Kristiina kirjoitti:Tarkoitatko nykyhetkeä vai menneisyyttä?
Tarkoitin nykyhetkeä mutta samahan pätee ilmeisesti mihin tahansa ajankohtaan. Subarktinen vyöhyke kulkee suunnilleen Kamtsatkan pohjoiskärjestä kohti Suomea joten sen eteläpuolelle ilmeisesti jää mm. Amurin alue, Taka-Baikal ja Kiinan pohjoiset osat. Väestötiheyskartallakin Siperian tungosvyöhyke kulkee siksi mm. Krasnoyarsk krain eteläosien halki, joka on muuten varsin merkittävä viljantuotantoalue, esim.:
"Beginning in the 1620s, the area around Yeniseysk in Central Siberia was introduced to cultivation, as were the lands adjacent to Krasnoyarsk in the 1630s. The soil of the latter area was more attractive to settlers because of it was made of rich, black-earth (chernozem), much more conducive to farming than the other poor Siberian soil types. "
https://en.wikipedia.org/wiki/Siberian_agricultureKen tietää liittyvätkö edes ns. uralilaiset N-haplot uraliin ennen Uralia, mutta näiltä subarktisen vyöhykkeen eteläpuolisilta alueilta varmaankin riitti N-L1026 tason jatkajia moneen suuntaan. Arvailisin lisäksi että useiden N-linjojen alkuperäinen perimätyyppi oli Taka-Baikalin-Amurin-jne. muinaisperimä, joka kuten todettua leviää myös Jenisein suuntaan neoliittiselta kaudelta alkaen. Esim. muinaisunkarilaisten perimä ml. heidän isälinjansa ovat kyllä minusta varsin konkreettista aineistoa, jonka pohjalta voi arvailla esikantauralin tulosuuntaa, - tai sitten voimme vain todeta, että emme saa ikinä tietää, omaksuiko ryhmä osana kantauralilaista kokonaisuutta uralin vasta Uralilla.
EDIT nganasanit voisivat, itse asiassa ja liittyen heidän ilmeiseen varhaiseen eroonsa kieliperheestä, liittyä perimätyypiltään nimenomaan tunguusipiirteidensä pohjalta esikantauralin puhujien perimätyyppiin. Kantauralin tasolla läntisiperialainen ANE jne. olisi jo tietysti muuttanut tilannetta. Isälinjakielitieteen osalta tämä istuisi hyvin siihen, että avaarien kova ydin näyttää aika tunguusilta ja heidän N-Y6058 makrolinjansa jatkuu myös esim. Suomessa. Laszlon Unkarin kaksoisvalloitusmalli perustuisi tältä pohjalta siihen, että avaarit puhuivat (myös) esikantauralin jatkajakieltä tai parauralia, miten vain.