jussipussi kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Voisivat muuten olla oikeita hämäläisiäkin. Denis Kuzminin tutkimus vuodelta 2010: sivulla 233 on Häme-paikannimien kartta, ja niiden alue jatkuu Vienan Karjalaan asti.
https://journal.fi/virittaja/article/view/4330/4044Vienan Karjalahan karjalaistui kunnolla vasta uudella ajalla, joten keskiajalla siellä olisi ollut vielä tilaa "muinaisitähämäläisille" (saamelaisten ohella).
Toki Vienajoki on vielä tuoltakin paljon idempänä, mutta tärkeää on, että muinaishämäläisiä on voinut huseerata paljon tunnettua Hämettä idempänä.
Olisikohan sellainen mahdollista, että Vienaa asuttaneet varhaisimmat rautakautiset karjalaiset olisivat kutsuneet itseään hämäläisiksi?
Jos rautakautinen asutus levisi Hämeestä Saimaan kautta Laatokalle, niin siellä kansa olisi voinut edelleen mieltää itsensä hämäläisiksi, Karjalan hämäläisiksi, ja nimitys olisikin vasta myöhemmin eriytynyt karjalaiseksi. Jos siis alueen nimi oli Karjala jo valmiiksi (kuten Häme on ollut Häme jo ennen hämäläisiä).
Taas palataan tähän karjalaisuuden ikään eri puolilla Suomea tai lähellä.
Jos Viena karjalaistui jälkeen 1500, niin mitä kautta karjalaiset menivät Kemi-ja Tornionjoelle jo 1200-1300 luvuilla?
Poikittaisjokia pitkin kaakosta luoteeseen eli Laatokalta Perämerelle, eli Keski-Suomen ja Pohjanmaan kautta. Historiateoksissa on hyviä kuvia näistä vesireiteistä, ja varmaan tälläkin foorumilla, jos vain tietäisi hakusanan.
jussipussi kirjoitti:Sitten toisaalta, jos sinne meni hämäläisiä, jo varhain, niin puhuivatko he vielä saamea? Silloin saataisiin selitettyä se, että alueella vaikuttaa olevan suurempi suomalaisvaikutus, kuin lähteistä voisi päätellä.
Ai geneettinen vaikutus? Ei se nähdäkseni ole niin suuri, että se olisi ristiriidassa muiden tulosten kanssa.
Hämäläiset olisivat voineet tosiaan olla monikielinen etnisyys:
Siis "hämäläinen"-nimityksenhän täytyy polveutua jo rannikon keskikantasuomalaisilta (kuten paikannimi Eura jne.), koska sitä ei olisi mitenkään osattu vääntää saamelaisten omakielisestä nimityksestä täsmälleen äännehistorialliseksi vastineekseen.
Tästä seuraa, että kantasuomalaiset ovat viitanneet nimityksellä ensin sisämaan asukkaisiin, viime kädessä saamelaisiin. Ilmeisesti vasta siinä vaiheessa, kun muinaislänsisuomalaisasutus eteni Kokemäenjokea sisämaahan, he omaksuivat itselleen tuon nimityksen "hämäläinen". Se ei tarkoita poissulkevasti sitä, etteikö osa saamelaisista olisi voinut omaksua saman itämerensuomalaisen asun.
Tämä edellyttäisi, että nämä aloilleen hämäläisten vallan alle jäävät saamelaiset olisivat tehneet etnisen eron itsensä ja erämaihin vetäytyneiden eli "ei-hämäläisten" kieliheimolaistensa välille eli identifioineet itsensäkin "hämäläisiksi", muiden saamelaisten ollessa edelleen "saamelaisia". Ei mahdoton ajatus?
Sitten kun "hämäläiset" levittäytyivät itään Laatokalle ja muualle Karjalaan saakka, heissä olisi voinut olla mukana sekä itämerensuomenkielisiä, saamenkielisiä että kaksikielisiä. Tähän liittyen on mielenkiintoista, että Denis Kuzmin mainitsee Vienassa olevan jälkiä ainakin kahdentyyppisestä saamesta, joista toista hän arvelee keminsaamen tapaiseksi.
Ehkä yksi saamelainen paikannimikerrostuma Karjalassa on alueen alkuperäisemmiltä saamelaisilta ja toinen sinne levittäytyneiltä etnisesti "hämäläisiltä" mutta kielellisesti saamelaisilta?