Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saamel.?

Kulttuurintutkimus (kansatiede) tutkii menneisyyttä henkisen ja aineellisen kulttuurin kautta ja folkloristiikka kansanperinteen kautta.

Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saamel.?

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Tammi 2020 07:40

OSA 1: RUTJA(LAINEN?)

Rutjan koski esiintyy yhtäältä myyttisenä paikkana (Kurimuksen kurkku, Kinahmi), toisaalta jonkin pohjoisen paikannimen kertosanana.

"Nimitys Rutjan koski liittyy Pohjoisen jäämeren rannalla sijaitsevaan Ruijan alueeseen. Pyörteen kerrottiin sijaitsevan äärimmäisessä pohjoisessa. Pyörteen saattoi aiheuttaa Pohjantähteen tukeutuvan maailmanpylvään pyöriminen taivaankannen tai maankiekon pyöriessä. Pyörrettä kuvataan palavaksi, ja puiden kerrotaan putoavan sinne latva tai tyvi edellä.

Oletetaan, että pyörre olisi reitti Tuonelaan, samaan tapaan kuin toisten kertomusten rauhallisesti virtaava Tuonen musta joki. Joissain uskomuksissa naisten neulat ja miesten tapparat virtaavat koskessa. Ilmeisesti pahantekijät joutuivat kahlaamaan koskessa ottaen vastaan joessa virtaavien teräaseiden iskut. Väinämöisen on kerrottu purjehtineen Tuonelaan tämän pyörteen kautta."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kinahmi

Vuokkiniemi (Karjalainen 1894)
Lauloin noijat nuolinensa,
Ampujat asehinensa,
Tietäjät teräksinensä,
185 Velhot veitsirautoinensa
Rutjan koskeh kovah.
Kinamehen kauhijah,
Tulina palelomah,
Voahtopäinä pyörimäh.

Kerimäki (Gottlund 1816, Lönnrot 1828, 1829)
Lauloin me mokomat mjehet
Rutjan koskeen kovan,
Johon puut päen putovat,
50 Hongat latvoin langeavat,
Jost ej kuulu kuuna päänä,
Selkiä sinä ikänä.
Lauloin me mokomat mjehet
Lapin laajallen lahellen,
55 Mjehen syöjälle selälle,
Urohon upottajalle,
Josta velhot vettä joupi#4,
Tuli kulkut tuijailepi.

Juva (Pasanen 1899)
Mää sinne, jonne käsken,
10 Lapiin luajalle aholle,
Rutjan suurelle merelle,
Siellä on luutonta lihho,
Pitätöntä kallo.

Kiuruvesi (Arwidsson 1819)
Nyt on lämmin lähtiäxeis,
Illan kuhjo kulkiaxeis,
65 Kotiſi männäxeiſi,
Pimeeſen Pohjolaan,
Suurellen ſuon ſelällen,
Iki kaivoon manovan,#7
Rutjan#8 koskeen kovaan;
70 Siel on muutkin murhamiehet,
Ikuiſet pahantekiät.

Pieksämäki (Tepponen 1886)
Tuonne mä sinun manoan
Inarihin ilkiähän,
Rutjan koskehen rumahan,
15 Kust' et kuulu kuunna päänää.

Juva (Gottlund 1816)
Tuonne ma sinun kivuis loihen
30 Lapin lajan meren,
Po[h]jan pitken pärän#9,
Jossa mutkin murrhamiehet,
Pahemat pahoin täkiät,
Siel on siajs, siel on paikais;
35 Kyll on siele kyntemistä, kylvämista,
Piä kallon kaluamista.
Mäne tuone, kun̄ek käskän,
Rutjan kosken kovan#10,
Keiton kallattom̄a,
40 Jossa mutkin murrha miehet,
Pahem̄at pahoin täkiät;

Wikipedian mainitsema yhteys Ruija-nimeen on mielenkiintoinen. Martti Rapola esittää Ruija-asun palautuvan aiempaan muotoon *ruiδa, jota yhä tavataan paikoin Tornion murteesta (kuten myös ruira ja ruida 'revontulet'). Se olisi metateesimuoto muinaislänsisuomalaisesta sanasta *ruδja.

Eräissä läntisemmissä runoissakin tosiaan on Ruija-nimiasu, Etelä-Pohjanmaalla jopa Rurja. Ruljaa ei löydy kansanrunoista.

Suomen murteiden äännekehitys on sellainen, että alkuperäistä kantaa edustaa itämurteiden tj-yhtymä, joka jo varhain muinaislänsisuomessa kehittyi δj:ksi. Siitä edelleen hämäläisalueella kehitys oli > lj, lounaassa ja eteläpohjassa > rj. Paikoin Ala-Satakunnassa on säilynyt δj, ja satunnaisesti jopa vokaaliutumista tavataan siellä ainakin δv-sanoissa. Rapolalla ei ole esimerkkejä δj-sanojen vokaaliutumisesta, mutta hänen mukaansa edustus on sama kuin δv-sanoissa.

Harvinainen vokaaliutumiskehitys selittäisi ruija-nimimuodon taloudellisesti ilman äänteiden paikan vaihtumista eli metateesiä: yksinkertaisesti *ruδja > ruija.

Siikainen, Satakunta (Granqvist 1889)
Pois, riisi, riistämästä,
Vaimon lasta raastamasta!
Pois, riisi, Pohjan mereen,
Ruijan koskehen punaiseen!

Haukivuori, Etelä-Savon länsireuna (Hynninen 1886)
Tuki suutas[!], koiran turpa,
Ryökäle rymän kita,
Pane sylk[!] suun etteen,
Kapu kielen kantimiin (sylästään).
5 Tuonne minä sinut, ryökäle, mannoon
Ruijan koskeen kovaan, kiljuvaan kitaan!

Laihia, Etelä-Pohjanmaa (Filander 1886)
Tuonne minä sinut manaan
10 Ruijan meren syvänteihin,
Kivien kuulumattomiin,
Päivättömään pohjaiseen.

Kurikka (Brandt 1889)
Tuonne mä sun manoan,
Meren Rurjan partahashen,
15 Sielä itkeepi sun isäsi,
Valittaapi vanhempasi,
Keittää puhrin kattilata,
Formuisilla nutuisilla,
Verisillä vaatteilla.

Ilmajoki (Brandt 1889)
Ähky puhku puhmeroonen,
Toinen poika tohmeroonen,
Tuonne mä sun manaan
Rurjan meren partahallen,
5 Sielä itkeepi viisas,
Ja valittaapi vanhempas.


Yhteenveto

1. Rutja-nimi juontunee revontulia merkitsevästä samannäköisestä murresanasta.
2. Sillä viitataankin yleensä pohjoiseen alueeseen - kertosanoina ovat mm. Lappi, Pohja, Pohjola ja Inari.
3. Se liittyy nimeen Ruija, ja muita läntisiä murrevariantteja ovat rurja ja ruδja, jotka kaikki voidaan selittää muinaislänsisuomen asusta *ruδja. Itämurteissa ja karjalassa on säilynyt alkuperäinen asu *rutja.
4. Iältään *rutja-sanue on siis hyvin vanha; yhdessä levinneisyyskriteerin kanssa sitä voidaan pitää jo pohjoiskantasuomalaisena.
5. Rutja-sana ei kuitenkaan kansanrunoissa liity henkilöihin, eikä mistään sen murremuodosta löydy yhtään -lainen-johdosta. Se ei siis varmaankaan ole ollut saamelaisiin viittaava nimitys, vaikka pohjoiseen viittaakin.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Anskuq » 03 Tammi 2020 09:29

Revontulet ovat varmaan se ruijan tulinen koski, pyörteineen. Turjanmeri on ollut pohjoinen jäämeri, ainakin kuolanniemimaan alue. Mutta mihin asti länteenpäin se on rajoittunut.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Arska » 03 Tammi 2020 09:39

Wikipedia: Monet pohjoiset kansat, muun muassa kolttasaamelaiset, eräät Siperian kansat ja eräät intiaanit, ovat uskoneet revontulten olevan verta, jota vertavuotaviin haavoihin kuolleet edelleen vuotavat vainajien maassa. Kolttasaamelaisten ja eräiden muiden uskomuksissa verisesti kuolleille on varattu oma paikkansa tuonpuoleisessa, verisurman saaneiden vainajala, ja sieltä ovat lähtöisin revontulet.

Etymological Dictionary of Proto-Germanic By Guus Kroonen:
*ruden-w.v. 'to redden' - ON rooa w.v. 'to emit a red gleam', Far. rooa w.v. 'to redden', Elfd. rood w.v. 'to turn red (e.g. of the sky)', OHG roten w.v. 'to redden, shine red' :::> *h1rudh-ehr (IE) - Identical to OCS rbdeti 'id.', Lat. rubeo, -ere 'id.'.
Arska
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 28
Liittynyt: 17 Elo 2012 14:44
Paikkakunta: Heinola

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Anskuq » 03 Tammi 2020 09:48

Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Anskuq » 03 Tammi 2020 11:38

Liittyykö saamelaisten Jumala ruto mitenkään rutjaan. Ruto, kulkutautien jumaluus ja ehkä yleisemminkin maailman pimeän puolen hallitsija.
http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Esikri ... et_jumalat
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Tammi 2020 22:55

Arska kirjoitti:Wikipedia: Monet pohjoiset kansat, muun muassa kolttasaamelaiset, eräät Siperian kansat ja eräät intiaanit, ovat uskoneet revontulten olevan verta, jota vertavuotaviin haavoihin kuolleet edelleen vuotavat vainajien maassa. Kolttasaamelaisten ja eräiden muiden uskomuksissa verisesti kuolleille on varattu oma paikkansa tuonpuoleisessa, verisurman saaneiden vainajala, ja sieltä ovat lähtöisin revontulet.

Etymological Dictionary of Proto-Germanic By Guus Kroonen:
*ruden-w.v. 'to redden' - ON rooa w.v. 'to emit a red gleam', Far. rooa w.v. 'to redden', Elfd. rood w.v. 'to turn red (e.g. of the sky)', OHG roten w.v. 'to redden, shine red' :::> *h1rudh-ehr (IE) - Identical to OCS rbdeti 'id.', Lat. rubeo, -ere 'id.'.

SSA:n mukaan rutja 'revontulet' voisi liittyä verbiin rutista, mikä on kyllä erittäin kaukaa haettua. PDT_Armataz_01_12 Etenkin, kun mitään konsonanttivartaloon liitettävää sopivaa -ja-johdinta on vaikea keksiä - jos sana olisi rutisija, se olisi oikein uskottava! Rutjan kohdalla ei ollenkaan.

Tuo germaaninen selitys on sekä äänteellisesti että merkitykseltään aika uskottava.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Tammi 2020 23:02

Anskuq kirjoitti:Liittyykö saamelaisten Jumala ruto mitenkään rutjaan. Ruto, kulkutautien jumaluus ja ehkä yleisemminkin maailman pimeän puolen hallitsija.
http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Esikri ... et_jumalat

Epäilyttävän lähellä sanaa rutto - sopisi kulkutautien jumalalle. Silloin se olisi tosin nuori laina suomesta, koska muualla itämerensuomessa sana on merkityksessä 'nopea, kiire'. Suomen nykyinen tautimerkitys on kehittynyt yhdyssanasta ruttotauti (nopeasti tappava tauti).
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Fagus » 03 Tammi 2020 23:35

Jaska kirjoitti:SSA:n mukaan rutja 'revontulet' voisi liittyä verbiin rutista, mikä on kyllä erittäin kaukaa haettua. PDT_Armataz_01_12 Etenkin, kun mitään konsonanttivartaloon liitettävää sopivaa -ja-johdinta on vaikea keksiä - jos sana olisi rutisija, se olisi oikein uskottava! Rutjan kohdalla ei ollenkaan.

Revontulista tulee kyllä ääniäkin: https://yle.fi/uutiset/3-9199652
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Tammi 2020 00:07

Fagus kirjoitti:
Jaska kirjoitti:SSA:n mukaan rutja 'revontulet' voisi liittyä verbiin rutista, mikä on kyllä erittäin kaukaa haettua. PDT_Armataz_01_12 Etenkin, kun mitään konsonanttivartaloon liitettävää sopivaa -ja-johdinta on vaikea keksiä - jos sana olisi rutisija, se olisi oikein uskottava! Rutjan kohdalla ei ollenkaan.

Revontulista tulee kyllä ääniäkin: https://yle.fi/uutiset/3-9199652

Hyvä pointti!
Johto-opin ongelmat silti säilyvät.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Lri » 04 Tammi 2020 02:41

Терь (Ter') on Kuolan niemimaan vanha nimi. Kuolan niemimaan vanhin venäläiskylä on Varzuga, jonka historian mukaan Kuolan niemimaasta käytettiin myös nimeä Терская Земля, eli Terin maa. (Tai en tiedä, viittasiko kumpikaan nimityksistä koko Kuolan niemimaahan.)

Терский берег (Terin rannikko) tarkoittaa venäjänkielisen Wikipedian mukaan Kuolan niemimaan ulko-osan rannikkoa, joka on Varzuga-joen suun ja Svyatoy Nos -niemen välillä. Kantalahden ja Varzuga-joen suun välisestä rannikkosta käytetään puolestaan nimitystä Кандалакшский берег (Kantalahden rannikko). Kotuksen määritelmän mukaan Turjanranta (eli Turinranta) alkaa kuitenkin jo Turjanniemestä (Турий полуостров), joka on Varzuga-joen suusta aika paljon lännessä.

Teriberka-niminen joki (kiltinänsaameksi Терберк) virtaa Kuolan pohjoisrannikolla olevaan Teriberkan lahteen, jossa on Teriberkan kylä (suomeksi Turjanperä): "The village was named after the Teriberka River of the same name, whose name, in turn, according to one version, goes back to the outdated name of the Kola Peninsula - Ter [4]."

Kuva

Teriberka-joessa on koskia ja se virtaa Jäämereen, joten olisiko Turjankoskikin ollut siellä? Konekäännetty venäjästä: "The flow of the river is rapid and blocked in many places by stone herds, and in one place not far away from its mouth the river falls in the form of a waterfall. Between these rapids, the river flows into quiet reaches, abundant in fish: brown trout, grayling, whitefish and salmon. The rapids places the river is compressed abruptly falling small mountain, on the local name "вараки.""

Wiktionaryn mukaan Turja olisi kuitenkin vain "Kuolan niemimaan eteläisen Vienanmeren rannikon nimitys".

Fellman epäili, että Turjan koski olisi ollut Ponoi-joessa (jonka suu on lähellä Kuolan niemimaan itäisintä kohtaa): "Turjan koski, ett stort vattenfall i Ponoi eller någon annan elf i den yttersta Norden. I Finlands nordligaste socknar ansåg man de flesta äkommor vara följder af trollkonster, öfvade af Lapparne, hvilka derför förvistes till Turjan koski, Turjan-niemi, "Lapin laajoille majoille" etc., de enda ställen man ville unna ät Lapparne."

Toisaalta jos Turjan koski liittyi Turjanniemeen, ja Turjanniemi tarkoitti samaa nientä kuin nykyään, Turjan koski olisi voinut myös olla Turjanniemen viereen laskevassa Umba-joessa (pohjoissaameksi Umbjohka), jossa on myös koskia.

Karjalaisia asui Kuolan etelärannikolla nykyisen Varzugan kylän paikalla asti. Konekäännetty venäjästä: "In the XIV century, Karelians overlook the Arkhangelsk coast and gradually advance towards the Terskiy coast. Karelian tribes reached Varzuga in the 15th century and in 1419 founded their settlement there. In addition to hunting and fishing, the Karelians were engaged in agriculture, sowing rye and oats. But the main population of the Terskiy coast until the 14-15 centuries remained Terskiy Sami."

Varzugan kylän historiassa kirjoitetaan näin (konekäännös): "Karelians lived in the lower reaches of the Varzuga River. In 1419, according to the First Novgorod Chronicle, the Korelsky Pogost in Varzug was ruined. He was smashed by the sea robbers, sailing on the "screws" - the "Murman". "Korela Varzugskaya" is also mentioned in the treaty of 1471 of Moscow Prince Ivan III with Novgorod. Pomor aliens occupied empty land, and bought some "plots" from the settlers."

Ehkä karjalaiset olisivat siis olleet tekemisissä saamelaisten kanssa vaikka jossain siellä Kantalahden ja Varzugan välillä.

Tästä näkyy Umban, Varzugan ja Ponoin sijainti:

Kuva

Varzugan lähellä ovat karjalaisasutuksen jäljiltä myös kylät nimeltä Кузомень (Kuuziniemi) ja Кашкаранцы (Kaskiranta).

Murmanskin alueen Terin piiriin (Терский район) kuuluu Umban ja Varzugan alue:

Kuva

Lapinkävijän sanakirja-nimisessä blogipostissa kirjoitetaan näin: "TURJA 1(kirjallisuudessa 1700-luvun lopulta lähtien) Lappi, tunturientakainen Lappi, P-Norja; 2(vanhastaan 1300-luvulta) Kuolan niemimaan kaakkois- ja itäosa ja varsinkin Kantalahden rannikon suuri niemi :|: TURJAN MAA Lappi ja pohjola, P-Norja :|: TURJAN MERI Pohjoinen jäämeri :|: TURJANNIEMI (Posio) :|: TURJANVAARA (Kuusamo) :|: TURJANTULET (Kittilä) revontulet ¶ rinnalla TYRJÄ, 'Lappi', runoissa, loitsuissa sekä (vanhoissa) paikannimissä; etuvokaalinen Tyrjä on vanhempikantainen; takavokaalinen Turja on saattanut tulla hallitsevammaksi lähimerkityksisen Rutjan vaikutuksesta, esiintyväthän Turjan koski ja Rutjan koski vanhoissa runoissa rinnan. Turjanlappalaisen ohella on (Pohjanmaalla) esiintynyt turkinlappalainen, mikä on mainio esimerkki käsitteiden sekaantumisesta. Muinaisven. T (x) r ≈ (1200- ja 1300-luku) vastaa etuvokaalista Tyrjää; V Terskij bereg tarkoittaa jotakin Kuolan niemimaan rannikon osaa; ks RUTJA | «TULILAPPI»"
Viimeksi muokannut Lri päivämäärä 04 Tammi 2020 08:47, muokattu yhteensä 20 kertaa
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Tammi 2020 06:11

OSA 2: TURJALAINEN, TYRJÄLÄINEN

45. Nurmes (Lönnrot 1832)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 450#%7B%7D
Siellä Lappi laulanoo,
Tungen̄oo Turjalainen.
Vain ei minua laula Lappi,
Eikä tunge Turjalainen,

11. Jyskyjärvi (Lönnrot 1835)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 110#%7B%7D
Lappal[ainen] kyyttö[silmä]
10 Piti viik[oista] vihoa,
Kauk[ai]sta [ylenkatsetta],
Päällä Turjan lap[palaise]n.

47. Kontokki/Kostamus (Lönnrot 1837)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 470#%7B%7D
85 Kun et sitänä [totelle],
Vääjänne et väheä,
Ukko Turjasta tulee,
Sill' koprat kont[iolta],
Toiset [koprat] kuoliolta,
90 3:net kokolta koprat,
Havuk[alta] haarottimet,
Pää manalle menneheltä,
Hampahat hivusimelta,
Jolla puskuja puserran.

49. Kontokki/Kenttijärvi (Inha 1894)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 490#%7B%7D
Tuop' oli Turjan lappalaińi,
35 Piti hän viikoista vihoa,
Kauan aiaista katšetta;
Ampu vanhaa V[äinämöi]stä
Selästä sinisen hirven.

107. Uhtua (Lönnrot 1834)

Tuli kokko maasta Turj[a]n,
30 Tuli Turj[a]n kintahissa,
Jo Lapin lapukkaissa,
Eik' on tunne kieltä Turjan,
*Saata saksaksi sanoa*,
Maha lausua lapiksi.

2471. Vehkalahti (Rytkönen 1895)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 710#%7B%7D
Ukko Turjalta tuleepi,
Hiien poika helvetistä,
Jolla kynnän kivisen pellon,
Karkiaisen käännättelen.

256. (Ganander 1786)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 560#%7B%7D
Ukko Turjasta tuloo,
mjes pitkä Pimentolasta
(täynnä hyytä, täynnä jäätä:
syltä on housun lahkeesta,
5 puoltatoista polven päältä,)
kahta syltä koatiolda.

295. (Ganander 1786)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 950#%7B%7D
Tuli kokko Turjan maalda,
lindu lasketen Lapista.
[Otanko kokolta koprat,]
linnun lihan pitimet,
5 haukalta haarottimet,
jolla ma konnan kopristelen,
painelen pahoin tekiät?
Tuonne ma sinun manaan
Iharihin ilkiähän,
10 Rutian koskehen rumahan,

1023. Vuokkiniemi/Venehjärvi (Karjalainen 1894)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 230#%7B%7D
Tyynty ennen Tyrjän koski,
Joki Jortanin asettu
265 Luojan kolmella sanalla.

750. Vuokkiniemi/Pirttilaksi (Marttini 1911)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 500#%7B%7D
Još et šie šinne mäne,
Ńiin mänet sinne, kunne käšen:
145 Tyrjän koškeh kovah,
Palavah pyörteheh,
Johon puut okšin putosi,
Honkat latvoin lankiel'i.

2593. Vuole (Saxbäck 1859)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 930#%7B%7D
Lenti kokko tyrjän maalta,
Laskisii Lapista lintu,
10 Siipi taivaista tapotti,
Toinen siipi maata viilti,

699. Liperi (Lönnrot 1837)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 990#%7B%7D
Tyttö Tyrjästä tuloopi,
Neito laskeksen Lapista,
Hienohelma hempoapi,
Venehellä ruokosella;

Runoaiheissa on päällekkäisyyksiä:
- Kokko/ukko/kukko tulee Turjasta tai Tyrjästä.
- Palava pyörre jne. on Tyrjän koski tai Rutjan koski.

Turja on usein konkreettinen paikka, joka liittyy Lappiin ja lappalaisiin. SSA:n mukaan turja merkitsee ’noitaa’ ja turjalainen merkitsee (myös karjalaksi) ’lappalaista’. Silti kansanrunoissa turjalainen esiintyy vain yhdessä Lönnrotin Nurmeksesta tallentamassa runossa ja variantti turjalaini vain yhdessä Vuokkiniemestä tallennetussa runossa. Tyrjäläinen-nimitystä ei esiinny lainkaan kansanrunoissa.

Turjansaamelaiset itse kutsuvat itseään nimellä tarjelanč < kantasaamen *te̮rjē < esisaamen *türja, jonka säännöllinen ikivanha vastine olisi suomen tyrjä. On ehdotettu, että takavokaalinen turja-asu voisi johtua samannäköisen rutja-sanan vaikutuksesta/sekaannuksesta.

Paikannimistössä Tyrjä-nimiä on vain aivan itäisimmässä Suomessa. Tyrjäläispuro Pohjois-Karjalassa on ainoa -läinen-nimi. Turja-paikannimien esiintyvyys on selvästi läntisempi, johtuen osittain sennimisestä eteläpohjalaisesta suvusta. Ainoa Turjalais-nimi on Savukosken kaksilakinen vaara Turjalaiset (ja siihen liittyvät lähinimet).

