Sāmsala 'Saarenmaa'

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 21 Marras 2021 13:21

Lri kirjoitti:Erota nyt vaan nämä viestit uuteen ketjuun, koska yritän kerätä tuohon Sāmsala-nimeen liittyvää materiaalia yhteen paikkaan.

Se joku latvialainen löysi nyt artikkelin vuodelta 1963, jossa käsitellään sām-nimeä: https://gramatas.lndb.lv/periodika2-viewer/?lang=fr#panel:pp%7Cissue:643380%7Cpage:39.


> Indeed, the Saami word has an etymology that associates it with Suomi 'Suomi', suomalainen 'soms', etc.[112] on the other hand, the Finnish suoma applies in the same way as for borrowings that have gone in the opposite direction: Finnish _tuohi_, cf. latv. _tāss_, Finnish _suola_, sal. latv. _sāls_, Finnish _vuohi_, sal. latv. _āzis_, Finnish _vuota_, sal. latv. _āda_,[114] Finnish _luoma_, sal. latv. _lāma_ [115], etc. Since the Baltics found in Livs, Estonians, Finns v. C. in the Saami ("Baltic Finnish") languages, beginning in i.e. before first half, latv. The word Saami can be borrowed around the same time. No Livs, Estonians or anyone else could be called by that name tribe or nationality of another age because it did not yet exist. The ancestors of all the ethnic units that the Baltics came to the Baltics probably called after the Saami. When I g. i.e. before The well - known nationalities began to form in history, and the name of the Saami gradually became redundant, as they had their own names, which were also adopted by the Latvian ancestors.
> The name of the Saami may have disappeared altogether, but two factors allowed it to survive. First, in the form of separate "islands" or, more precisely, "islands", the Saami remained among the Latvian tribes. These islands, of course, could not join the future Livonian, Estonian or c. tribes but remained isolated. They continued to be called the Saami until they were re-Latvianized (in the form of a proper name). Latvian ancestors encountered Saaremaa, as well as Estonians in central Estonia, less often than, for example, Livs; they could also be associated with the Saami name for longer. Secondly, from the name of Saaremaa itself, a word appeared in one part of the Latvian dialect that matched the word Saami. The two words influenced each other: the ethnonym Saami helped to strengthen the loss of _r_, while the former _*Sārmi_ narrowed to the much broader meaning of the Saami word in the past, attracting it mainly to the inhabitants of Saaremaa.
> E. Blese has also spoken similarly about the Saami word.[116] It seems superfluous to hypothesize that the Saami name came from the Prussian people first in the Curonian language; the Baltics probably borrowed it wherever the Saami was.

Olen aiemmin epäillyt, että sana suomi on vain "savolaistunut" versio saami:sta. Eli diftongiutunut. Tätä ei ole otettu kovin vakavasti. Mutta jos saami ja suomi sanoilla on sama etymologia, niin voisiko olla, että etnonyymi on peräti 4000 vuotta vanha eli aivan sieltä saamenkielen ja suomenkielen eroamisen hetkestä.

Okei.. Ei lähdetä ihan isolle laukalle, sillä tässähän saattaa olla kyse tosiaan eri asioista sillä asiat saattavat muodostua monta kertaa aikojen saatossa monessa eri paikkaa itsenäisesti..

Eli saami -sanueet, jotka vain saattavat muistuttaa toisiaan, voivat olla eri asioita.. Mutta tuo liettua/latvia yhteys on kyllä melko mielenkiintoinen... Ovatko saamelaiset balttiasta ? Joku muinaisporotutkimushan oli balttiasta.. https://www.latvia.eu/news/ancient-find ... ing-latvia Mutta no.. mennään varmaan jo vähän asioiden edelle.

Mutta jos saami ja suomi ovat saman etnonyymin erimurteiset versiot, niin olisi helpommin ymmärrettävissä myös kielisukulaisuus. Ja tämähän tarkoittaisi ehkäpä jopa sitä, että suomalaiset Etelä-Suomessa saattaisivat olla niitä "kadonneita" järviseutujen "saamelaisia".. Edelleen ne somer- alkuiset sanat Suomessa. Somero-sanueet viittaavat selitysten mukaan hiekkakasoihin mutta kun balttiassa suomi on soome, niin.. tulee sitä välillä miettineeksi, että onkohan asia aivan niinkään.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja Jaska » 21 Marras 2021 14:00

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Lri kirjoitti:> Indeed, the Saami word has an etymology that associates it with Suomi 'Suomi', suomalainen 'soms', etc.[112] on the other hand, the Finnish suoma applies in the same way as for borrowings that have gone in the opposite direction: Finnish _tuohi_, cf. latv. _tāss_, Finnish _suola_, sal. latv. _sāls_, Finnish _vuohi_, sal. latv. _āzis_, Finnish _vuota_, sal. latv. _āda_,[114] Finnish _luoma_, sal. latv. _lāma_ [115], etc. Since the Baltics found in Livs, Estonians, Finns v. C. in the Saami ("Baltic Finnish") languages, beginning in i.e. before first half, latv.


Jaska kirjoitti:Tosiaan ainakin kantabaltin lyhyt *o näyttää latviassa yleensä muuttuneen pitkäksi ā:ksi. Jännä kyllä, noissa lainasanoissa kantasuomen *oo ei vastaa täsmällisesti kumpaakaan nykybalttilaista kieltä. Olisiko tuollaiset lainat voitu saada "esilatviaa" muistuttavasta välivaiheesta: *o > *oo > aa?


- liettua ozkā
- latvia āzis
- suomi vuohi, ilmeisesti siis noudattaen Jaskan viestin pohjalta mallia *(v)oohi. Mutta, mistä h tulee sanaan, vrt. B-kielien a > o, vo ? Edelleen, jos kyse on imsun normivaihtelusta, mikä on a > vo toponyymien todistusvoima suhteessa kielilinjaan, pl. selvästi imsulle vieras sanasto?

Ims. h tulee aiemmasta *š:stä, joka tulee tuossa sanassa kantabaltin *ž:stä. Derksenin sanakirja antaa rekonstruktion KB *ožys 'vuohipukki' (< ?KBS *aźi- < KIE *h2eg'-o), josta latvian âzis ja liettuan ožys. Latviassa suhusibilantit ovat langenneet yhteen tavallisten s:n ja z:n kanssa. Liettussa on myös johdos ožka.

Aikion mallissa jo varhaiskantasuomessa *a > *oo (sanan alussa *voo), jos sitä seurasi yksinäisresonantti (l, r, m, n, v, j) ja toisessa tavussa oli *i. Eli se ei selitä tätä sanaa, jossa konsonantti oli *š. Kantabaltissa oli lyhyt *o, joten odottaisi lainasanaa **ohi eikä *voohi. Kallion selityksen kanssa vastaava murrekehitys *o > *oo > latvian aa on mahdollinen, koska ims. viittaa selvästi pitkään *oo:hon. Kyse ei siis ole siitä, että ims. olisi pidentänyt vokaalin säännöllisesti, koska sellaista kehitystä ei ole tapahtunut kuin yllä mainituin rajallisin ehdoin. Kaikissa muissa tapauksissa pitkälle *oo:lle tarvitaan muu selitys, eli esim. sopiva balttimurre tai merjalaiskielten tai saamen kehitys.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja Jaska » 21 Marras 2021 14:17

rcislandlake kirjoitti:
Lri kirjoitti:Erota nyt vaan nämä viestit uuteen ketjuun, koska yritän kerätä tuohon Sāmsala-nimeen liittyvää materiaalia yhteen paikkaan.

Se joku latvialainen löysi nyt artikkelin vuodelta 1963, jossa käsitellään sām-nimeä: https://gramatas.lndb.lv/periodika2-viewer/?lang=fr#panel:pp%7Cissue:643380%7Cpage:39.


> Indeed, the Saami word has an etymology that associates it with Suomi 'Suomi', suomalainen 'soms', etc.[112] on the other hand, the Finnish suoma applies in the same way as for borrowings that have gone in the opposite direction: Finnish _tuohi_, cf. latv. _tāss_, Finnish _suola_, sal. latv. _sāls_, Finnish _vuohi_, sal. latv. _āzis_, Finnish _vuota_, sal. latv. _āda_,[114] Finnish _luoma_, sal. latv. _lāma_ [115], etc. Since the Baltics found in Livs, Estonians, Finns v. C. in the Saami ("Baltic Finnish") languages, beginning in i.e. before first half, latv. The word Saami can be borrowed around the same time. No Livs, Estonians or anyone else could be called by that name tribe or nationality of another age because it did not yet exist. The ancestors of all the ethnic units that the Baltics came to the Baltics probably called after the Saami. When I g. i.e. before The well - known nationalities began to form in history, and the name of the Saami gradually became redundant, as they had their own names, which were also adopted by the Latvian ancestors.
> The name of the Saami may have disappeared altogether, but two factors allowed it to survive. First, in the form of separate "islands" or, more precisely, "islands", the Saami remained among the Latvian tribes. These islands, of course, could not join the future Livonian, Estonian or c. tribes but remained isolated. They continued to be called the Saami until they were re-Latvianized (in the form of a proper name). Latvian ancestors encountered Saaremaa, as well as Estonians in central Estonia, less often than, for example, Livs; they could also be associated with the Saami name for longer. Secondly, from the name of Saaremaa itself, a word appeared in one part of the Latvian dialect that matched the word Saami. The two words influenced each other: the ethnonym Saami helped to strengthen the loss of _r_, while the former _*Sārmi_ narrowed to the much broader meaning of the Saami word in the past, attracting it mainly to the inhabitants of Saaremaa.
> E. Blese has also spoken similarly about the Saami word.[116] It seems superfluous to hypothesize that the Saami name came from the Prussian people first in the Curonian language; the Baltics probably borrowed it wherever the Saami was.

Olen aiemmin epäillyt, että sana suomi on vain "savolaistunut" versio saami:sta. Eli diftongiutunut. Tätä ei ole otettu kovin vakavasti. Mutta jos saami ja suomi sanoilla on sama etymologia, niin voisiko olla, että etnonyymi on peräti 4000 vuotta vanha eli aivan sieltä saamenkielen ja suomenkielen eroamisen hetkestä.

Missä kielessä sellainen diftongiutuminen olisi tapahtunut? *aa > *oa tapahtui vasta muinaiskarjalassa viikinkiajalla, eikä se siksi voi selittää vanhaa läntistä *soomi-nimitystä. Tässä taas diftongiutuminen *uo:ksi on vain hieman varhaisempi ilmiö, joka yhdistää muinaislänsisuomea ja muinaiskarjalaa.

Saame- ja suomi-nimitykset on silloin tällöin haluttu yhdistää, mutta vielä ei ole kestävää selitystä löydetty. Ainakin se 90-luvulla kehitelty pompottelu edestakaisin monen kielen välillä on epäuskottava.

Vaikka nimitysten alkuperä olisikin sama, niin se ei voisi olla ikivanhaa suoraa perintöä, koska tuollaista vokaalisuhdetta ei vanhassa perintösanastossa esiinny. Päinvastoin: alkuperäinen *a edustuu saamessa *uo:na, eli vokaalisuhteet ovat juuri nurinkuriset. Vastaavuudessa saamelainen ~ hämäläinen ne sen sijaan ovat säännölliset.

rcislandlake kirjoitti:Eli saami -sanueet, jotka vain saattavat muistuttaa toisiaan, voivat olla eri asioita.. Mutta tuo liettua/latvia yhteys on kyllä melko mielenkiintoinen... Ovatko saamelaiset balttiasta ? Joku muinaisporotutkimushan oli balttiasta.. https://www.latvia.eu/news/ancient-find ... ing-latvia Mutta no.. mennään varmaan jo vähän asioiden edelle.

Tarkoitetaan varmaankin metsäpeuraa, ei tunturipeuraa tai siitä kesytettyä poroa.

rcislandlake kirjoitti:SMutta jos saami ja suomi ovat saman etnonyymin erimurteiset versiot, niin olisi helpommin ymmärrettävissä myös kielisukulaisuus. Ja tämähän tarkoittaisi ehkäpä jopa sitä, että suomalaiset Etelä-Suomessa saattaisivat olla niitä "kadonneita" järviseutujen "saamelaisia".. Edelleen ne somer- alkuiset sanat Suomessa. Somero-sanueet viittaavat selitysten mukaan hiekkakasoihin mutta kun balttiassa suomi on soome, niin.. tulee sitä välillä miettineeksi, että onkohan asia aivan niinkään.

Somer-nimien ensimmäinen selitys on tietysti kielen oma somer-sanue. Äänteellisesti niitä olisi hankala liittää suomi-nimitykseen. Missä kielessä se vokaali olisi lyhentynyt ja miksi r olisi lisätty perään?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 21 Marras 2021 15:15

Jaska kirjoitti:Ims. h tulee aiemmasta *š:stä, joka tulee tuossa sanassa kantabaltin *ž:stä. Derksenin sanakirja antaa rekonstruktion KB *ožys 'vuohipukki' (< ?KBS *aźi- < KIE *h2eg'-o), josta latvian âzis ja liettuan ožys. Latviassa suhusibilantit ovat langenneet yhteen tavallisten s:n ja z:n kanssa. Liettussa on myös johdos ožka.

Aikion mallissa jo varhaiskantasuomessa *a > *oo (sanan alussa *voo), jos sitä seurasi yksinäisresonantti (l, r, m, n, v, j) ja toisessa tavussa oli *i. Eli se ei selitä tätä sanaa, jossa konsonantti oli *š. Kantabaltissa oli lyhyt *o, joten odottaisi lainasanaa **ohi eikä *voohi. Kallion selityksen kanssa vastaava murrekehitys *o > *oo > latvian aa on mahdollinen, koska ims. viittaa selvästi pitkään *oo:hon. Kyse ei siis ole siitä, että ims. olisi pidentänyt vokaalin säännöllisesti, koska sellaista kehitystä ei ole tapahtunut kuin yllä mainituin rajallisin ehdoin. Kaikissa muissa tapauksissa pitkälle *oo:lle tarvitaan muu selitys, eli esim. sopiva balttimurre tai merjalaiskielten tai saamen kehitys.

AIvan ja selventääkseni äskeistä hieman sekavaa himmeliäni h < *š < *ž ei kuulu Aikion listaan (yksinäisresonantti l, r, m, n, v, j). Joten, onko ?*vo:ši (vrt. mm. vossi-, vossin- paikannimet) esim. merjaa, josta sitten imsun vuohi? Vai, onko esim. niin että länsiuralissa yleinen a > o, vo tyypin kehitystendenssi vain päätyi imsussa edustumaan nimenomaan Aikion listan pohjalta, mutta ei kattavasti?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja Lri » 21 Marras 2021 17:48

Onko leivun murteessa tapahtunut sama pitkän o:n diftongoituminen kuin suomessa, tai miksi siinä on vokaalipari uo? En löytänyt sitä võron- enkä vironkielisistä teksteistä.

> Tuntud lätikeelne nimekuju on Sāmsala 'Saaremaa'. Leivu keeles on see Suòmussaɫa (lk 23)."
https://www.digar.ee/arhiiv/et/download/258842

Laimut Baloden artikkelin "Criteria for Identifying Possible Finnicisms in Latvian Toponymy" mukaan viron pitkää o:ta vastaa latviassa uo ja liivissä ūo:

> 1.2. There are no consistent patterns of sound substitution in the adaptation of Finnic loanwords to Latvian. Some common phonetic substitutions, however, have been mentioned by Valdis Zeps (Zeps 1962, 97-99) - he writes about following "sound correspondences":
> [...]
> - Finnic ō (Liv. ūo) is represented by Latv. uo (Est. jōm - Latv. juoma 'lagoon');
https://journal.fi/uralicahelsingiensia/issue/view/uh7
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja Jaska » 21 Marras 2021 18:27

Lri kirjoitti:Onko leivun murteessa tapahtunut sama pitkän o:n diftongoituminen kuin suomessa, tai miksi siinä on vokaalipari uo? En löytänyt sitä võron- enkä vironkielisistä teksteistä.

Joo, Latviassa puhuttavissa Lutsin ja Leivun kielisaarekkeissa on monia latvialaisuuksia, ja uo-diftongi on yksi sellaisena pidetty.

Kinaporin kalifi kirjoitti:AIvan ja selventääkseni äskeistä hieman sekavaa himmeliäni h < *š < *ž ei kuulu Aikion listaan (yksinäisresonantti l, r, m, n, v, j). Joten, onko ?*vo:ši (vrt. mm. vossi-, vossin- paikannimet) esim. merjaa, josta sitten imsun vuohi? Vai, onko esim. niin että länsiuralissa yleinen a > o, vo tyypin kehitystendenssi vain päätyi imsussa edustumaan nimenomaan Aikion listan pohjalta, mutta ei kattavasti?

Alueellisista syistä on vaikea nähdä merjalaiskieliä osallisina itämerensuomen balttilainoihin, joten todennäköisin selitys on sellainen balttimurre, jossa oli pitkä *oo. Toinen selitys voisi olla jotenkin erilainen äännekorvaus.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 21 Marras 2021 19:53

Jaska kirjoitti:Missä kielessä sellainen diftongiutuminen olisi tapahtunut? *aa > *oa tapahtui vasta muinaiskarjalassa viikinkiajalla, eikä se siksi voi selittää vanhaa läntistä *soomi-nimitystä. Tässä taas diftongiutuminen *uo:ksi on vain hieman varhaisempi ilmiö, joka yhdistää muinaislänsisuomea ja muinaiskarjalaa.

Saame- ja suomi-nimitykset on silloin tällöin haluttu yhdistää, mutta vielä ei ole kestävää selitystä löydetty. Ainakin se 90-luvulla kehitelty pompottelu edestakaisin monen kielen välillä on epäuskottava.

Vaikka nimitysten alkuperä olisikin sama, niin se ei voisi olla ikivanhaa suoraa perintöä, koska tuollaista vokaalisuhdetta ei vanhassa perintösanastossa esiinny. Päinvastoin: alkuperäinen *a edustuu saamessa *uo:na, eli vokaalisuhteet ovat juuri nurinkuriset. Vastaavuudessa saamelainen ~ hämäläinen ne sen sijaan ovat säännölliset.


Niin.. mutta jos lähtökohta olisikin som/soom. Kirjain i tulee tietysti aika helposti suomalaisten sanojen perään, jos ne loppuvat konsonanttiin.


Tarkoitetaan varmaankin metsäpeuraa, ei tunturipeuraa tai siitä kesytettyä poroa.

ehkäpä.. mutta on ajassa kauan, jolloin olivatko eri peuralajit vielä edes kehittyneetkään.. EOS

Somer-nimien ensimmäinen selitys on tietysti kielen oma somer-sanue. Äänteellisesti niitä olisi hankala liittää suomi-nimitykseen. Missä kielessä se vokaali olisi lyhentynyt ja miksi r olisi lisätty perään?


Niin.. en muista olenko ehdottanut mutta oma pohdintani on germaanikielten kautta eli some -laiset olisi ruotsiksi somer.. ja sitten takaisin suomeen, jolloin heidän lokaationsa +o eli somero.. Mutta tokikin jos on paikallinen selitys niin olkoot se parempi.. Mutta pakko oli tämä tällaisena hypotetiana jättää tulevaisuuden lukijoille.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja Lri » 23 Marras 2021 19:13

Jaska kirjoitti:
Lri kirjoitti:Onko leivun murteessa tapahtunut sama pitkän o:n diftongoituminen kuin suomessa, tai miksi siinä on vokaalipari uo? En löytänyt sitä võron- enkä vironkielisistä teksteistä.

Joo, Latviassa puhuttavissa Lutsin ja Leivun kielisaarekkeissa on monia latvialaisuuksia, ja uo-diftongi on yksi sellaisena pidetty.


Mistä sitten se "Suòmussaɫa"-nimen "-us"-pääte voisi tulla?
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Marras 2021 22:10

rcislandlake kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Missä kielessä sellainen diftongiutuminen olisi tapahtunut? *aa > *oa tapahtui vasta muinaiskarjalassa viikinkiajalla, eikä se siksi voi selittää vanhaa läntistä *soomi-nimitystä. Tässä taas diftongiutuminen *uo:ksi on vain hieman varhaisempi ilmiö, joka yhdistää muinaislänsisuomea ja muinaiskarjalaa.

Saame- ja suomi-nimitykset on silloin tällöin haluttu yhdistää, mutta vielä ei ole kestävää selitystä löydetty. Ainakin se 90-luvulla kehitelty pompottelu edestakaisin monen kielen välillä on epäuskottava.

Vaikka nimitysten alkuperä olisikin sama, niin se ei voisi olla ikivanhaa suoraa perintöä, koska tuollaista vokaalisuhdetta ei vanhassa perintösanastossa esiinny. Päinvastoin: alkuperäinen *a edustuu saamessa *uo:na, eli vokaalisuhteet ovat juuri nurinkuriset. Vastaavuudessa saamelainen ~ hämäläinen ne sen sijaan ovat säännölliset.


Niin.. mutta jos lähtökohta olisikin som/soom. Kirjain i tulee tietysti aika helposti suomalaisten sanojen perään, jos ne loppuvat konsonanttiin.

Sitten jää selittämättä a:llinen muoto.

rcislandlake kirjoitti:
Somer-nimien ensimmäinen selitys on tietysti kielen oma somer-sanue. Äänteellisesti niitä olisi hankala liittää suomi-nimitykseen. Missä kielessä se vokaali olisi lyhentynyt ja miksi r olisi lisätty perään?


Niin.. en muista olenko ehdottanut mutta oma pohdintani on germaanikielten kautta eli some -laiset olisi ruotsiksi somer.. ja sitten takaisin suomeen, jolloin heidän lokaationsa +o eli somero.. Mutta tokikin jos on paikallinen selitys niin olkoot se parempi.. Mutta pakko oli tämä tällaisena hypotetiana jättää tulevaisuuden lukijoille.

Tuossa on vain niin paljon ongelmia, että se luo kysymyksiä eikä vastaa niihin. Mistä germaanit sen some-nimityksen saivat? Miksi siinä on nyt lyhyt o, josta suomi ei voi tulla? Missä kielessä on lokaatiosuffiksi -o? Monikon -r on skandinaavin omaa kehitystä, eli hyvin nuori.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja Lri » 23 Marras 2021 23:25

rcislandlake kirjoitti:Niin.. en muista olenko ehdottanut mutta oma pohdintani on germaanikielten kautta eli some -laiset olisi ruotsiksi somer.. ja sitten takaisin suomeen, jolloin heidän lokaationsa +o eli somero.. Mutta tokikin jos on paikallinen selitys niin olkoot se parempi..


Wiktionaryn etymologia sanalle somero:

> From Proto-Finnic _*somera_ (compare Estonian _sõmer_, Karelian _somero_, Livonian _sumār_, Votic _sõmõra_). Also cognate with Inari Sami _čuomar_.

Someron kirkko on Paimionjoen varrella, ja sen joen kummallakin puolen on simmosia sorasia harjuja. Suomalaisesta paikannimikirjasta:

> **Somero** kunta Varsinais-Suomessa. _Somero_ 1436. Mainitaan pitäjänä jo 1449. Seurakunta siitä tuli, kun vanha Portaan seurakunta jakautui noin vuonna 1500 Tammelaksi ja Someroksi. – Pitäjän nimi perustuu siihen, että kirkko on rakennettu someroiselle harjulle tai mäelle, jonka nimeen sisältyi sana _somero_ 'karkea sora, harjusora; kivikko'. Ensimmäinen kirkko on tiettävästi ollut samoilla tienoilla kuin nykyinen, joka on savikkomaiden reunalla kalliolakisella kumpareella. Kumpareen rinteillä on todennäköisesti ollut kivikkoa ja soraa, ja se jatkuu itään soranummena.

