Sees2011 kirjoitti:Paljon kiitoksia. Tässä sulattelussa nenee aikaa.
Muistan poikani historianmonisteista, että siellä sanottiin, että Suomi ajautui rauhallisesti osaksi Ruotsin valtakuntaa. Onkohan tämä vain toinen tapa ilmaista se, ettei sotia käyty tuon enempää vai onko tämä osa historiasta jotenkin häveliäästi unohdettu?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Karjalaiset olivat ilmeisesti esim. Aleksanterin mukana Nevalla 1240 ja sittemmin Peipsijärvellä 1242 ja kuvittelivat varmaankin olevansa Novgorodin arvokkaita liittolaisia. Uusi raskas verokuorma ja vieras komento johti sittemmin kapinoihin ja osa karjalaisista siirtyi lopulta Ruotsin puolelle. Ruotsin eteneminen Itä-Suomessa olisi tuskin onnistunut yhtä hyvin ilman näitä uusia liittolaisia, Karjalan ajauduttua sisällissotaan.
Lindin mukaan tärkeä rooli kapinoissa on saattanut olla niin sanotuilla kobilitskie kareli l. tamma-karjalaisilla, jotka saattoivat edustaa paikallisia hevoskasvattajia, ehkä jonkinlaista hevosia käyttävää soturiryhmittymää.
Jaska kirjoitti:Mutta miksi ruotsalaiset haluaisivat nujertaa uskotun liittolaisensa? Miksei heille riittänyt liittosuhde?
Sees2011 kirjoitti:Tosi mielenkiintoisia kommentteja.
Minun täytyy täysin maallikkona kysellä viattomia:
Miksei suomalaisista tullut viikinkien tapaan kuuluisia ryösteleviä fennoja? Oliko täällä niin vähän porukkaa, että riitti, kun tapeltiin naapuriheimon kanssa?
Miksi Tanskan ja Ruotsin ja Novgorodin valtiollistumiskehitys oli nopeampaa kuin Baltiassa ja Balttiassakin nopeampaa kuin Suomessa?
Tv:ssä tuli taas Arn-elokuva. Missä määrin osallistuminen ristiretkiin toi Ruotsiin sellaisia suhteita tai sellaista tietotaitoa, mikä edesauttoi valtiollistumisessa ja vahvistumisessa?
Historia tulee ilmeisesti suuren yleisön tietoisuuteen vasta, kun siitä tehdään kirjasarja ja elokuvia - missä viipyy itämerensuomalaisten fiction?
Ruotsinkielisessä Eura-wikissä taas viitataan viikinkeihin Eurassa ja annetaan linkki http://www.forntidateknik.z.se/IFT/litte/eura.
Sälli med Yxa kirjoitti:Ruotsinkielisessä wikissa kirjoitetaan Euran yhteydessä kyllä viikinkiAJASTA, joka Pohjoismaissa käsitetään ajanjaksoksi noin 800-1050 jKr. Toisessa nettilähteessä ruotsalainen hämäävästi kirjoittaa viikingeistä, vaikka pitäisi käyttää termiä viikinkiaika. Arkeologisia viitteitä - historiallisista puhumattakaan - käsittääkseni ei ole siitä, että Euran alueella olisi asunut viikinkiaikaan skandinaavisia "viikinkejä", ainakaan enemmistönä. Euran ja Köyliön kalmistoista on kyllä haalittu hyvin rikas esineistö. Nykytulkinta lienee, että se edustaa nimenomaan paikallista yhteinäiskulttuuria, joilla oli tiiviit kontaktit sekä itään, etelään, että lähteen, varmaan pohjoiseenkin. Jos oikein muistan, kalmistoilla on suora ajallinen yhteys keskiaikaisiin kalmistoihin; tulkinta lienee, että asutus on näin ollen ollut "esisatakuntalaista", pääkielenä suomi.
Lalli med Yxa kirjoitti:Euroopan keskiaikaisessa valtionmuodostuksessa keskeinen tekijä on ollut kristinusko: idässä ortodoksinen, lännessä katolinen. Kirkko organisaationa siirsi Rooman kulttuuriperintöä barbaareille niin kuin svealaisille ja gööttälaisille. Kirkon avulla pystytettiin valtiokoneisto lakeineen ja määräyksineen, arkistoineen, veroineen, kouluineen (jne.väkivaltakoneistoineen). Kirkko pyhitti hallitsijan ja antoi tälle jumalaisen oikeuden. Samalla hallitsijat velvoitettiin levittämään kristinuskoa. Järjestelystä hyötyivät molemmat. Pohjoisessa Euroopassa taisivat ainoastaan liettualaiset olla niitä, jotka pakanoina pystyivät ovelasti luovimaan ja säilyttämään itsenäisyytensä sekä muodostamaan oman valtion.
Sälli med Yxa kirjoitti:Miksi "Suomi" tuli kehityksessä jälkijunassa? Vastaus pienen pääluvun ohella lienee yksinkertaisesti maantieteessä: "Suomi" oli reunalla eli periferassa kumpaankin kristinuskon päähaaraan nähden. "Suomi", siis varsinainen Suomi (ja Satakunta), Häme sekä Karjala jne., jäi puristuksiin Ruotsin ja Novgorodin väliin.
loimo kirjoitti:Onko näistä ajoista suomenkielistä kirjallisuutta?
Jaska kirjoitti:
Ruotsalaisten röyhkeys lopulta ratkaisi pelin Suomen osalta: ruotsalaiset eivät kunnioittaneet saksalaisten kastamisia Virossakaan vaan "kastoivat" asukkaat uudestaan, eikä heitä Suomessakaan jarruttanut se, että Suomen piispa näyttää saaneen ohjeensa paavin Liivinmaan legaatin kautta. Jaarli Birger Magnusson alisti Suomen ja Hämeen ja luovutti lähteiden mukaan ensi kertaa suomalaisten veron Ruotsiin 1253. Siinä vaiheessa Baltian saksalaiset eivät enää puuttuneet asiaintilaan ja paavikin tunnusti Suomen piispan Uppsalan arkkipiispan alaiseksi.
wejoja kirjoitti:Jaska kirjoitti:
Ruotsalaisten röyhkeys lopulta ratkaisi pelin Suomen osalta: ruotsalaiset eivät kunnioittaneet saksalaisten kastamisia Virossakaan vaan "kastoivat" asukkaat uudestaan, eikä heitä Suomessakaan jarruttanut se, että Suomen piispa näyttää saaneen ohjeensa paavin Liivinmaan legaatin kautta. Jaarli Birger Magnusson alisti Suomen ja Hämeen ja luovutti lähteiden mukaan ensi kertaa suomalaisten veron Ruotsiin 1253. Siinä vaiheessa Baltian saksalaiset eivät enää puuttuneet asiaintilaan ja paavikin tunnusti Suomen piispan Uppsalan arkkipiispan alaiseksi.
Ainakin Baltiassa kilpakastajaisiin osallistuivat saksalaisten ja ruotsalaisten lisäksi vuoron perään myös tanskalaiset ja venäläiset...? Voi hyvin kuvitella, että on mennyt polla sekaisin pakanoilla ja on tehnyt mieli hypätä jokeen pesemään kasteet pois...
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa