Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Kristiina » 28 Marras 2021 18:05

Olen viime aikoina analysoinut tarkemmin yhden eskimokielen eli jupikin rakenteita ja verrannut niitä uralilaisten kielten rakenteisiin.

Samankaltaisuuksia erityisesti itämerensuomalaisten kielten kanssa
1. Äännejärjestelmässä eroja tehdään konsonanttien kahdentamisen (geminaatta) ja vokaalien pidentämisen avulla.
tekiituq hän tuli
tekkiituq hänellä ei ole korvassa vaikkua

2. Velaarikonsonanttien kato
*atkuget -> atkuut parkatakit [vrt. esim. hiki -> hiet]
*nerrunga -> nerrua syön
*nunangite -> nunaite hänellä ei ole maata

2. Samantapainen kysymyspartikkeli, jonka voi liittää pelkkään substantiiviinkin
Kaigtuten-qaa? Onko sinulla nälkä?
Nuna-qaa? Maako?

4. Erosijan käyttö partitiivina/epämääräisen objektin sijana (Huom! partitiivi yleinen myös Euroopassa, esim. ranskan kielessä. Slaavilaisissa kielissä partitiivi perustuu genetiiviin.)
Angun ner’uq negmek. Mies syö kalaa.

Suomen kielessähän tämä ei toimi yksikössä, jos kyseessä ei ole ainesana.
Tangertuq kaviarmek. He näkevät ketun (*kettua).

5. Transitiivisen verbin käyttö persoonattomissa ilmauksissa
Qerrutaanga. ’(Joku) paleltaa minua.’ (=Minua paleltaa)

6. Jotkin rakenteet muistuttavat jupikia, mutta tietenkin vain tiettyyn rajaan asti:
Angutem nuliaminum mingqevkaraa paltuuni. Mies ompelutti vaimollaan takin.
Mermun igtellruuq aklurtuumarmi. Hän putosi veteen vaatteineen.
Mermun igtellrunga aklurtuumarma. Putosin veteen vaatteineni.
Kuimaneq assikaqa. Pidän uimisesta. [kuimaneq = uiminen]
Nengllinguq. Kylmenee. [Nengllir- kylmä]
Akinguq. Hän ansaitsee rahaa (=rahaantuu).
Assirpaa! Onpa hyvä! [vrt Assirtuq. Se on hyvä.]
Tuquuq. Hän kuoli. Tuquyarpiartuq Hän oli kuolemaisillaan [vrt englanti ’he almost died’]
Agayulirteńgurcugtuk. Hän haluaa tulla papiksi. [='häntä papistuatuttaa']

Eskimokielissä ei ole konjunktioita (esim. että, koska, ja) ja ne ilmaistaan nominaalimuodoilla, joiden voi ajatella syntyneen seuraavanlaisten ilmausten kautta:
Nerellruunga kaigama. Söin nälissäni. -> Söin, koska olin nälkäinen.
Nerciqua kaikuma. Syön nälättäessä. -> Syön (aina) kun minulla on nälkä.

Samankaltaisuuksia erityisesti saamen ja samojedikielten kanssa
1. Duaali, jonka tunnus on -k:
caliuk he kaksi tekevät työtä
iik kaksi silmää
tuntuviik kaksi hirveä

Samankaltaisuuksia ersän kanssa
1. predikatiivissa verbin pääte liitetään suoraan substantiiviin
aanauguq hän on äiti

2. Jupikin verbi on monipersoonainen eli se osoittaa järjestelmällisesti sekä subjektin että suoran objektin, kuten ersä. Itäisissä uralilaisissa kielissä (samojedi- ja ugrilaiskielet) on hieman yksinkertaisempi järjestelmä, jossa verbi ilmaisee vain kolmannen persoonan objektia. Kieliä, joissa verbi on monipersoonainen, on kuitenkin laajemmallakin alueella, erityisesti Amerikassa, mutta myös eristyneissä saarekkeissa (baski, ket, luoteiskaukasialaiset kielet).
tangrramken näen sinut
tangrrarpecikut te näette meidät

Kaikki jupikin esimerkkilauseet ovat samasta jupikin kielioppi-teoksesta:
https://www.amazon.com/Practical-Gramma ... 1555000509
Viimeksi muokannut Kristiina päivämäärä 28 Marras 2021 18:35, muokattu yhteensä 1 kerran
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Kristiina » 28 Marras 2021 18:34

Koska vähän yksi jos toinenkin uskoo isälinjojen voimaan kielten alkuperän jäljittämisessä, tässä vielä jupikien isälinjat:
N 50.6 %
Q-M3 21,2 %
Q-(xM3) 21,2 %

Vuoden 2016 virolaispaperin mukaan Aasian puoleisilla eskimoilla on useita eri N-linjoja:
N3a5-B202 (B197:n alla)
N3a3'6*-CTS6967 (voi olla sama kuin monien hyvin tunteman kra001:n linja)
N2a1-L1419
N2a1-B528

Vertailun vuoksi lisään vielä, että saman paperin jukagiireillä on vain yhtä N-linjaa, joka ei siis ole mikään yllä olevista jupikien linjoista.
N3a2'6*- M2110 (CTS10761)

Olisi kiva tietää, voisiko tämä nykyinen jukagiirilinja olla sama kuin brn003:n linja (Neolithic Trans-Baikal Dvorcy-Dacha burial 4790-4685 calBCE).
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Lri » 28 Marras 2021 19:59

Kristiina kirjoitti:2. Samantapainen kysymyspartikkeli, jonka voi liittää pelkkään substantiiviinkin
Kaigtuten-qaa? Onko sinulla nälkä?
Nuna-qaa? Maako?


Fortescue esittää tälle mahdollisen vastineen myös jukagiirissa (Y), kantaeskimossa (PE), kantainuiitissa (PI), aleutissa (A) ja tšuktšilais-kamtšatkalaisissa kielissä (CK):

> *ka/ko 'what'[65]
> PU ku/ko 'what, which', Y ko-, ka- 'which, when, how, where', PE qa-ŋa 'when', PI qa-nuq 'how', A qana- 'which, where' (and CK exclamation qu(n))
https://drive.google.com/file/d/1j7AaYq ... Q4pgH/view

Japanissa on postpositiona käytettävä interrogatiivinen partikkeli "ka", jonka voi myös lisätä pelkän substantiivin perään:

> From Proto-Japonic _*ka_. Compare Korean 까 (_kka_, "interrogative particle"), Finnish _-ko_, _-kö_ ("interrogative suffix").
https://en.wiktionary.org/wiki/か

Japanin partikkelia "ka" voi ehkä pitää myös suffiksina, koska se lisätään romanisaatiossakin joskus suoraan sanan perään ilman välilyöntiä, joten esimerkiksi kysymyksen サウナか 'saunako' voi romanisoida joko muodossa "sauna ka" tai "saunaka".
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Kristiina » 28 Marras 2021 20:47

Tässä vaiheessa pitää varmaan mainita, että myös IE-kieliin on rekonstruoitu mikä-sanaksi: *kʷi-,*kʷe-.

Olisi kiva, jos latinassa käytettäisiin tätä juurta kysymyspartikkelina varsinaisten kysymyssanojen ohella, mutta valitettavasti kyseinen partikkeli on -ne, eikä kwe. Tästä huolimatta se käyttäytyy kuten suomen kielessä:
Loquiturne Gaius cum Marco? — Puhuuko Gaius Marcuksen kanssa?
Gaiusne loquitur cum Marco? — Gaiusko puhuu Marcuksen kanssa?
Cum Marcone loquitur Gaius? — Marcuksen kanssako Gaius puhuu?
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Kristiina » 29 Marras 2021 12:54

Tarinan elävöittämiseksi tässä vielä kiva vanha kuva Siperian jupikista 1920-luvun alusta:

https://fi.pinterest.com/pin/418412621641801256/
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Kristiina » 01 Joulu 2021 22:50

Sarja jatkuu jupikin ja itäisten uralilaiskielten vertailulla.

