ristoilmari kirjoitti:vaan mistä tulee vas-ta, vastamäki, vastaranta, olla vastassa, vastustaa
ristoilmari kirjoitti:vasta ( merkityksessä vihta )
onko tää sattumalta kuvaava sana ?
ristoilmari kirjoitti:kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta
ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"
ristoilmari kirjoitti:kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta
ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"
Jaska kirjoitti:SSA kyllä sanoo vasta-sanaa muinaisvenäläiseksi lainaksi.ristoilmari kirjoitti:kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta
ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"
Myös vihta olisi viron välittämä venäläislaina.
Sattumalta vain siis ruotsista löytyy samannäköisiä sanoja.
Jaska kirjoitti:Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html
aikalainen kirjoitti:Entä onko ruotsin ja venäjän samannäköisillä sanoilla sitten jokin yhteys, vai sattumaako sekin?
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html
Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."
Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.
Jaska kirjoitti:Merkitys 'sielu' tavataan kaikkialla paitsi itämerensuomessa (ja saamessa, jossa sitä pidetään ims. lainana). Sanan alkuperäinen merkitys ei ole ollut 'höyry' eikä 'hönkäys'.aikalainen kirjoitti:Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."Jaska kirjoitti:Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html
Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."
Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.
Merkitys 'sielu' tavataan kaikkialla paitsi itämerensuomessa (ja saamessa, jossa sitä pidetään ims. lainana). Sanan alkuperäinen merkitys ei ole ollut 'höyry' eikä 'hönkäys'.
En ole arvioimassa sanalle annettua alkuperäistä uralilaista merkitystä, vaan sanan käyttämistä kiukaalta lähtevän höyryn hönkäyksen nimeämiseen. Siinä ei tarvita mukaan henkimaailmaa, kun pelkkä vertauskuva hengittämiseen (>henki) ja hönkimiseen riittää. Imsujen ei ole tarvinnut tulkita vesihöyryä henkiolennoksi, kun ovat voineet tulkita sen vesihöyryksikin.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa