Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Toisaalta, kyllä Amerikankin kieliä on luokiteltu isommiksi yksiköiksi, työ vain on kovin kesken vielä (johtuen ehkä puutteellisesta perusdokumentaatiosta). Esim. Kalifornian~Oregonin kymmeniä pikkukieliperheitä on jo kauan soviteltu malliin, jossa osa muodostaa alueelle uudemmalla ajalla levinneen penutikielten perheen (joitain osia ko. teoriasta on jo vahvistettu) ja enin osa lopuista vanhemman, Väli-Amerikkaankin ulottuvan hokan-kielten perheen.
Joo, yhdistelemisiä toivottavasti tapahtuu, mutta silti kielikuntia on aikamoinen määrä. Greenbergin Amerindian-phylum ei ole saanut minkäänlaista kannatusta kriittisten tutkijain keskuudessa.
Afrikan makrokielikuntansakin ovat menneet remonttiin. Ihan vastaavaa mutuniputusta kuin hepun "eurasiaattikielet".
Jonkinlaista "Amerind"-perhettä voinee väestöpohjalta arvailla (samoin on todennäköistä että kaikki Afrikan ulkopuoliset kielet ovat alkuaan yhtä perhettä), mutta kielitieteellinen osoitettavuus menee vaikeammaksi. Silti luulen elinaikanamme tapahtuvan jos jonkinverran edistystä tälläkin rintamalla. (Villinä arvauksena esim. rannikkoreitit voivat osoittautua mantereista läheisyyttä tärkeämmiksi. Andeilla ketuassa & aimarassa on historiallisesti perin stabiileita ejektiiviäänteitä jotka ovat myös läntisessä Pohjois-Amerikassa hyvin yleisiä, mutta muualla Etelä- ja Väli-Amerikassa suunnilleen yhtä harvinaisia kuin Euroopassa...)
Jaska kirjoitti:Kyllä perussanojen, esim. lukusanojen, avulla nykyistenkin indoeurooppalaisten kielten sukulaisuus aika helposti löydettäisiin.
Lukusanat eivät ainakaan ole moitteeton indikaattori; esim. etelä-Aasiassa indoarjalaisia lukusanoja on lainattu suunnilleen kaikkiin alueen muihin kieleen. Samoin jos tusinan verran näennäisen selvia vertailuja tyyliin
mother =
maadär tai
kala =
kal'a otetaan riittäväksi todisteeksi englannin ja farsin tai suomen ja metsänenetsin sukulaisuudesta, niin samalla logiikalla voi hyvin 'todistaa' uralin olevan sukua jukagiirille, turkille, tai vaikka haidalle jos tarpeeksi valikoi dataansa. Se, että tiedämme ed. esimerkkien todella olevan sukua pohjautuu kuitenkin isolle joukolle taustatyötä.
Kyllä lupaavia vertailuja todella on (usein siteerataan esimerkiksi systeemiä jossa /n/-aines viittaa 1. persoonaan ja /m/-aines 2. persoonaan; vrt. Euraasian vastaavat /m/ ~ /t/ -systeemit), mutta ne ovat lähinnä vinkkejä siitä mitä ehkä kannattaa tutkia tarkemmin.