Kristiina kirjoitti:Riittävä esiintyvyys tytärkielissä sanan rekonstruoimiseksi kantakieleen pitää tietysti määritellä kielikuntakohtaisesti.
Olen itse asiassa yrittänyt googlata näitä kriteerejä melko laihoin tuloksin eli jos tiedossanne on tätä aihetta kielikuntakohtaisesti tai yleisellä tasolla käsitteleviä artikkeleja, välittäkää tieto minullekin.
Tätä on tosiaan koko kielikuntien tasolla käsitelty vain aika pinnallisesti, ehkä siksi että kysymys ei ole kovin relevantti silloin kun ei olla tutkimassa kaukaisempia etäsukulaisuuksia. Jos jokin etymologia toimii muodollisesti, niin se toimii joka tapauksessa todisteena yhteisestä alkuperästä, vaikka alkuperä ei olisikaan aivan kantakielestä itsessään vaan vasta hieman myöhäisemmän vaiheen uudissana.
Kristiina kirjoitti:Uralilaisten kielten kohdalla sanan pitäisi esiintyä sekä idässä (samojedi, ugrilaishaara) että lännessä (loput kielet). Suhtaudun kuitenkin epäluuloisesti niihin konstruktioihin, jotka perustuvat siihen, että sana esiintyy vain hantissa/mansissa ja saamessa/suomessa, mutta ei muualla. Tässä tapauksessa kyseessä voi pikemminkin olla pohjoinen substraattisana, mikä kyllä sinänsä voi hyvinkin liittyä N-haploihin, mutta ei välttämättä kantauraliin, jos sen lähtöalueena pidetään Volgan mutkaa, eikä pohjoisempaa aluetta.
Pohjoisemmat kielet ovat toisaalta välttyneet sanaston uudistumiselta erilaisten kontaktivaikutusten johdosta keskimäärin selvästi eteläisiä paremmin. Tämä näkyy hyvinkin pienissä mittakaavoissa, esim. hämäläismurteissa on enemmän perintösanastoa kuin lounaismurteissa, joissa on enemmän perintösanastoa kuin virossa, jossa on enemmän perintösanastoa kuin liivissä. Tai aihe joka on minulle tullut vastaan viime aikoina: komissa on enemmän perintösanastoa kuin pohjoisudmurtissa, jossa on enemmän perintösanastoa kuin eteläudmurtissa, jossa on enemmän perintösanastoa kuin udmurtin Tataristanin murteissa.
Myös hyvin suppea vain kahden kielihaaran levikki tietysti tekee etymologiasta aina heikomman, mutta tässä pahin riski ei yleensä ole substraattialkuperä, vaan se, että samannäköisyys olisikin ihan sattumaa. Kuulostaa ihan hyvin mahdolliselta että esim. jokin saamen substraattikielistä olisi ollut kaukaista sukua jollekin länsi-Siperian substraattikielistä, mutta minkään tätä kautta kiertäneen sanan ei odottaisi seuraavan uralilaisia äännevastaavuuksia.
Kysymysta kannattaisi silti joskus varmaan tutkia tarkemminkin. Mutta ensin puuttuu ihan jo Länsi-Siperian kielten substraattivaikutusten perustutkimus. Tässä parin vuoden päästä painosta pitäisi vihdoin tulla kyllä kirja
Substrate Languages in Northern Europe jossa toivottavasti päästään tämänkin homman kanssa eteenpäin.
Kristiina kirjoitti:IE-puolella eräs tuttuni käytti analyysinsä pohjana sitä, että sanan olisi esiinnyttävä sekä A-ryhmän kielessä että B-ryhmän kielessä ja yhteensä vähintään kolmessa kielessä siten, että ryhmä A käsittää muinaisen kreikan, latinan ja kelttiläiset kielet ja ryhmä B anatolian kielet, indoiranilaiset kielet ja tokaarin ja kolmas muu kieli voi olla mikä tahansa.
Monien nykynäkemysten mukaan oikeastaan anatolia pitäisi käsitellä kokonaan omana tapauksenaan, näin esim. tänä syksynä ilmestyneen kirjan
Indo-Uralic, Indo-Anatolian, Indo-Tocharian mukaan: mikään, mikä ei esiinny anatoliassa, ei ole oikeastaan osoitettu olevan vanhinta indoeurooppaa. Tai oikeastaan kirjassa puolletaan että koko terminologia kannattaisi vaihtaa ja sittenkin puhua muutamien vanhempien näkemysten mukaan
indoanatolilaisesta kielikunnasta jossa anatolialaiset ja indoeurooppalaiset kielet ovatkin kaksi sisarryhmää.
Kreikka A-ryhmässä kuulostaa huonolta valinnalta, koska kreikalla on joka tapauksessa myöhäisempi yhteyksiä indoiraniin ja myös anatoliaan (joskin lainasanat lyydistä/lyydiin tms. ovat lähes aina sellaisiksi tunnistettavia).
Kristiina kirjoitti:Kun kinkku-sanaa arvioidaan tämän kriteerin perusteella, se ei täytä IE-kantasanan edellytyksiä, koska se ei esiinny tokaarissa, kreikassa, armeenissa, latinassa tai kelttiläisissä kielissä vaan maantieteellisesti ja arkeologisesti läheisissä balttilaisissa ja germaanisissa kielissä sekä marginaalisesti indoiranilaisissa kielissä ja myöhempänä kinkku-sanana slaavilaisissa kielissä. Koska hyvin samantapaisia sanoja esiintyy Kaukasuksen kielissä ja baskissa, sanan alkuperä olisi pikemminkin siellä kuin IE-kantakielessä.
Ei ole ehkä vanhinta indoeurooppaa tai indoanatoliaa, mutta on sillä silti aika paljon ikää. Mikään pätevä germaanis-indoiranilainen rinnastus on ilman muuta ainakin pari tuhatta vuotta kantasuomea tai sen puoleen baskia tai pelkkää georgiaa vanhempi.
Koilliskaukasialaisissa kielissä vastaan näyttäisi tulevan samanlaisia ongelmia kuin IE-puolella. Ne ovat myös niin lähellä toisiaan maantieteellisesti että pidän niiden sanaston rekonstruktiota toistaiseksi aika epäluotettavana, joukossa on varmasti aika paljon lainasanoja. Udissa muuten on tämän sanaryhmän edustajana
kkalkkalp 'polvi' joka näyttää osoittavan että dargwakielten /-nkʼ-/ on uudennos (tavunloppuinen *l muissakin tapauksissa > *n, Tower of Babelin datassa ainakin *gəldžwē > *kkanži 'torahammas', *dzilddzV > *ccancci 'solki') ja kai muistuttaa vain sattumalta IE-sanaa. En tiedä miten vanha kantadargwa mahtaa olla, mutta tuskin mitään neljäätuhatta vuotta.