Jaska kirjoitti:Mitä niistä malleista? Ei niihin hyödytä mennä, ennen kuin selviää, mitkä ovat perustelut ja todisteet näkemyksellesi. Muuten kapuat takapuoli edellä puuhun.aikalainen kirjoitti:Katsoisitko seuraavaksi matemaattista selitystäni. Se ehkä aukeaa nyt paremmin, kun on nimeämisasiaa selvennetty.
Olen lapioinut sinulle perusteluja jo ihan riittävästi. Siltä pohjalta pystyt asiaa haarukoimaan, jos vain haluat ja kykenet. Vastaperustelujakaan ei ole kuulunut.
Eli mikäli läntisessä ja lounaisessa Suomessa esiintyvät raasat ja vuotsot tulevat myöhäiskantasaamesta (MKS), niin suuremmalla todennäköisyydellä ne ovat tulleet sinne tulokkaiden mukana, kuin paikalla kehittyneet. Koskee erityisesti Kokemäenjoen alajuoksua, joka nykyiseen verrattuna oli osin meren lahtena. Muut alueet läntisessä ja lounaisessa Suomessa, jos niillä ei ole raasoja ja vuotsoja, ovat tämän päätelmän ulkopuolella. Alla periaate, jolla asiaa voi tarkastella.
Selitys-1 (=MKS kypsyi raasavuotsolandiassa) arpoo germaanilaina-paikannimet (imsuun ja edelleen) nykykartalle lapinkylän reviirin lähes koko nimistöstä (~100%), mutta selitys-2 (=MKS ei kypsynyt raasavuotsolandiassa) arpoo germaanilaina-paikannimet vain germaanilainausten ja vokaalirotaation jälkeen muuttuneesta nimistöstä (X%). Esimerkiksi, jos lainauksien jälkeen muuttuneita paikannimiä on lapinkylässä 10%, niin kartalla olevat germaanilaina-paikannimet ovat kymmenen kertaa todennäköisemmin selityksen-1 mukaisesta todellisuudesta, kuin selitys-2:n mukaisesta todellisuudesta.
Jaska kirjoitti:Ahaa. Eli sinun "jonkin muun alueesi" todennäköisyys irrallisesti on: "saattaa olla, mutta saattaa olla olemattakin." Selvä. Mikäs pointti tässä on?aikalainen kirjoitti:N o nyt taas rupesit vertaamaan alueita keskenään. Se 50-50 ei ollut “ykkösalueen” ja “muun alueen” keskinäinen uskottavuuksien suhde. Siinä arvioitiin muun alueen itsensä uskottavuutta.
Pointti: Perustelit “muiden alueiden” merkityksettömyyttä paikannimitodisteiden puuttumisella, mutta et ollut huomioinut, että paikannimet eivät myöskään toimi vastatodisteina. Siksi pelkästään niiden perusteella arvioituna voidaan todeta vain, että “saattaa olla, mutta saattaa olla olemattakin."
Jaska kirjoitti:No sehän on ainoa, millä on mitään merkitystä! Tarkoituksenahan on juurikin selvittää, mikä alue on uskottavin.aikalainen kirjoitti:Keskustelun toinen juonne: Vastaavasti pitää arvioida “muidenkin alueiden” uskottavuutta. Valitettavasti vaan siihen ei löydy sopivia paikannimiä. Niinpä paikannimien perusteella niiden uskottavuudesta ei voi sanoa mitään, ei puoltaa ei heikentää. Näin ollen paikannimikriteerillä arvioiden uskottavuusprosentti on puolivälissä. Esimerkiksi Oulujoki 50%, Uumaja 50%, Pyhäjoki 50%, Lapuanjoki 50%, Aurajoki 50%, Ahvenanmaa 50%, Kymijoki 50%, Niili 50%, Mississippi 50%. Siksi pitää käyttää muita kriteeriä kuin paikannimiä, jotta saadaan tähän jotain tolkkua.
Eräänlaista lämpökarttaahan tässä olen hahmotelemassa. Ykkösalueen lämpö on yksi asia ja jokaisen muun alueen lämpö on niille ominainen asia. Suhteellista vertailulukua Kokemäen ja muiden alueiden välillä en ole laskeskelemassa.
Sinun tarkoitus on selvittää, mikä alue on uskottavin. Minun tarkoitus on selvittää, mitkä alueet ovat uskottavia.
Jaska kirjoitti:Eli mitä järkeä on listata kaikki ne alueet, joilta ei mitään todisteita ole? Mihin pyrit sillä? Kuitenkin tiedät hyvin, että on vain se yksi alue, josta on paikannimitodisteita.
Järki on siinä, että pyrin hahmottelemaan sitä lämpökarttaa. Sellaista ei voi tehdä, jos fanaattisen on/off-tyyppisesti näkee mustavalkoisesti vain yhden alueen (musta läiskä valkoisella kartalla), ja kieltäytyy arvioimasta muiden alueiden sävyjä.
aikalainen kirjoitti:Mutta jatko-osa vaatii tällaisen korjauksen: Niin kauan kuin ei ole keskikantasaamelaisia paikannimiä, ei myöskään ole mitään todisteita keskikantasaamelaisten läsnäolosta.
Jaska kirjoitti:Se on totta, että positiivista todistetta ei siitä tasosta silloin saada. Pitää kuitenkin ymmärtää, että sellaista positiivista todistusta ei edes teoriassa voisi saada. Siksi et voi sellaista vaatiakaan.
aikalainen kirjoitti: Jos positiivista todistusta ei voi saada, niin silloin sitä ei myöskään voida käyttää todisteena.
Jaska kirjoitti: Ei tietenkään. Vaan todistus koostuu silloin olemassaolevista todisteista.
Jos tarkoitat epäsuoriin todisteisiin pohjautuvaa omaa järkeilyäsi sijainnista, niin se ei ole todistus, vaan eräs mahdollinen muinaisselitys. Suorat todisteet keskikantasaamen sijainnista kun puuttuvat.
Jaska kirjoitti:Luoteisgermaanin kaudella on lainattu sanoja ennen ja jälkeen myöhäiskantasaameen johtaneiden muutosten. Nyt voidaan kysyä, onko uskottavampaa, että kyseiset muutokset ovat tapahtuneet yhdellä ja samalla kontaktialueella, vai onko uskottavampaa, että ensin olisi ollut kontakteja luoteisgermaaneihin yhdellä alueella, sitten olisi kehittynyt myöhäiskantasaame, ja sitten se olisi siirtynyt toiselle alueelle ja tullut jälleen kontakteihin luoteisgermaanin kanssa?
Kumpikin mahdollisia, en äkkiseltään keksi millä kriteerillä noiden uskottavuuksia voisi painottaa. Kontakteille on muuten vielä sellainenkin vaihtoehto, että saamelaiset jököttävät paikallaan ja germaaneja tupsahtaa sekaan.