Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

Sanojen ja nimien alkuperä

Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja Jaska » 10 Marras 2011 06:02

Suomessa on joukko abstrakteja ilmauksia, jotka yleensä hahmotetaan ihan tavallisiksi sanoiksi. Kuitenkin niiden alkuperä on usein jokin vanha sijamuoto. Todellinen aarreaitta tällaiselle nippelitiedolle on Lauri Hakulisen kirja Suomen kielen rakenne ja kehitys (useita painoksia eri vuosikymmeniltä).

Vanha s-latiivi (tulosija: 'Minne?'):
- lähes, alkuaan 'lähelle'
- taas, alkuaan 'taakse' (< *taγas < *taka-s)
- joskus, alkuaan 'jonnekin' (< *jo-s-ku-s <-- *joku)
- jos, alkuaan 'johon, jonne'
- koska, alkuaan 'minne(kä)'
- myös, alkuaan 'taakse' (< *müŋä-s)
- siis, alkuaan 'sinne'
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja ristoilmari » 07 Heinä 2019 09:44

myö-s, myö-tä: myötätuuli, myötämäki, myötätunto, myöntää

vaan mistä tulee vas-ta, vastamäki, vastaranta, olla vastassa, vastustaa
ristoilmari
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 56
Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja Pystynen » 07 Heinä 2019 22:37

ristoilmari kirjoitti:vaan mistä tulee vas-ta, vastamäki, vastaranta, olla vastassa, vastustaa


Vasta on oikeastaan päinvastainen tapaus: saattaa näyttää partitiivilta, mutta on suomen kielen näkökulmasta ihan pelkkä johtamaton sanavartalo.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja ristoilmari » 12 Elo 2019 09:41

vasta ( merkityksessä vihta )

onko tää sattumalta kuvaava sana ?
ristoilmari
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 56
Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 12 Elo 2019 10:25

ristoilmari kirjoitti:vasta ( merkityksessä vihta )

onko tää sattumalta kuvaava sana ?

Olisiko vain ruotsia, vrt. < *kvast "luuta".
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja ristoilmari » 01 Loka 2019 18:32

kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta

ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"
ristoilmari
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 56
Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 01 Loka 2019 19:32

ristoilmari kirjoitti:kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta

ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"

Löyly taitaa olla kyllä ihan vain uralia.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja Jaska » 01 Loka 2019 19:56

ristoilmari kirjoitti:kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta

ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"

SSA kyllä sanoo vasta-sanaa muinaisvenäläiseksi lainaksi.
Myös vihta olisi viron välittämä venäläislaina.

Sattumalta vain siis ruotsista löytyy samannäköisiä sanoja.

Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 01 Loka 2019 21:50

Jaska kirjoitti:
ristoilmari kirjoitti:kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta

ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"
SSA kyllä sanoo vasta-sanaa muinaisvenäläiseksi lainaksi.
Myös vihta olisi viron välittämä venäläislaina.

Sattumalta vain siis ruotsista löytyy samannäköisiä sanoja.

Entä onko ruotsin ja venäjän samannäköisillä sanoilla sitten jokin yhteys, vai sattumaako sekin?

Jaska kirjoitti:Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html

Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."

Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja Pystynen » 01 Loka 2019 23:21

aikalainen kirjoitti:Entä onko ruotsin ja venäjän samannäköisillä sanoilla sitten jokin yhteys, vai sattumaako sekin?

Ainakin runeberg.org:n vanha sanakirja esittää slaavin sanan olevan vanha laina germaanista. (Suhteen k ~ x nojalla kai yläsaksan kautta.)
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja Jaska » 02 Loka 2019 01:57

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html

Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."

Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.

Merkitys 'sielu' tavataan kaikkialla paitsi itämerensuomessa (ja saamessa, jossa sitä pidetään ims. lainana). Sanan alkuperäinen merkitys ei ole ollut 'höyry' eikä 'hönkäys'.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 02 Loka 2019 18:51

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html
Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."

Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.
Merkitys 'sielu' tavataan kaikkialla paitsi itämerensuomessa (ja saamessa, jossa sitä pidetään ims. lainana). Sanan alkuperäinen merkitys ei ole ollut 'höyry' eikä 'hönkäys'.

En ole arvioimassa sanalle annettua alkuperäistä uralilaista merkitystä, vaan sanan käyttämistä kiukaalta lähtevän höyryn hönkäyksen nimeämiseen. Siinä ei tarvita mukaan henkimaailmaa, kun pelkkä vertauskuva hengittämiseen (>henki) ja hönkimiseen riittää. Imsujen ei ole tarvinnut tulkita vesihöyryä henkiolennoksi, kun ovat voineet tulkita sen vesihöyryksikin.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Loka 2019 02:07

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."

Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.

Merkitys 'sielu' tavataan kaikkialla paitsi itämerensuomessa (ja saamessa, jossa sitä pidetään ims. lainana). Sanan alkuperäinen merkitys ei ole ollut 'höyry' eikä 'hönkäys'.

En ole arvioimassa sanalle annettua alkuperäistä uralilaista merkitystä, vaan sanan käyttämistä kiukaalta lähtevän höyryn hönkäyksen nimeämiseen. Siinä ei tarvita mukaan henkimaailmaa, kun pelkkä vertauskuva hengittämiseen (>henki) ja hönkimiseen riittää. Imsujen ei ole tarvinnut tulkita vesihöyryä henkiolennoksi, kun ovat voineet tulkita sen vesihöyryksikin.

OK.
Että asia menisi sekavammaksi, niin suomen henki-sanalle on esitetty epävarmoja vastineita udmurtista, mansista ja hantista: niiden merkitys on 'hiki, kuumuus'! Joku roisto on vaihtanut löylyn ja hengen merkitykset täällä. PDT_Armataz_01_18
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja ristoilmari » 15 Joulu 2019 10:55

myöhä. mites sit tää: myöhäinen-varhainen, myöhä-varha ?
ristoilmari
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 56
Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

ViestiKirjoittaja Pystynen » 15 Joulu 2019 16:57

On tosiaan varhainen ja varhain, mutta pelkkä "varha" ei olekaan mikään. Tämä siksi että kanta onkin vara: *varahin > varhain ja *varahinen > varhainen. (Karjalassa edelleenkin varahin.) Jos menee jonnekin aikaisin, niin on varalla aikaa.

Vastaavaa h:n hyppelyä näkee myös sanoissa kuten *ereh > erhe, *mureh > murhe, *parahan > parhaan, mutta ereh-tyä, mureh-tia, paras. Myös mm. *pereh, *vajeh > perhe, vaihe ja murremuotoina mm. *orih, *valeh, *veneh > orhi, valhe, venhe.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa