Sigfrid kirjoitti:Varmaa on vain että ryypättiin ankarasti.
aikalainen kirjoitti:Luulisi, että vuotuisten juhlien perusta on ollut aina jonkinlainen kooste näistä: Juovukkeita, juhlaruokaa, soittoa, laulua, tanhuja. Pohjolassa ajankohtina oletettavasti ainakin vuoden pimein ja valoisin aika, nykyvastineinaan joulu ja juhannus.Sigfrid kirjoitti:Varmaa on vain että ryypättiin ankarasti.
Moni suomalainen viettää siis rautakautisia perinnejuhlia joka viikonloppu.
Kainu kirjoitti:Ovatko kekripukit kiertäneet taloja jo ennen kristinuskon tuloa? Entä oliko silloin myös kekrittäriä ja ruukasivatko naiset jo silloin pukeutua miesten vaatteisiin ja miehet naisten vaatteisiin? Pitikö naisten olla kekrinä selvinpäin vai saivatko hekin juoda mutta vain vähän? Samalla olisi mukava tietää, että oliko nuuttipukkeja ja tapaninpukkeja myös ennen kristinuskoa.
Kainu kirjoitti:Miten sitten joulu, onko sitä vietetty Suomessa ennen kristinuskon tuloa ja jos on, niin millä nimellä? Jostain olen lukenut, että sitä oltaisiin vietetty vain Ruotsissa, jostain muualta taas olen lukenut että sitä oltaisiin vietetty Suomessakin. Kuuluivatko lahjatkin Suomessa esikristilliseen jouluun vai vaan Ruotsin jouluun? Entä onko tiedossa mitään muita joulunviettotapoja, poltettiinko esim. juhlatulia tai muita pimeyttä karkottamaan tai jotain muuta tarkoitusta varten?
Jaska kirjoitti:Kainu kirjoitti:Miten sitten joulu, onko sitä vietetty Suomessa ennen kristinuskon tuloa ja jos on, niin millä nimellä? Jostain olen lukenut, että sitä oltaisiin vietetty vain Ruotsissa, jostain muualta taas olen lukenut että sitä oltaisiin vietetty Suomessakin. Kuuluivatko lahjatkin Suomessa esikristilliseen jouluun vai vaan Ruotsin jouluun? Entä onko tiedossa mitään muita joulunviettotapoja, poltettiinko esim. juhlatulia tai muita pimeyttä karkottamaan tai jotain muuta tarkoitusta varten?
Joulu nimenä on lainattu skandinaaveilta pakanalliseen keskitalven juhlaan viittaavana; meillä ei siis ole mitään "Ristusmessua". Juhlan nimi varastettiin sellaisenaan kristilliseen käyttöön. Varmaa tietoa ei ole siitä, minä kaikkina aikoina on juhlittu ja miten, eikä koskaan tulla varmaa tietoa saamaankaan. Nykyihminen voi vain yrittää koota sirpaleista jonkinlaisen käsityksen. Ja Baltiassa pakanuus on säilynyt nykypäivään saakka katkeamatta, toisin kuin Suomessa, joten sieltäkin voi katsella neuvoa. Naapurikansoilla on usein ollut paljon yhteistä tavoissaan.
Thurisaz kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kainu kirjoitti:Miten sitten joulu, onko sitä vietetty Suomessa ennen kristinuskon tuloa ja jos on, niin millä nimellä? Jostain olen lukenut, että sitä oltaisiin vietetty vain Ruotsissa, jostain muualta taas olen lukenut että sitä oltaisiin vietetty Suomessakin. Kuuluivatko lahjatkin Suomessa esikristilliseen jouluun vai vaan Ruotsin jouluun? Entä onko tiedossa mitään muita joulunviettotapoja, poltettiinko esim. juhlatulia tai muita pimeyttä karkottamaan tai jotain muuta tarkoitusta varten?
Joulu nimenä on lainattu skandinaaveilta pakanalliseen keskitalven juhlaan viittaavana; meillä ei siis ole mitään "Ristusmessua". Juhlan nimi varastettiin sellaisenaan kristilliseen käyttöön. Varmaa tietoa ei ole siitä, minä kaikkina aikoina on juhlittu ja miten, eikä koskaan tulla varmaa tietoa saamaankaan. Nykyihminen voi vain yrittää koota sirpaleista jonkinlaisen käsityksen. Ja Baltiassa pakanuus on säilynyt nykypäivään saakka katkeamatta, toisin kuin Suomessa, joten sieltäkin voi katsella neuvoa. Naapurikansoilla on usein ollut paljon yhteistä tavoissaan.
Kuinka todennäköisenä pidät että pakanallinen joulupukki olisi kopioitu Viroon ja Suomeen kristillisen joulun mukana?
Jaska kirjoitti:Hyvin epätodennäköisenä. Joulupukki on kristillisen joulun yhteydessä säilynyt pakanallinen jäänne.
Thurisaz kirjoitti:Jaska kirjoitti:Hyvin epätodennäköisenä. Joulupukki on kristillisen joulun yhteydessä säilynyt pakanallinen jäänne.
Aivan, pidän sitä ja muuta säilynyttä todisteena samasta " yleispohjoismaisesta uskonnosta".
Olin huvittunut kun Pyhäjärvestä löytyneen Odinin pää teemaisen votiivisauvan koristeen kerrottiin Bircala näyttelyssä olleen paikallisille vain koriste jonka merkitystä ei olisi ymmärretty.
Jaska kirjoitti:Muinaiset pakanauskonnot olivat polyteistisia ja sellaisina avoimia uusille jumaluuksille. Varmasti lounaisessa Suomessa jotkut tunsivat myös skandinaavisia jumaluuksia, kun sieltä muutenkin tuli runsaasti vaikutteita.
Kokonaisuutena ei kuitenkaan voi sanoa, että muinaissuomalainen pakanuus olisi sama uskonto kuin muinaisskandinaavinen pakanuus. Eroja on kuitenkin paljon joka tasolla. Yhteiset elinkeinot ja elinympäristö toki aiheuttaa sen, että samoilla asioilla on jumalia, ja niillä voi olla myös yhteisiä piirteitä. Mutta kaikki maailman monijumalaiset uskonnot eivät siltikään ole yksi ja sama uskonto.
Tuomas kirjoitti:Kun tässä Kekriä kovasti ketjussa käytiin läpi, niin uskallan kysyä kun Eteläpohjalaisessa osakunnassa Kekrin tillalla juhlittiin Parttenkoliaasia, niin osaako tälle sanalle kukaan antaa etymologiaa tms. arvausta mistä olisi kyse?
-Tuomas
Tuomas kirjoitti:Parret voivat tässä yhteydessä tarkoittaa myös riihen parsia, johon lyhteet nostettiin kuivumaan ja edelleen parsilta alas varstoilla puitavaksi.
-Tuomas
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 29 vierailijaa