Samankaltaisuuksia erityisesti ugrilaiskielten kanssa

1. Yksikön toisen persoonan tunnuksena on ’n’
kaigtuten sinua nälättää
angyan veneesi angyaten (useat) veneesi

2. Jupikissa possessiivisuffiksin ja sijatunnuksen järjestys on sama kuin ugrilaiskielissä eli sijatunnus on viimeisenä (monissa uralilaiskielissä on tältä osin vaihtelua)
angyavnun veneisiinne (nun on illatiivin tunnus)

Samankaltaisuuksia erityisesti samojedikielten kanssa

1. Preesens on samalla aoristi eli kuvaa myös äsken päättynyttä tekemistä

2. Jupikissa on kysyvä modus kuten nenetsissä, mutta jupikissa se tarkoittaa sitä, että kaikki persoonapäätteet eroavat hieman indikatiivin päätteistä. Tämän ansiosta kysymyspronomineja voi sellaisenaan käyttää indefiniittipronomineina.
Nerrten Syöt Camek nersit? Mitä syöt? (’sit’ on kysymysmoduksen toisen persoonan tunnus)

Kina taigak? Kuka tulee?
Kina taiguk. Joku tulee.

Persoonatunnuksen voi liittää suoraan kysymysmuotoiseen verbiin tai kysymyssanaan:
Caliten. Teet. Calisit? Mitä teet?
Nancit? Missä olet?
Kituusit? Kuka sinä olet?

Nenetsissä persoonatunnuksen voi myös joissakin tapauksissa (predikatiivilauseet) liittää suoraan kysymyssanaan:
(pidər°) xībʹa-n°? Kuka sinä olet?

3. Jupikin transitiivisen konjugaation (samojedikielten objektikonjugaatio mutta ergatiivisena) päätteet seuraavat omistusliitteen päätteitä kuten esim. nenetsissä
ner’aqa syön sen angyaqa veneeni
ner’anqa syön ne angyanqa veneeni (pl)
Nenetsi
meǝ-w° otan sen nʹīsʹa-w° isäni
me-yǝ-n° otan ne ŋǝno-n° veneeni
meǝ-r° otat sen ŋǝno-r° veneesi¨

4. Jupikissa on suffiksi, joka tarkoittaa ’tuleva x’ tai ’raaka-aine jotakin varten’, joka muistuttaa samojedikielten predestinatiivia.
angyarkaqa tuleva veneeni vrt. nenetsi Wera-h ŋəno-d° vene Weralle
Caliarqaitua. Minulla ei ole hommia tehtävänä.

5. Itse koettu, arvailtu, päätelty ja toisilta kuultu erotetaan toisistaan
ayallruq hän lähti ayallrulliniuq hän ilmeisesti lähti (päätelty)
ayallruyugnarquq ehkä hän lähti (arvaus)
tekitelliuq hän saapuu tekitelliniuq hän ilmeisesti saapui
Kailliuten? Onko sinulla kenties nälkä?

Myös havaintoja kuvaavat rakenteet ilmaistaan infikseillä:
Qavartuq. Hän nukkuu. Qavarngatuk. Hän näyttää nukkuvan.
[vrt. esim. nenetsin approksimatiivi: Noxa-m xada-nar°xa. Hän näyttää tappanen napaketun. tai
probabilitatiivi ńənaq peda-weken°. Varmaankin väsähdit.]
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Jaska » 01 Joulu 2021 23:06

Mielenkiintoisia havaintoja, Kristiina! PDT_Armataz_01_01
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Kristiina » 06 Joulu 2021 22:03

Sarja jatkuu vielä. Tässä osassa käyn läpi uralilaisiin kieliin yleisesti ottaen rekonstruoitavia tai tyypillisiä piirteitä, jotka ovat yhteisiä jupikin kanssa.