Turja on kyllä liittynyt saamelaisiin, viime kädessä Kuolan saamelaisiin, mutta saamelaisen nimityksenä sitä ei näyttäisi käytetyn vaan pikemminkin alueen nimityksenä ja Lapin kertosanana. Tyrjä(läinen) voisi olla hyvinkin vanha saamelaisen nimitys, mutta sen jäljet murteissa ja paikannimistössä ovat niin vähäisiä, että varmuutta on vaikea saada.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 04 Tammi 2020 09:12

Lri kirjoitti:Teriberka-joessa on koskia ja se virtaa Jäämereen, joten olisiko Turjankoskikin ollut siellä?

Eikö Turjankoski ole Kinahmi?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kinahmi

(Mielenkiintoista että Nurmeksen runo mainitsee Turjan, toisaalta läheisessä Nilsiässä on Kinahmi (mäki). Vienassa ennen vuotta 1459 mainittu Oleksei Kargolski(/vai Korgolski, Kuzmin ei ainakaan ollut asiasta ihan varma?) saattaisi muuten olla myöhäisempiä Nilsiä-Nurmeksen(-kin) Korhosia. Oleksei tosin asui tuossa vaiheessa ilmeisesti vielä vaikkapa Sakkolassa, koska ns. Karjalan lasten suvut ja muut asiaan liittyvät henkilöt kuten Kokkueva (Kokkonen?) on muutenkin liitetty eteläiseen Karjalaan. Tieto Turjasta olisi ehkä siirtynyt muuttajien mukana Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Lri » 04 Tammi 2020 10:58

Kinaporin kalifi kirjoitti:Eikö Turjankoski ole Kinahmi?


No juu, mutta eikö se nimi voi silti olla peräisin jostain oikeasta koskesta tai joesta?

Mistä muuten Terijoen nimi tulee?

Toisessa yhteydessä Fellman epäili, että Turjankoskella olisi tarkoitettu Paatsjokea (https://skvr.fi/poems?id=skvr11107210): "Inari och Alamojärvi m.m. voro de vanliga förvisningsorten för alt ondt. Vid andra tillfällen vistes de till Turjankoski (troligen Patsjoki forssen), Turjanmaa (det Terska landet), - äfven till Hiisi, Pohjola och i den härefter följande Runan till och med Tapiola m.m. Svedan ofta till Kipuvuori. - Mp:ja."

Tai eikö Turjan koski voi tarkoittaa myös Tuonelan jokea? Lainattu Kaarle Krohnin "Suomalaisten runojen uskonto"-kirjasta (http://www.crlearning.org/showbook.php?file=72968-0000.txt):

> Runoissamme on hyvin tunnettu _Kurimuksen kulkku, kinahmi eli veden
> napa_, joka sijoitetaan äärettömään _Rutjan mereen_ tai rinnastetaan
> _Turjan kosken_ kera taikka yhdistetään valtameren valaskalaan
> (_kita_ < ven. _kil_).
>
> > A. Meren Rutjan partahilla,
> > äärettömän äyrähillä,
> > kinahmella llkeällä,
> > jost' et pääse päivinäsi.
> > B. Turjan koskehen kovahan,
> > kinahmehen kauheahan,
> > jonne puut tyvin menevi.
> > C. Turjan koskesta ylitse --
> > vie veen navoille.
> > kuleta Kurjuksen kulkulle.
> > D. Kurimuksen kulkun alle,
> > kian kielen kääntimille.
>
> [...]
>
> Kilpakosinnassa Juortanin ja Tuonelan joet eri alueilla vaihtelevat.
> Välistä saa Juortani "pyhän virran" asemesta _pahan virran_
> kertosanakseen. Tavallisessa Tiberian merta ja Jordania kuvailevassa
> säeparissa on välistä havaittavana _Juortanin joen ja Tyrjän kosken_
> vaihtuminen _Tuonelan jokeen ja Tarjan koskeen_.
>
> > A. Tyystyi ennen Tyrjän koski,
> > joki Juortanin pysähtyi.
> > B. Tyytyi ennen Turjan koski,
> > joki Tuonelan tyrehti.

Muita versioita:

"Tyyty ennen Tyrjän koski, / Vaipu ennen Valamon joki," https://skvr.fi/poems?id=skvr07204320
"Tyyty ennen tyrjän koski / Meri ankara asettu" https://skvr.fi/poems?id=skvr09409320
"Tyytyi ennen Tyrjän koski, / Joki Tuonelan patosi" https://skvr.fi/poems?id=skvr11116670
"Tyry, tyry, Tyrjän koski, / Joki Joortanin pysäytti!" https://skvr.fi/poems?id=skvr12100400

Jaska kirjoitti:Silti kansanrunoissa turjalainen esiintyy vain yhdessä Lönnrotin Nurmeksesta tallentamassa runossa ja variantti turjalaini vain yhdessä Vuokkiniemestä tallennetussa runossa. Tyrjäläinen-nimitystä ei esiinny lainkaan kansanrunoissa.


Hakusanalla "turjal*" löytyvät myös nämä (https://skvr.fi/poems?text=turjal*):

"Turjalaiſen tuuvitella, / Lappalaiſen liikutella;" https://skvr.fi/poems?skvr06130080
"Turjalaisten tulille, / Lapin lasten valkialle," https://skvr.fi/poems?id=skvr06129920
"Tohi mine män̄e Turjalaisten tulille, / Lapin lasten valkialle," https://skvr.fi/poems?id=skvr06130320
"Minä tiiän, miss' on tulta tuuviteltu, / Valkeata vaaputeltu: / Turjalaisen tuvassa, / Rautasessa kätkyyssä," https://skvr.fi/poems?id=skvr06131840
"Honka poika hotjamoinen, / Turjalaisen tuuvittama, / Värjäläisen vaaputtama." https://skvr.fi/poems?id=skvr06135590
"Mine pieni Pekka pikkarainen, / *Turjalaisen tuvittama*, / Lappalaisen liekuttama," https://skvr.fi/poems?id=skvr06148850
"Tuhat kuuli Turjalaista, / Sata laulo lap̄alaista" https://skvr.fi/poems?id=skvr07106410
"Mist on tult turjalaine, / Saant on Saksan kerjäläine?" https://skvr.fi/poems?id=skvr13044270

Versio "tyrjäläinen" löytyy myös yhdestä runosta taivutetussa muodossa:

"Mie oun poika pohjolainen / Sekä laiska lappalainen, / Tyrjäläisen tuuvittama, / Lappalaisen leikuttama; / Syrjin synty sysmäläinen, / Poikkipuolin pohjolainen," https://skvr.fi/poems?id=skvr07217440

Kahdessa SKVR:n runossa esiintyy myös versio "turjalappalainen" / "turja-lappalainen":

"Tulin Turjalappalainen, / Satalauan lappalaisiss, / Tulin poika pohjolahan, / Pohjolainen puhumahan," https://skvr.fi/poems?id=skvr02109210
"Tulipa Turja-lappalainen, / Pisti heinäni tuleen, / Vaivioni valkeeseen." https://skvr.fi/id=skvr07227630
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Anskuq » 04 Tammi 2020 12:30

Lri kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Eikö Turjankoski ole Kinahmi?


No juu, mutta eikö se nimi voi silti olla peräisin jostain oikeasta koskesta tai joesta?

Mistä muuten Terijoen nimi tulee?

Toisessa yhteydessä Fellman epäili, että Turjankoskella olisi tarkoitettu Paatsjokea (https://skvr.fi/poems?id=skvr11107210): "Inari och Alamojärvi m.m. voro de vanliga förvisningsorten för alt ondt. Vid andra tillfällen vistes de till Turjankoski (troligen Patsjoki forssen), Turjanmaa (det Terska landet), - äfven till Hiisi, Pohjola och i den härefter följande Runan till och med Tapiola m.m. Svedan ofta till Kipuvuori. - Mp:ja."

Kyllähän Rutja, Turja, Tyrjä jne ovat paikkana jäämeren rannoilla ja joku koskikin varmasti jonkun kokemana löytyy sieltä. Nuo kansojen uskomukset kuolemanpyörteestä ja nieluista vaihtelevat. Kaukaista, tuntematonta, pelottavaa ja ankaraa Ruijan rannikkoa on ollut helppo pitää näiden uskomusten tyyssijana. Tuo Paatsjoki mullakin tuli ekana mieleen. Liittyen Inariin, josta Paatsjoki lähtee virtaamaan pohjoiseen jäämerta kohden. Paatsjoki laajenee moneen kertaan järviksi ja sekä ennen järveä että järven jälkeen vesimassat pakkautuvat koskiksi. Koskia siinä joessa riittää. Nykyään Paatsjoen kosket on valjastettu ja joki ei ole entisensä.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Tammi 2020 16:57

Lri kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Silti kansanrunoissa turjalainen esiintyy vain yhdessä Lönnrotin Nurmeksesta tallentamassa runossa ja variantti turjalaini vain yhdessä Vuokkiniemestä tallennetussa runossa. Tyrjäläinen-nimitystä ei esiinny lainkaan kansanrunoissa.


Hakusanalla "turjal*" löytyvät myös nämä (https://skvr.fi/poems?text=turjal*):

"Turjalaiſen tuuvitella, / Lappalaiſen liikutella;" https://skvr.fi/poems?skvr06130080
"Turjalaisten tulille, / Lapin lasten valkialle," https://skvr.fi/poems?id=skvr06129920
"Tohi mine män̄e Turjalaisten tulille, / Lapin lasten valkialle," https://skvr.fi/poems?id=skvr06130320
"Minä tiiän, miss' on tulta tuuviteltu, / Valkeata vaaputeltu: / Turjalaisen tuvassa, / Rautasessa kätkyyssä," https://skvr.fi/poems?id=skvr06131840
"Honka poika hotjamoinen, / Turjalaisen tuuvittama, / Värjäläisen vaaputtama." https://skvr.fi/poems?id=skvr06135590
"Mine pieni Pekka pikkarainen, / *Turjalaisen tuvittama*, / Lappalaisen liekuttama," https://skvr.fi/poems?id=skvr06148850
"Tuhat kuuli Turjalaista, / Sata laulo lap̄alaista" https://skvr.fi/poems?id=skvr07106410
"Mist on tult turjalaine, / Saant on Saksan kerjäläine?" https://skvr.fi/poems?id=skvr13044270

Versio "tyrjäläinen" löytyy myös yhdestä runosta taivutetussa muodossa:

"Mie oun poika pohjolainen / Sekä laiska lappalainen, / Tyrjäläisen tuuvittama, / Lappalaisen leikuttama; / Syrjin synty sysmäläinen, / Poikkipuolin pohjolainen," https://skvr.fi/poems?id=skvr07217440

Kahdessa SKVR:n runossa esiintyy myös versio "turjalappalainen" / "turja-lappalainen":

"Tulin Turjalappalainen, / Satalauan lappalaisiss, / Tulin poika pohjolahan, / Pohjolainen puhumahan," https://skvr.fi/poems?id=skvr02109210
"Tulipa Turja-lappalainen, / Pisti heinäni tuleen, / Vaivioni valkeeseen." https://skvr.fi/id=skvr07227630

Hyvä pointti, en yön pimeinä tunteina hoksannut hakea taivutusmuodoilla.

Mielenkiintoinen tuo sysmäläinen... Sysmä-nimellehän ei mitään järkevää selitystä ole keksitty. Tosin runoissa alkusointu määrää pitkälti nimivalinnat, eikä nimillä välttämättä mitään muuta motiivia olekaan.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Tammi 2020 17:00

Inariin tai sinnepäin liitetyt nimet Alamojärvi (kuten Fellmanilla tuossa ylempänä) ja Aloenjärvi ovat myös vailla uskottavaa selitystä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja pekkis » 05 Tammi 2020 00:27

Sori rönsyilystä, mutta mulla tuli niin voimakkaasti noista runoista Lönnrotillekin runoja laulanut isän äidin äidin äidin äidin isä, Ukko Loukkulainen - oikealta nimeltään Juho Meriläinen (1768-1853) joka asui Pielisjärven Viekissä, josta myös isänikin oli lähtöisin.

https://sepporissanen.wordpress.com/tag ... kkulainen/

https://pielisenkarjalanmerilaiset.word ... 1768-1853/

Ollut aseseppä ja tietäjä ja pelätty mies ja perimätiedon mukaan vasta pojanpoika uskalsi koskea vintiltä löytyneisiin taikakaluihin ja heitti ne pois. Rissasen mukaan ei ole oikein jäljitettävissä että mitkä runot ovat Ukolta lähtöisin - onko näin ?
Ukon sukua tutkiessani löysin muuten että ukon jälkipolvissa on myös yksi Oscarillakin palkittu naisnäyttelijä, Jessica Lange.


pekkis
N-Y151359 (ex. N-Y36834)/N-FT189801 (ex. N-BY22126 ) & U5b1b1a1a - Juuret Pielisjärvellä ja Ilomantsissa.
pekkis
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 295
Liittynyt: 19 Joulu 2017 12:17
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Jaska » 05 Tammi 2020 02:24

pekkis kirjoitti:Sori rönsyilystä, mutta mulla tuli niin voimakkaasti noista runoista Lönnrotillekin runoja laulanut isän äidin äidin äidin äidin isä, Ukko Loukkulainen - oikealta nimeltään Juho Meriläinen (1768-1853) joka asui Pielisjärven Viekissä, josta myös isänikin oli lähtöisin.

https://sepporissanen.wordpress.com/tag ... kkulainen/

https://pielisenkarjalanmerilaiset.word ... 1768-1853/

Ollut aseseppä ja tietäjä ja pelätty mies ja perimätiedon mukaan vasta pojanpoika uskalsi koskea vintiltä löytyneisiin taikakaluihin ja heitti ne pois. Rissasen mukaan ei ole oikein jäljitettävissä että mitkä runot ovat Ukolta lähtöisin - onko näin ?
Ukon sukua tutkiessani löysin muuten että ukon jälkipolvissa on myös yksi Oscarillakin palkittu naisnäyttelijä, Jessica Lange.


pekkis

SKVR:n haussa ei informantin nimellä ainakaan löydy tuota; toisaalta siellä ei ole hakukenttääkään informantille. Jos rajaa paikaksi Pohjois-Karjalan Pielisjärvi ja kerääjäksi Lönnrot, löytyy 98 runoa. Valitettavasti Lönnrot ei ole kertonut informanttiensa nimiä tuolta matkalta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Jaska » 06 Tammi 2020 09:23

OSA 3: VUOJOLAINEN

64. Vuokkiniemi (Sjögren 1825)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 640#%7B%7D
75 Pohjon eukko, harva hammas,
Nenä vanka Vuojolainen
Nousi uhkaen unesta,
Voivotellen vuoteista.
Katscho ijän, katscho lännen,
80 Katschoi pitkin pohjon merta,
Niin sanoi sanalla tuolla:
"Oi Ukko yli Jumala,
Vaari vanha taivahainen,
Ukko kultanen kuningas!
85 Nosta#4 lonka luotehesta,
Toine lännestä lähetä,
Issuta ijästä pilvi,
Koite päivän koittielta,
Nossas vanha Väinämöinen."#5

251. Vuokkiniemi/Latvajärvi (Lönnrot 1834)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 510#%7B%7D
"Sano untamo#5 unesi,
Väinen tyttönen makuusi,
Missä Vuojola elääpi,
Väinän tyttäret asuvat?"

678. Vuokkiniemi (Lönnrot 1834)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 780#%7B%7D
Lapset Vuojolan lahoopi,
5 Pojat Väinölän potoopi
Tauissa nimettömässä,
Nimen tietämättömäss[ä];
Alta lattiet lahoopi,
Päältä peite märkänööpi.

722. Kiimaisjärvi (Varonen 1886)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 221#%7B%7D
"Poikuoni ainuo[ni],
Meät [matkoa vähäsen],
Assut [tietä pikkaraisen]
Vuojolan veräjän suulla,
145 Susit on rauta-suitsiloissa,
Karhut rautakahlehissa
Lemminkäisen peän [varalla]."
"Kyllä mä [siihen keinon keksin]:
Panen koivuja kokoh[on],
150 Nepä tungemme tuleh[en],
Itse [- -] tulesta."
Tuop' oli lieto Lemmin[käini],
Kyllä heän niin keinon keksi,
Mänöö Päivölän [pitoihin],
155 Pohjolan [juominkihin].

280. Suojärvi (Erkko 1895)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 800#%7B%7D
Viisas vilmi Vuojolainen
Teki tieolla venosta,
Uupu kolmea sanoa,
Kysy Väinöltä sanoja.

858. Suistamo (Europaeus 1846)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 580#%7B%7D
10 Kaunis K[auppi] L[appalainen],
*V[iisas] Viini Vuoj[olainen]*
Lähti hirven hiihantah,
Petran poro poimentah.
Lykkäsi lyl[yn] lum[elle],
15 Loi [on] kalhun hang[en] p[äälle],
Lähti hirv[en] hiih[antah]
Lapin ikkunan alatse.

868. Suistamo (Härkönen 1900)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 680#%7B%7D
Viijolanji, vuojolanji,
Kaunis kappalappalanji
Kesät kehto keihovartta,
Sygysyt lylyä vuoli,
5 Talvet suksia suoritti.

3247. Suistamo (Relander 1888)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 470#%7B%7D
Annikki, Tapion neito,
Liisa, villi vuojolainen,
Aukase Tapion aitta,
15 Luinen lukko löyhyttele
Miehen etsijän etehen,
Aina käyjän kainalohon!

4855. Impilahti (Krohn 1884)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 550#%7B%7D
20 Emäntä on viion Vuojolainen,
Kuvos miulle kulta-nuttu,
Valas miulle vaski-vaippa,
Jollas peitän on perehen,
Katan kaiken kansakunnan,
25 Jotta ei tarttus noijan noiset,
Eikä tietäjän teräkset,
Eikä ampujan asenet.

2218. Kaprio (Porkka 1881)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 180#%7B%7D
Ku miä nousen laulamaan,
10 Voitan viisi vuojalaista,
Kaksi kolme karjalaista

2808. Kaavi (Roschier 1854)
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=1 ... 080#%7B%7D
Ellys vainen, poikoseni,
Läkky häihin hiitolahan,
Sinä siellä lauletahan
Suuhun vuojalan susiin,
5 Kitahan kirokavehten.


Pohjan eukko on Kalevalassa Louhi. Kuitenkin Vuojola/Vuojala rinnastuu välillä Väinölään, välillä Pohjolaan, Päivölään tai Hiitolaan. On myös esitetty, että Vuojola – ainakin merellisissä yhteyksissään – liittyisi Gotlantiin, jota Virossa on nimitetty Ojumaaksi. Vain Hiiden hirven hiihdännässä vuojolainen rinnastuu lappalaiseen. Metsästyksen sanoissa se rinnastuu erämaahan, Tapion valtakuntaan. Toisaalta Viion vuojolainen (viialainen) viittaa Sveaan eli Ruotsiin.

Yhteenveto
Nimityksillä tyrjäläinen ja vuojolainen on saatettu viitata saamelaisiin, mutta varmuutta on enää mahdoton saada. Vuojolainen-nimellä on kuitenkin perustellusti myös merellisiä ja Ruotsiin/Gotlantiin viittaavia assosiaatioita.

Lappi/lappalainen on viikinkiaikaisenakin nimenä niin vanha, että sitä vanhemmat nimitykset saamelaiselle ovat luultavasti ikuisiksi ajoiksi kadonneet. Ellei löydy uusia perusteluja tulkita jotain kansanperinteen hämärää nimitystä uudelleen. Onhan siellä vielä esim. untolainen, ventolainen jne.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Rutjalainen, turjalainen, tyrjäläinen, vuojolainen =saam

ViestiKirjoittaja Pessipeikko » 17 Marras 2020 23:53

Turja- ja ehkä Lappi-/Vuojo-aiheesta vielä: voisikohan turjalainen sananmukaisesti tarkoittaa jonkinlaista turkiseläinten pyytäjä ja/tai turkiksiin pukeutuvan kulttuurin edustajaa? Olisiko siis jotain yhteyttä sanoilla turja ja turkki. Yritin selvitellä turkki/turkis-sanojen alkuperää mutta en päässyt alkua pidemmälle. Kaipa muodostettu joillain johdoksilla mutta mistä sanasta? Ainakin jotain merkitysyhteyksiä samanalkuisilla sanoilla karvaan/turkkiin. Turjake/turjana voi olla takkuinen ja karvainen henkilö, turri on karvainen eläin, turilas on karvainen kovakuoriainen..:

https://mediataju.kuvat.fi/kuvat/%C3%96 ... img=medium

Vastikään oli väitös turkiksista antimina itäisen Fennoskandinavian rauta-aikaisissa hautalöydöissä (Kirkinen), ja eläimennahkat tulkittiin siinä ihmisten toisina ihoina ja tavallaan vaihtoehtoidentiteettinä. Kaipa ajatus on, että pitämällä eläimennahkoja voi omaksua saaliseläimen piirteitä ja voimia. Nahkatakki päällä olisi siis kova jätkä PDT_Armataz_01_25 Nykyään taitaa nuorisossa olla alakulttuurina eläimiksi pukeutuvaa "Turri-kansaa", liekö sama pyrkimys muuttua eläinten kaltaisiksi. Tietysti turkiksiin pukeutumisella on myös käytännöllinen puoli. Karva-asu saattaa hämätä saaliseläintä luulemaan lajitoveriksi. Hylkeenpyytäjät ainakin ympäri maailmaa lähestyvät saaliita hylkeennahka-asussa sätkien lajinomaisesti.

Turkisten pyytäminen ja niihin pukeutuminen olivat tunnetusti pohjoisen eräkulttuureissa määrittävimpiä ja näkyvimpiä piirteitä. Saamelaiset kai ripustelivat taljoja pyhiin lehtoihinsakin. Ja uudistulokkaiden silmissä heidän merkityksensä perustui tähän. Kerättiin lapinveroa, käytännössä kalan ja riistan lisäksi turkiksia ja hylkeenrasvaa. Kävi jopa mielessä, että lappi ja vuojo voisivat liittyä myös turkiksiin/nahkoihin. Aiemmin pohdiskelin, että vaaja/vuojo voisi olla vaatetuksessa kiilamainen tunnuspiirre. Kaipa lappi ja lappu olisi voinut tarkoittaa turkiksenpalaa tms. Vienanmereltä pyydettiin saamelaisten ja karjalaisten toimesta erityisesti grönlanninhyljettä suurissa mieskunnissa kuukausia kestävillä retkillä ja Vienanmeren Turjanmaa oli ilmeisesti tärkeä turkiskaupan satamapaikka. Grönlanninhylkeestä ilmeisesti saa parasta vaatetussmateriaalia, ja aikuisen grönlanninhylkeen selkäkuviossa on muuten kiilakuvio (tai harppu, lajin englanninkielinen nimi harp seal):

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ ... enland.jpg

On taas tietenkin lähdetty aika pitkälle teoriaretkelle laihoilla todiste-eväillä PDT_Armataz_01_28 Joku voisi ensimmäisenä ampua alas tuon turja-karva-yhteyden..
Pessipeikko
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 16
Liittynyt: 13 Elo 2019 21:54

Seuraava

Paluu Kulttuurintutkimus ja folkloristiikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa

cron