M_P kirjoitti:Vietin iltspäivän kansallismuseossa, "Muinaiset rannat" näyttelyä katsomassa. Vähän siihen liittyen, ajattelin mainita livvin kielen. Esimerkiksi Salmin pitäjässä, varsinkin sen itäosissa, puhuttin enimmäkseen livviä eli aunuksenkarjalaa. Monet salmilaiset osasivat ja puhuivat toisena kielenä myös venäjää, myös kotona. Sinänsä aika luonnollista, ortodoksinen pitäjä, ja esim. 1600-luvun tienoilla niiltä tienoilta siirtyi paljon ihmisiä idemmäs mm. Beloozeroon (Valkeajärvi), pakoon kreivi Pietari Brahen luterilaistamispyrkimyksiä ja toisaalta nälkävuosia. Salmin ja Laatokan tienoon historia ja sukututkimus on hyvin mielenkiintoista, minulle länsisuomalaiselle oikein avartavaa.
M_P kirjoitti:Vietin iltspäivän kansallismuseossa, "Muinaiset rannat" näyttelyä katsomassa. Vähän siihen liittyen, ajattelin mainita livvin kielen. Esimerkiksi Salmin pitäjässä, varsinkin sen itäosissa, puhuttin enimmäkseen livviä eli aunuksenkarjalaa. Monet salmilaiset osasivat ja puhuivat toisena kielenä myös venäjää, myös kotona. Sinänsä aika luonnollista, ortodoksinen pitäjä, ja esim. 1600-luvun tienoilla niiltä tienoilta siirtyi paljon ihmisiä idemmäs mm. Beloozeroon (Valkeajärvi), pakoon kreivi Pietari Brahen luterilaistamispyrkimyksiä ja toisaalta nälkävuosia. Salmin ja Laatokan tienoon historia ja sukututkimus on hyvin mielenkiintoista, minulle länsisuomalaiselle oikein avartavaa.
Ridge kirjoitti:Ainakaan oma isoisäni ei pidä aunusta erillisenä kielenä, vaan koulussa opeteltiin vain "kirjakieli" eikä mitään 'eri kieltä' (suomea). Sinänsä ihmeellistä, että suomesta halutaan poliittisista syistä erottaa jopa meänkieli.
Ridge kirjoitti:Hän kertoi tarinan koulunkäynnistä suomen kirjakielellä: puutyötunnilla hän kertoi opettajalle että pilasi työn. Opettaja käski heittämään sen sitten pois, mitä hän totteli. Pilata tarkoittaa karjalaksi kuitenkin sahaamista.
Ridge: Itseltäni on toinen puoli sukua juurikin Salmista. Oma sukunimenikin on suomalaistettu versio venäjänkielisestä sukunimestä, joka tosin isoisäni syntymän aikaankin oli sama."
Jaska kirjoitti:No kyllä se on sitten eri kieli, kun kriteerinä on keskinäisen ymmärryksen puute.
M_P kirjoitti:Turku ja Viipuri olivat pitkään Pohjoismaiden kansainvälisimpiä kaupunkeja. Taannoin Turussa oli Aboa Vetus et Ars Novassa Rihmasto-näyttely, Luostarikorttelin elämää 1500-luvulta 1600-luvun alkuun. Kävimme katsomassa, kun Luostarikorttelissa asui vuosien saatossa hämmästyttävän paljon aviomieheni esivanhempia, menivät keskenään naimisiin. Menimme opastetulle kierrokselle, samalla maakunta-arkistoon. Tutkijat kertoivat, että nämä ulkomailta Turkuun tulleet porvarit elivät Suomeen tulon jälkeen yleensä pari sukupolvea enempi muiden ulkomaalaisten yhteisössä, mukaan lukien naimakaupat. Sen jälkeen naimisiin alettiin mennä normaaliin tyylin, sekoittuminen oli hyvin nopeaa. Suomalaisten sukutausta on yllättävän kansainvälinen.
Jaska kirjoitti:Ja että koulussa opeteltiin karjalan kirjakieli?
Ridge, meidän pitää keskustella mailitse Salmista. Oma sukunimenikin on aviolitton myötä Salmista peräisin, suomennettu v. 1930.
Kalevanserkku kirjoitti:Joo. jos kriteerinä on keskinäisen ymmärryksen puute, niin minä ainakin puhun eri kieltä kuin sen toisen sukupuolen edustajat. Niin usein jää keskinäinen ymmärrys saavuttamatta. Näin siis suomessakin. Savossakin minulla on jäänyt puutteita keskinäiseen ymmärrykseen kun en ole vieläkään oppinut ymmärtämään, mitä savolainen tarkoittaa kun sanoo välleen. Toistaiseksi pitäydyn hypoteesissa, että välleen tarkoittaa mitä milloinkin. Vuan suattaahan se olla toisinnii.
Lounaisuomalaisista on sanottava, että joskus niiden murretta ymmärtää, joskus ei. Olivat ne sitten Raumalta tai Kustavista. Eikvammahrol.
Ridge kirjoitti:Ei kai karjalaa pidetty 30-luvulla omana kielenä Suomessa saati Neuvostoliitossa? Kun jotkut Neuvostoliiton Karjalan alueen viranomaiset tietyssä vaiheessa virallistivat muun kielen kuin venäjän, niin sehän tehtiin ihan suomen kirjakielellä. Toki ongelmana oli se, että karjalalle ei olisi ollut helppo luoda kirjakieltä, koska siinä on niin paljon alueellisia eroja.
Ridge kirjoitti:Oikeastaan tämän keskustelunparren voisi siirtää uuteen ketjuun karjalan kielestä ettei alkuperäinen aihe rönsyile aivan hirveästi. Eiköhän siitä riitä keskustelemista.
Ridge kirjoitti:Kotukselta saa esimerkin livvin eli aunuksenkarjalan kielestä
- Karjalan kieltä pidettiin Suomessa pitkään, lähinnä poliittisista syistä, suomen kielen murteena eikä erillisenä kielenä.
Jaska kirjoitti:Yllättävää kyllä, Stalinin alkuaikoina monille vähemmistökielille luotiin oma kirjakieli, niin myös karjalalle. Ja sitten kun vähemmistöjen intelligentsia paljasti itsensä tuottamalla kirjallisuutta, se roudattiin Siperiaan...
Joo, livvi lasketaan toisinaan jopa itsenäiseksi kieleksi - ja silloinkin kun se lasketaan karjalan kielen alle, on se selvimmin etelä- ja pohjoismurteista eroava murreryhmänsä.
Karjalan ja vepsän välillä on sellainen kielisilta, että aunus on karjalaa jossa on vepsäläinen substraatti (eli karjala olisi levinnyt vepsäläiselle alueelle myöhemmin) ja lyydi on vepsää jossa olisi karjalainen superstraatti (eli karjalainen vaikutus olisi tullut päälle myöhemmin).
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa