Suomalainen paikannimikirja:
"E. A. Tunkelo on esittänyt nimen kannaksi venäläisen lainasanan kupitsa, jolle hän on löytänyt Lönnrotin sanakirjasta merkityksen ’kauppias’. Heikki Ojansuu hyväksyy sanan kupitsa, mutta viron kielen merkityksessä ’maakukkula; kivistä rakennettu rajamerkki’. 1400- ja 1500-luvun merkinnät paljastavat, mistä rajasta on kyse: asiakirjat on laadittu Turun kaupungin ja ns. tuomiokirkon savihautojen (domkirkionne lergraffuar 1423) välisten rajariitojen selvittämisen yhteydessä.
Rajapaikkana mainitaan Kupitsa."
Lohjalla on Kupissaa-niminen mäki, joka olisi murteenmukainen edustus *ts:stä. Myös Kupitta(a)-nimien tt viittaa alkuperäiseen *ts:ään (tai *cc/*þþ murteesta riippuen). Vokaalit samoin toimivat tässä slaavilaisessa selityksessä parhaiten.
Eikä tuo 'kauppias'-selityskään mahdoton liene. Porvoonjoesta muistaakseni käytettiin jossain venäläisessä asiakirjassa nimitystä "Kupetskaja reka", Kauppiasjoki. Tosin näköjään muitakin jokia on ehdotettu, tässä Pyhtään seudulta:
"Kauppiasjoki on venäjäksi ”Kupetskaja reka”. Siltakylän jokea nimitettiin vielä 1900-luvun alussa Kupisten joeksi. Sen varrella oli 1540 veroluetteloissa kolme Kupisten kylää. Meren rannalla on Vähä-Kupisten kylä, joka vastaa nykyistä Kiviniemen kylää. Suur-Kupisten kylä joen suussa oli ruotsinkielinen nykyinen Siltakylä ja Länsi-Kupisten kylä nykyinen, edelleenkin varsin ruotsinkielinen Länsikylä. Voi siis olettaa, että nämä kylät olivat olemassa jo 1300-luvun alussa."
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=2