(Mielestäni luonnollisilla kielillä kirjoitetut dokumentit pitäisi olla kirjoitettu jollain Markdownin kaltaisella plain text -syntaksilla, jossa esimerkiksi kursivoinnin sijaan sanojen ympärille laitettaisiin alaviivat. Silloin ainakin tekstiä olisi helpompi kopioida niin, että siihen ei pitäisi lisätä takaisin muotoilua manuaalisesti. Mutta en osaa päättää, käyttäisinkö lainausten muotoilemiseen Markdownin kaltaista tyyliä vai BBcodea.)
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Sāmsala 'Saarenmaa'

ViestiKirjoittaja Lri » 01 Joulu 2021 18:26

Grünthalin mukaan liiviläiset ovat käyttäneet nimitystä "saarli" muistakin virolaisista eikä pelkästään saarenmaalaisista:

> Similarly, the Livonians have called the Estonians after the closest Estonian district to them (_saarli_ 'Estonian', _saarmaa keel_ 'Estonian language' < _Saaremaa_ 'Ösel').
https://web.archive.org/web/20040708174 ... /ct51.html

Toisessa lähteessä nimi oli kirjoitettu muodossa "sↄ̄rli":

> li _sↄ̄r_ 'saari; perunamaa, sen vako t. vaon harja', _sↄ̄rli_ 'Saarenmaan asukas; virolainen' (vi li > latv _sāris_, _zāris_ 'saari').
https://courses.helsinki.fi/sites/defau ... %C3%96.pdf
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 01 Joulu 2021 22:34

Lri kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Niin.. en muista olenko ehdottanut mutta oma pohdintani on germaanikielten kautta eli some -laiset olisi ruotsiksi somer.. ja sitten takaisin suomeen, jolloin heidän lokaationsa +o eli somero.. Mutta tokikin jos on paikallinen selitys niin olkoot se parempi..


Wiktionaryn etymologia sanalle somero:

> From Proto-Finnic _*somera_ (compare Estonian _sõmer_, Karelian _somero_, Livonian _sumār_, Votic _sõmõra_). Also cognate with Inari Sami _čuomar_.

Someron kirkko on Paimionjoen varrella, ja sen joen kummallakin puolen on simmosia sorasia harjuja. Suomalaisesta paikannimikirjasta:

> **Somero** kunta Varsinais-Suomessa. _Somero_ 1436. Mainitaan pitäjänä jo 1449. Seurakunta siitä tuli, kun vanha Portaan seurakunta jakautui noin vuonna 1500 Tammelaksi ja Someroksi. – Pitäjän nimi perustuu siihen, että kirkko on rakennettu someroiselle harjulle tai mäelle, jonka nimeen sisältyi sana _somero_ 'karkea sora, harjusora; kivikko'. Ensimmäinen kirkko on tiettävästi ollut samoilla tienoilla kuin nykyinen, joka on savikkomaiden reunalla kalliolakisella kumpareella. Kumpareen rinteillä on todennäköisesti ollut kivikkoa ja soraa, ja se jatkuu itään soranummena.

(Mielestäni luonnollisilla kielillä kirjoitetut dokumentit pitäisi olla kirjoitettu jollain Markdownin kaltaisella plain text -syntaksilla, jossa esimerkiksi kursivoinnin sijaan sanojen ympärille laitettaisiin alaviivat. Silloin ainakin tekstiä olisi helpompi kopioida niin, että siihen ei pitäisi lisätä takaisin muotoilua manuaalisesti. Mutta en osaa päättää, käyttäisinkö lainausten muotoilemiseen Markdownin kaltaista tyyliä vai BBcodea.)

Selitys somero sorana on kyllä tuttu. Saattaapa se olla tuo sora. Somerikko puoltaa kyllä sitä..

Kun katsoo Kansalaisen karttapaikasta somer-alkuisia paikannimiä on lähes 300 ja ne sijoittuvat koko Suomen alueelle. Kittilässä on pohjoisin.
Somer löytyy niin Somer-jtkin (Someraho, Somerniemi, Somerjoki, Somerlampi, Somermäki, Somerluoto, Somerkoski jne.) kuin Somera tai Somere...
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Sāmsala 'Saarenmaa'

ViestiKirjoittaja ristoilmari » 10 Kesä 2022 23:01

tanskas Samsö niminen saari
ristoilmari
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 56
Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa