Kinaporin kalifi kirjoitti:Hienot sivut, onkohan kartta saamen kielen leviämisestä miten osuva?
Laatokan suunnan nuoli pitäisi lähteä Lounais - Suomesta.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Hienot sivut, onkohan kartta saamen kielen leviämisestä miten osuva?
jussipussi kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Hienot sivut, onkohan kartta saamen kielen leviämisestä miten osuva?
Laatokan suunnan nuoli pitäisi lähteä Lounais - Suomesta.
Jaska kirjoitti:Poistin jussipussin toisen tuplaviestin; katosiko sen mukana mahdollinen Kalifin vastaus?
Anskuq kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Hienot sivut, onkohan kartta saamen kielen leviämisestä miten osuva?
Laatokan suunnan nuoli pitäisi lähteä Lounais - Suomesta.
Tuo kartta6pitäis päivittää nykytietämyksen mukaan kaikkinensa.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Poistin jussipussin toisen tuplaviestin; katosiko sen mukana mahdollinen Kalifin vastaus?
Ei. Terveisiä kytiskopista.
Jaska kirjoitti:Rcislandlaken perustelut vaikuttavat uskottavilta. Ja varmasti nykykuusamolaisissa olisi myös tuon shamaanin sukulaisten jälkeläisiä, ellei suoria jälkeläisiä. Osa noista saamelaisperäisistä suvuista on levinnyt myös esim. Sallaan.
cromwell kirjoitti:Heitetään sekaan pieni maallikkoteoria ettei homma mene turhan akateemiseksi. Jospa saamenkieli on selvästi myöhäisempi tulija Itämeren piiriin kuin suomenkieli.
Edellämainittu selittäisi miksi suomi on lähempänä sanastoltaan protokielimallinnoksia , koska on ollut kauemmin "satelliitissa".
cromwell kirjoitti:Selittäisi myös pienen joukon suoma-
laisia ja ruotsalaisia, jotka PCA:lla menevät hiemän lähemmäksi nykykinuskeja kun verrokkina on pelkästään Utahin jenkit: Koska saamenkielen mukana tullut perimä
on tuoreenpaa tavaraa keskieuraasiasta.
cromwell kirjoitti: Kun PCA:lle heitetään Eurooppa laajalla skaalalla, niin Saamet menevät joka tapaukseessa kauemmaksi koska juuriväestön merkittävä aika ja ajauma.
cromwell kirjoitti:Jaska kirjoitti:Pitäisi pystyä selittämään se, miten kuitenkin saamea puhuttiin käytännössä koko Suomessa ennen suomea.
Nuoria miehiä ei kiinnostanut jäädä suomenkielisten klaanipomojen pompoteltavaksi, vaan huitaisivat Suomeen saakka ollakseen omia herroja. Siksihän muuttoihin lähdetään kun omassa yhteisössä ei ole tilaa enää sosiaalisen arvonnousuun. Suomessa oli tilaa ja mahdollisuus olla arvostettuja vanhan väestön keskuudessa.
Täällä kieli levisi kauan ennen suomenkielisten muuttoja.
cromwell kirjoitti:Jaska kirjoitti:Suomalaiset kokonaisuutenakin ovat hieman lähempänä nykykiinalaisia, ja itäsuomalaiset lähempänä kuin länsisuomalaiset (Salmela et al. 2008).
Ns. rakenteellisesti saatammekin olla hieman lähempänä nykykinuskeja koska olemme hieman vähemmän sekoittunut väestö kuin mannereurooppalainen sillisalaatti.
cromwell kirjoitti:Syyksi veikkaisin kuitenkin hieman enempää jäljellä olevaa ensimmäisten farmarien tai pastoraalien tahi molempien tyyppistä perimää. Tämä ns. Siberiakomponetti, mitä se nyt ikinä onkaan, ei näytä korreloivan nykyaasialaisiin. Näkemissäni geenianalyysseissä sitä ei esim. nykyjapseissa edes ole. Ainakaan tätä samaa mitä meissä.
cromwell kirjoitti:Jaska kirjoitti:En hahmota, mitä tässä yrität sanoa. Voisitko kirjoittaa auki?
Juuri sitä ettei tämä siiperia näytä vetävän saameja lähemmäksi nykyaasialaisia vaan pikemminkin päinvastoin kuten aikaisemmin tapetilla olleessa wikipedian kokomaailma-PCA:lla.
cromwell kirjoitti:Nuoria miehiä ei kiinnostanut jäädä suomenkielisten klaanipomojen pompoteltavaksi … Täällä kieli levisi kauan ennen suomenkielisten muuttoja.
cromwell kirjoitti:Ns. rakenteellisesti saatammekin olla hieman lähempänä nykykinuskeja koska olemme hieman vähemmän sekoittunut väestö kuin mannereurooppalainen sillisalaatti. Syyksi veikkaisin kuitenkin hieman enempää jäljellä olevaa ensimmäisten farmarien tai pastoraalien tahi
molempien tyyppistä perimää. Tämä ns. Siberiakomponetti, mitä se nyt ikinä onkaan, ei näytä korreloivan nykyaasialaisiin. Näkemissäni geenianalyysseissä sitä ei esim. nykyjapseissa edes ole. Ainakaan tätä samaa mitä meissä.
Jaska kirjoitti:Ante Aikion mukaan Karjalankannaksella ei ole saamelaisperäistä paikannimistöä, eli leviäminen olisi tapahtunut Aunuksen kautta.
Jaska kirjoitti:Anskuq kirjoitti:jussipussi kirjoitti:
Laatokan suunnan nuoli pitäisi lähteä Lounais - Suomesta.
Tuo kartta6pitäis päivittää nykytietämyksen mukaan kaikkinensa.
Niin... Ante Aikion mukaan Karjalankannaksella ei ole saamelaisperäistä paikannimistöä, eli leviäminen olisi tapahtunut Aunuksen kautta.
Ja saamen varhaisvaiheet ovat mitä ilmeisimmin ehtineet Lounais-Suomeen jo hyvissä ajoin ennen vuotta 0. Mutta tuonhan voi tulkita niin, että se alueen vuosiluku edustaa lähtö- eikä tulovuotta.
Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ante Aikion mukaan Karjalankannaksella ei ole saamelaisperäistä paikannimistöä, eli leviäminen olisi tapahtunut Aunuksen kautta.
Josta saadaan kyllä mielenkiintoinen kysymys: mitä porukkaa siellä sitten asui ennen suomalaisia? Slaaveja tai germaaneja ei myöskään oikein pysty olettamaan.
Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ante Aikion mukaan Karjalankannaksella ei ole saamelaisperäistä paikannimistöä, eli leviäminen olisi tapahtunut Aunuksen kautta.
Josta saadaan kyllä mielenkiintoinen kysymys: mitä porukkaa siellä sitten asui ennen suomalaisia? Slaaveja tai germaaneja ei myöskään oikein pysty olettamaan.
Pystynen kirjoitti:Sama kysymys voisi muuten koskea Länsipohjan rannikkoseutua välillä Luulaja–Uumaja. Käsittääkseni kiinteä suomalaisasutus ei ole koskaan ulottunut tänne (enkkuwikipedian artikkeli Umeå kyllä mainitsee anakronistisen oloista "kveenien asutusta") ja rannikon kauppapaikkojen ulkopuolinen ruotsalaisasutus levisi vasta alle 500 vuotta sitten, mutta saamelaistenkin levikkikartat jättävät nämä syystä tai toisesta aina merkitsemättä.
TTJ kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ante Aikion mukaan Karjalankannaksella ei ole saamelaisperäistä paikannimistöä, eli leviäminen olisi tapahtunut Aunuksen kautta.
Josta saadaan kyllä mielenkiintoinen kysymys: mitä porukkaa siellä sitten asui ennen suomalaisia? Slaaveja tai germaaneja ei myöskään oikein pysty olettamaan.
Nuorakeramiikka ei tainnut levitä Kannakselle asti? Siellä lienee puhuttu melko pitkään kampakeramiikka-jengin kieltä ja sitten myöhemmin jotain länsiuralilaista kieltä. Olen miettinyt olisiko kampakeramiikka-kieli voinut sittenkin olla jotain uralin sukuista - ei nykyiseen uralilaiseen kielikuntaan kuuluvaa, mutta kantauralin 'sisarkieltä'. Isot kielikunnat näyttävät usein leviävän aaltoina. Joissain Euroopan alueilla indoeurooppalainen kielikunta on vaihtunut toiseen kolme tai neljäkin kertaa.
TTJ kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Sama kysymys voisi muuten koskea Länsipohjan rannikkoseutua välillä Luulaja–Uumaja. Käsittääkseni kiinteä suomalaisasutus ei ole koskaan ulottunut tänne (enkkuwikipedian artikkeli Umeå kyllä mainitsee anakronistisen oloista "kveenien asutusta") ja rannikon kauppapaikkojen ulkopuolinen ruotsalaisasutus levisi vasta alle 500 vuotta sitten, mutta saamelaistenkin levikkikartat jättävät nämä syystä tai toisesta aina merkitsemättä.
Uskon että Pohjanlahden jokisuut ovat olleet eteläisten maatalouskulttuurien ja pohjoisten pyyntikulttuurien kohtaamispaikkoja jo hyvin pitkään. Niihin on perustettu kauppapaikkoja ja siirtokuntia jotka ovat olleet tuon elinkeinomuodon äärirajoilla ja kasvaneet tai kadonneet ilmastonmuutosten tai sotien/tautien tms katastrofien myötä. Pyyntikulttuurit eivät ole voineet estää tällaisten siirtokuntien muodostamista vaikka olisivat halunneetkin, ja ovat ehkä muutenkin mieluummin pitäytyneet enemmän sisämaassa. Rannikko voi olla turvaton paikka jos alueella vaikuttaa aseistettu merenkävijäkulttuuri.
Eli uskon Pohjanlahdella olleen germaanien, balttien ja/tai itämerensuomalaisten siirtokuntia (ehkä saamelaisiakin jos etelämpänä on joskus vaikuttanut saamenkielinen agraarikulttuuri) jo ajanlaskun alun kieppeillä, ovat vain olleet sen verran pieniä ja lyhytaikaisia etteivät ole jättäneet helposti löydettäviä arkeologisia jälkiä. Ja tätä asiantilaa olisi jatkunut vuosisatoja.
jussipussi kirjoitti:On siellä Ruotsin Pohjanlahden rannikolla suomalaisnimiä; Kallax, Helettijoki (Skellefteojoki) ja joitain muitakin, myös sisämäässa. Saamelaisilla on ollut perinteinen asutus Uumajan seudun rannikolla. Se on usein piirretty saamelaisten asutusta kuvaaviin karttoihin, myös nykyisiin. En tiedä kuinka vahvaa asutus on nykyään. Tämä asutus voi olla perua porojen laidunkierrosta tuntureilta merelle.
Jaska kirjoitti:Tätä vaihtoehtoa vastaan todistaa se, että substraattikielistä lainatut sanat eivät ole uralista tuttuja, ja lisäksi niissä on epäuralilaisia äänneyhtymiä. Se viittaa kieleen, joka ei millään lailla muistuttanut kantauralia eli ei varmaankaan ollut sille sukua. Tämä kieli(kunta) sopii parhaiten yhdistettäväksi kampakeramiikan leviämiseen.
Näiden lisäksi voisi toki teoriassa löytyä "parauralilaisia" lainasanoja, mutta näitä olisi vaikea todistaa sellaisiksi eikä esim. jostain kadonneesta länsiuralilaisesta murteesta lainatuiksi.
Substraattilainathan yleensä liittyvät paikalliseen luontoon, maastoon ja elinkeinoihin. Niinpä esimerkiksi itämerensuomen sana kuusi 'Picea abies' voisi epäsäännöllisyydessään (sen pitäisi olla sukukielten perusteella säännöllisesti **kuosi) olla tällainen lainasana. Esim. mordvassa ensitavun vokaalina on u. Teoriassa kyseessä voisi olla parauralilaisesta eli kantauralin sisarkielestä lainattu sana, mutta en keksi mitään keinoa, millä tämä kielikunnan ulkoinen lainaoletus saataisiin uskottavammaksi kuin kielikunnan sisäinen (länsiuralilainen) lainautuminen. Eikä tule mieleeni sellaistakaan, mikä tekisi mordvalaisselityksestä uskottavamman kuin siitä vaihtoehdosta, että sanassa vain on itämerensuomessa sattunut tapahtumaan epäsäännöllinen kehitys (paitsi se, että löydetään paljon muitakin mordvan pohjalta selittyviä, itämerensuomen oman äännekehityksen kannalta epäsäännöllisiä sanoja.)
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 20 vierailijaa