1. Paikallissijojen kolmijako: paikassa - paikasta - paikkaan (yleinen myös monissa Euroopan kielissä, joskaan ei yhtä selväpiirteisenä)

2. Prolatiivi (jupikissa vialis-sija; vastaava prolatiivisija on hyvin tavallinen muissakin Siperian kielissä)
nunakun maitse
kuigkun jokea pitkin
angyakun veneellä

3. Omistusliitteet (jupikissa on täydellinen sarja kaikissa persoonissa, yksikössä, kaksikossa ja monikossa)

4. Monikon tunnus on ’t’, myös ’i’ esiintyy,
caliut he tekevät työtä
kuiget joet
panii hänen tyttärensä, paniit heidän tyttärensä

5. Omistusrakenne on samankaltainen erityisesti udmurtin kanssa, vaikka genetiiviä jupikissa ei olekaan, eli omistaja on jupikissa genetiivin sijasta relatiivisijassa mutta omistettavassa on kummassakin kielessä omistusliite (huom! relatiivisija on myös ergatiivisija).
arnam apa’urlua naisen isoisä
udmurtti Кузьмалэн семьяез Kuzman perhe

6. Objektikonjugaatiota käytetään määräisen objektin sijana ja intransitiivikonjugaatiota epämääräisen objektin sijana (tämä periaate on yleinen itäisissä uralilaisissa kielissä sekä altailaisessa kieliryhmässä).
Arnaq tangertuk mikelngurmek. The woman sees a child.
Arnam tangrraa mikelnguk. The woman sees the child.

7. ’t’ yleisenä transitiiviverbin tunnuksena:
nipe- sammua, niptaa hän sammutti sen

8. Vapaa sanajärjestys (tosin monissa uralilaisissa kielissä ei ole vapaa sanajärjestys, esim. samojedikielissä on SOV ja hantissakaan sanajärjestys ei ole vapaa, koska objektin sijaa ei merkitä)

9. Samankaltaisia rektioita, esim. erosijan käyttö pelätä-verbin kanssa:
Alingtuq qimugtemek hän pelkää koiraa
Aptuq quimugtemek hän kysyy koirasta
Qimugta keggellruanga irumkun. Koira puri minua jalkaan. (illatiivin käyttö kohteessa)

10. Imperatiivilla on tunnus, mm. ’k’.

11. Kielteisten vartaloiden käyttö. Jupikissa se on täydellistä, eikä rajoitu pelkästään nominaalimuotoihin.

12. Nominaalimuotojen runsas käyttö:
kuimarraarluta iqvaqilta uituamme marjastakaamme. [kaikissa lauseen osissa on samat ainekset: verbin tempus/modus + persoona]
atullerpekek käyttäessäsi niitä kahta

Eroja ilmenee kuitenkin siinä, että uralilaisissa kielissä käytetään paljon postpositioita ja konjunktioita, kun taas jupikissa on infiksejä:
Angun aqumellruuq neqliurpailegmi. Mies istui alas ennen ruoan ottamistaan.
Kaigtua nereksailama. Nälättää, koska en ole syönyt.
Ellallingraan angyaryugtua. Vaikka sataa, haluan veneillä (=minua veneilyttää).

Sivulauseita ei liene infiksoitu vastaavasti missään uralilaisessa kielessä:

Pinirtuq. Hän on vahva. Piniryukuq. Hän ajattelee olevansa vahva./ Hän pitää itseään vahvana.
Alingniuq. Hän sanoo pelkäävänsä. Alingnia. Hän sanoo tämän pelkäävän.
Alikniuq. Hän sanoo, jonkun pelkäävän häntä. Aliknia. Hän sanoo jonkun pelkäävän tätä.

Sitä vastoin ’ma’ esiintyy partisiippisesti sekä uralilaisissa kielissä että jupikissa, esim. nenetsissä:
Nerumauq. Se on syöty.
nenetsi ŋəwor-mi° syöty
Ayagciqukut nerumarikumta. Lähdemme syötyämme. [uma=’partisiippi’ ri=mennyt aika kumta=persoona]

13. Konditionaalilauseet ja irreaalilauseet ilmaistaan taivuttamalla verbiä asiaankuuluvassa moduksessa, kuten uralilaisissa ja IE-kielissä. Joissain kielissähän tällaiset ilmaukset perustuvat konjunktioihin.

