenaan esim. saamessa ja mansissa. Eli kanta *oksə- on ehkä tarkoittanut jotain sellaista momentaanisempaa tai passiivisempaa toimintaa kuin 'yökätä, syöksyä, pullahtaa'. Tästä päästäänkin sitten itse etymologiaan: ehkä vielä kantasaamessa tämä kantasana eli omana verbinään, jolloin Vuoksi voisi olla sen nominijohdos, merkitykseltään suunnilleen 'syöksijä'.
(Sen sijaan vuoksi 'nouseva vuorovesi' tuskin selittyy tällä tavalla: se voi varmaan olla edelleen ihan hyvin juuri suomen kielen sisäinen vuo + -ksi.)
Jaska kirjoitti:(Millä siihenkin oli perusteltu tuo -ksi?)
Iiro R kirjoitti:Vuori+koski=vuoksi? Vesiputoushan on selkeä myöhäinen käännössana.
Pystynen kirjoitti:Veneitä voi toki vetää tavallisten koskien läpi, mutta sopii vaan yrittää samaa Imatrankosken kanssa. Lähimaastokin on sen verran jyrkkää että on varmaan ollut parempi etsiä jokin parin sivujoen välinen vetokannas kuin yrittää kiivetä kosken reunakallioita.
Pystynen kirjoitti:Kehitin jokunen aika sitten uuden hypoteesin tämän joennimen alkuperästä. ...
aikalainen kirjoitti:Vuoksi on ollut olemassa jo ennen, kuin Saimaa sinne purkautui, mikä tapahtui noin 4000 ekr. Joki vain on ollut paljon pienempi ja yläjuoksultaan pelkkä oja. Niinpä alajuoksun paleoillakin on ollut joelle jokin nimi jo ennen valtavan Imatrankosken syntymistä.
Ensimmäiset imsut ovat tutustuneen jokeen ja kuulleet sen nimen jo alajuoksun kauppapaikoilla. Sama koskee myös ensimmäisiä esi-saamelaisia ja ensimmäisiä X-kielisiä kulkijoita. Eikä kulkureitti Saimaallekaan tainnut mennä sen kosken kautta. Kaikissa näissä kielissä joen nimi on siis lainattu tai keksitty jo ennen kuin kosken olemassa olosta vielä on ollut tietoakaan.
Pystynen kirjoitti:Tämä logiikka ns. todistaa aivan liikaa: samalla tavalla näyttäisi voivan yhtä hyvin päätellä, että jokaisen suomen Paskalammin ja Mätäojan nimen täytyy myös tulla jo vuosituhansien takaisesta paleokielestä.aikalainen kirjoitti:Vuoksi on ollut olemassa jo ennen, kuin Saimaa sinne purkautui, mikä tapahtui noin 4000 ekr. Joki vain on ollut paljon pienempi ja yläjuoksultaan pelkkä oja. Niinpä alajuoksun paleoillakin on ollut joelle jokin nimi jo ennen valtavan Imatrankosken syntymistä.
Ensimmäiset imsut ovat tutustuneen jokeen ja kuulleet sen nimen jo alajuoksun kauppapaikoilla. Sama koskee myös ensimmäisiä esi-saamelaisia ja ensimmäisiä X-kielisiä kulkijoita. Eikä kulkureitti Saimaallekaan tainnut mennä sen kosken kautta. Kaikissa näissä kielissä joen nimi on siis lainattu tai keksitty jo ennen kuin kosken olemassa olosta vielä on ollut tietoakaan.
Pystynen kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Vuoksi on ollut olemassa jo ennen, kuin Saimaa sinne purkautui, mikä tapahtui noin 4000 ekr. Joki vain on ollut paljon pienempi ja yläjuoksultaan pelkkä oja. Niinpä alajuoksun paleoillakin on ollut joelle jokin nimi jo ennen valtavan Imatrankosken syntymistä.
Ensimmäiset imsut ovat tutustuneen jokeen ja kuulleet sen nimen jo alajuoksun kauppapaikoilla. Sama koskee myös ensimmäisiä esi-saamelaisia ja ensimmäisiä X-kielisiä kulkijoita. Eikä kulkureitti Saimaallekaan tainnut mennä sen kosken kautta. Kaikissa näissä kielissä joen nimi on siis lainattu tai keksitty jo ennen kuin kosken olemassa olosta vielä on ollut tietoakaan.
Tämä logiikka ns. todistaa aivan liikaa: samalla tavalla näyttäisi voivan yhtä hyvin päätellä, että jokaisen suomen Paskalammin ja Mätäojan nimen täytyy myös tulla jo vuosituhansien takaisesta paleokielestä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 39 vierailijaa