14. Optatiivi kattaa kaikki persoonat, mutta toisin kuin uralilaisissa kielissä, kaikille persoonaviitauksille eli subjektiin ja objektiin yhdistelmille on oma päätteensä.

15. Jupikissa on erittäin produktiivisesti muodostettavia verbien frekuentatiivi- ja momentaanipäätteitä. Yksi frekuentatiivitunnuksista on ’l’, kuten uralilaisissa kielissä:
yuralartuq hän tanssii aina/jatkuvasti
qavarauq hän nukahtelee
qavaqertuk hän nukahti
alingallagtuk hän säikähti

16. Suffiksien käyttö finiittisten verbien lopussa vahvistamassa tai pehmentämässä viestiä:
Taigi! Taiqaa! (<*taiqara) Tule! Tulepa!
Viimeksi muokannut Kristiina päivämäärä 07 Joulu 2021 13:44, muokattu yhteensä 1 kerran
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Lri » 07 Joulu 2021 07:28

Kristiina kirjoitti:4. Monikon tunnus on ’t’, myös ’i’ esiintyy,
caliut he tekevät työtä
kuiget joet
panii hänen tyttärensä, paniit heidän tyttärensä


Fortescue pitää -t:tä EA:n alkuperäisenä monikon tunnuksena, vaikka se ei ole säilynyt aleutissa (Atkan ja Eastern/Unalaska ovat ainoat kaksi aleutin säilynyttä murretta, ja Attuan/Attu on kuollut murre):

> Plural marker _-t_ in EA has gone to _-s_ in Atkan Aleut but to _-n_ in Eastern (and Attuan) Aleut, possibly via _*ð_ (recall that there was no distinction between final stops and final spirants in Proto-EA) - compare also Eskimo _-n-ka_ 'my several -' rather than expected _*-t-ka_. This may not have anything to do with the traces of an _-n_ plural/collective marker sometimes claimed for Uralic languages (cf. Sinor 1988: 731, who also links it to Tungusic), although it is certainly reminiscent of the coaffix _-n-_ often found in Uralic plural inflections (and of the plural of Finnic demonstratives like _nämä_ 'these' from _tämä_ 'this').
https://drive.google.com/file/d/1j7AaYqYOxHhnB4M_UY2IGt3-fo3Q4pgH/view

Muuten jotkut vanhemman sukupolven eskimot puhuvat englantia hauskankuuloisella aksentilla, joka kuulostaa ihan suomalaiselta aksentilta: https://www.youtube.com/watch?v=AmpTmhhom44&t=6m38s.
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus

ViestiKirjoittaja Kristiina » 12 Joulu 2021 18:52

Tasapuolisuuden vuoksi kirjaan tähän vielä eroja jupikin ja toisaalta uralilaisten kielten välillä.

1. Jupikissa varmaankin kaikki mahdollinen on suffiksoitu/infiksoitu. Tätä kieltä voidaan siinä mielessä pitää yhden kehityslinjan kutakuinkin maksimaalisena päätepisteenä. Uralilaisissa kielissäkin on paljon suffikseja, mutta ero on silti selvä. Keskimääräinen morfeemien määrä taivutetussa verbissä on jupikissa huomattavan paljon suurempi kuin uralilaisissa kielissä keskimäärin. Globaali kuva löytyy täältä: https://wals.info/feature/22A#2/28.0/152.4 (mutta valitettavasti ilman eskimokieliä).

Tässä muutamia esimerkkejä.
Verbien vivahteet ilmaistaan aina suffikseilla:
tayuq tulee Taiqatartuq. Hän on tulossa.
Angyalingnaqciqua Yritän tehdä veneen.
Ayagciqsugnaqnillruuq, Hän sanoi, että hän luultavasti lähtee.

Modaaliverbit ovat infiksejä:
neryugtuq hän haluaa syödä
kuimaryugngaunga osaan uida

Verbejä muodostetaan suoraan substantiiveistä:
Arnaq atkuliuq. Nainen tekee takkia (atkuk= takki).
Iqvaryartuq. Hän on menossa marjaan.
Yuurtuq. Hän syntyi (= hän ihmistyi).
Nayirturtuq. Hän syö hyljettä. Nayircurtuk. Hän pyytää hyljettä.
Vertailun vuoksi nenetsiksi sanotaan seuraavasti: t́ońa-m ńəqma° hän pyysi ketun (=ketun pyysi) (t'ońa-m = kettu + akkusatiivin tunnus)

Omistaminen ilmaistaan verbisesti eräänlaisella omistaa-verbillä:
Qimugtengqertua Minulla on koira
Vertailun vuoksi nenetsiksi sanotaan seuraavasti: weńako-ḿi təńa (= koira-ni on (olemassa))

2. Eskimokielet ovat ergatiivisia kieliä, kun taas uralilaiset kielet ovat akkusatiivisia kieliä. Jupikissa transitiiviverbien subjekti on ergatiivisijassa (-em), jos objekti on määräinen, kun taas objekti on nominatiivissa.
Arnam (erg.) mikelnguq (nom.) nunuraa (subj. 3 p. obj. 3 p.). Nainen moittii lasta.

3. Predikatiivilauseissa on huomattavia eroja: jupikissa ei ole kopulaa ja tunnukset ovat adjektiivissa/nominissa, joka on verbalisoitu
Maurluuguk. Hän on isoäiti.
Maurluqaqa. Hän on minun isoäiti. (= Hän on minulla isoäitinä.)
Angyat assirtut. Veneet ovat hyviä.
Atqaa. Se on hänen nimi (= Se on hänellä nimenä).
Nuliaqaqa. Hän on vaimoni. (= Minulla on hänet vaimona.)
Atsalirtuq. Siellä on paljon marjoja. (= Sillä on paljon marjoja). (atsaq = marja)
Uksuuguq. On talvi. Uksurtuq. On tullut talvi. (uksuq = talvi)

Kopula ilmenee vain seuraavassa lauseessa:
Cauga una? Mikä se on? (’ga’ tulee olla-verbistä (ng)u.)

4. Monet adjektiiviset ilmaukset ovat substantiiveja ja toimivat appositioina, esim. uusi, vanha, moni
Yuut amlleret tekitellruut. Paljon ihmisiä tuli (= Ihmiset, monet, tulivat.)
Tan’gurraq ciuterpalek Isokorvainen poika (= poika, se, jolla on korvat isot) (ciun=korva, -rpak-=suuri, -lek=jolla on)
Qimugta tungulria qilullruuq. Musta koira haukkuu/haukkui. (= Koira, se joka on musta, haukkuu)

Myös relatiivipronominien sijasta käytettävä partisiippi on substantiivin kaltainen:
Niituten-qaa qilulriamek? Kuuletko jonkin haukkuvan? (=Kuuletko haukkujaa)

Uralilaisissa kielissähän käytetään IE-kielistä tuttuja partisiippeja, esim. nenetsi: mūnotaq noxaq haukkuvat napaketut

5. Samalla kun adjektiivi- ja predikatiiviilmaukset ovat hyvin erilaisia, jupikissa käytetään myös suffikseja adjektiivien/adverbien sijasta:
kuik -> kuigpak iso joki
angya -> angyacuar pieni vene
Qanpagtuq. Hän puhuu kovaa.
yu -> yupiaq tosi ihminen
Qiniqapigtuq. Hän on hyvin vahva.
nuna maa nunakegtaar hyvä maa
qaner- puhua qanyuli hyvä puhumaan

Angssiyaagtuk. Se on liian iso.
Esimerkin vuoksi mainittakoon, että nenetsissä tämä informaatio sanotaan nominilausekkeessa səbʹe ŋarka ŋəno liian iso vene

6. Eskimokielissä on maailman mutkikkain demonstratiivipronominien järjestelmä (yli 30 demonstratiivipronominia): järjestelmässä otetaan huomioon objektin sijainti puhujaan/puhuteltavaan, sijainti tilassa (alhaalla/ylhäällä/sisällä/rinteellä/toisella puolella) sekä saatavuus (isolla alueella, rajatulla alueella vai näkymättömissä).

7. Verbien kielto on vartalon sisäinen
caliuq hän tekee työtä calinrituq hän ei tee työtä calinrilu älä tee työtä
caliuq hän tekee työtä caliksaituq hän ei ole vielä tehnyt työtä
angyangqerrtuq hänellä on vene angyaituq hänellä ei ole venettä
imaituq sillä ei ole sisältöä (= se on tyhjä)
assiituq sillä ei ole hyvää (= se on paha)

8. Jupikissa on ns. neljännen persoonan päätteet kaikissa kuudessa persoonassa. Näin ollen jupikissa voidaan erottaa jopa kolme eri referenssiä yksiselitteisesti toisistaan eli viittaako jokin alla olevista he-sanoista samaan henkilöön vai viittaavatko kaikki eri henkilöihin:
He1 söivät ennen kuin he2 kävivät heidän3 luona.

Toisaalta uralilaisissa kielissä voidaan käyttää ’oma’ sanaa seuraavissa tapauksissa:
Irniara nunuraa. Hän moittii jonkun lasta.
Irniani nunuraa. Hän moittii omaa lastaan.
Assikaa anngani. Hän pitää (omasta) veljestään.

9. Jupikissa on vokatiivi, mikä on yleistä ergatiivisissa kielissä.

10. Myös 'toinen toisensa' on infiksi verbi-ilmauksenn sisällä
assirtuq se on hyvä assikutuk he pitävät toisistaan

11. Jupikissa ei siis ole konjunktiota eikä näin ollen sivulauseita. Esimerkiksi 'sanoo, että' -lauseet on infiksoitu hämmentävästi:
Nerkina-gguq! Syö, hän sanoi. tai Hän pyysi sinua syömään.
Kaigtuq-gguq qetunraan. Poikasi sanoo olevansa nälkäinen.
Angutem arnaq kaignia. Mies sanoo, että naista nälättää. [angutem=mies, arnaq=nainen]
Angutem arnaq kainritnia. Mies sanoo, että naista ei nälätä.

Tästä seuraa, että tietenkin myös ja-konjunktio on suffiksi:
Itellruunga nerlua-llu. Menin sisään ja söin.

12. Komparatiivissa vertailtava on lokatiivissa eikä erosijassa:
Sugtunruunga aatamni. Olen pitempi isääni.
Esimerkiksi nenetsissä käytetään juuri erosijaa: t́uku° pəni° taki° pəne-xəd° səwa(-rka) = tuo takki (on) tuosta takista parempi
Ablatiivi esiintyy myös sanskritissa: prá ririce divá índraḥ pṛthivyā́ḥ (RV.) Indra on taivasta ja maata suurempi.

Suomen komparatiivit muistuttavat jälleen latinan komparatiiveja:
ego beatior sum illo olen häntä onnellisempi (=minä onnellisempi olen hänestä)
ego beatior sum quam ille olen onnellisempi kuin hän

13. Menneen ajan tunnus on -llru-, kun taas uralilaisissa kielissä se on 's'.

14. Ensimmäisen persoonan tunnus on ’ŋa’, kun taas uralilaisissa kielissä se on 'm'.

15. Jotkin verbijohtimet tuovat minulle mieleen yllättävästi aivan eri suunnalla olevia kieliä:
Qanrutaa. Hän kertoo tälle. Qalarutaa. Hän puhuu hänen (=jonkun) kanssa. [vrt arabia ḥādaṯa ’puhua’, taḥādaṯa ’puhua jonkun kanssa’]
Cikuiraa. Se poistaa jään. [vrt italia disgelare, ’poistaa jää’]

Lopuksi voisi vielä todeta, että ne rakenteet, joissa uralilaiset kielet poikkeavat jupikista, ovat yleisesti ottaen tuttuja indoeurooppalaisista kielistä. Ainoastaan uralilaisten kielten verbin eteen sijoittuva kieltoverbi on sellainen piirre, joka ei ole meille tuttu indoeurooppalaisista kielistä, vaikkakin tällainen kieltoverbi löytyykin länsiarmeniasta ja oikeastaan myös englannista (https://wals.info/feature/112A#5/40.480/46.978).
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Edellinen

Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa