Taavetti kirjoitti:Tässä muutamia kuvia kotikyläni lähellä olleelta erään jämsänkoskelaisen erätalon metsittyneeltä rauniolta. Vieressä on todettu muinaisen pellon pohjaa 2 - 3 hehtaaria.
aikalainen kirjoitti:Taavetti kirjoitti:Tässä muutamia kuvia kotikyläni lähellä olleelta erään jämsänkoskelaisen erätalon metsittyneeltä rauniolta. Vieressä on todettu muinaisen pellon pohjaa 2 - 3 hehtaaria.
Mielenkiintoisia kuvia. Mistä tiedetään, että rauniot liittyvät erätaloon eikä johonkin myöhempään torppaan, ja mistä tiedetään lähtöalueeksi juuri Jämsänkoski. Eli onko asiasta säilynyt paikkakunnalla jotakin perimätietoa?
Sigfrid kirjoitti:Vuonna 1548 Pyhäjärven alueella oli 14 savolaistaloa, eivät kaikki järven rannalla, vaan osa Pyhäjoen varrella, kuitenkin ranta-asutuksesta erillään. Nimiä tässä vaiheessa olivat Laitinen, Ruskia, Laukka, Hatuinen, Vesi-Haikki. Marainen, Mäyrä, Haaska (olisko ollut oikeasti Hauska), Karvoinen, Tikkainen, Karilainen, Sienipää. Tässä eivät varmasti ole kaikki asujat, vain ns. verovelvolliset.
---
Siis kyseessä on todella Haaska-niminen talo. On se ollut hauskaa nimitellä naapureita haaskoiksi ja sienipäiksi. Tuollainen nimittely oli vielä 1500-luvulla joltisenkin yleinen tapa Suomessa.
Sigfrid kirjoitti:... olisi helppo mieltää yhteenotot jämsäläisten ja Pyhäjärven etelään laajentuvan karjalais-savolaisen väestön yhteenotoksi. Oliko sitten joukossa lappalaisia ja kuinka paljon lappalaiset adoptoivaat karjalais-savolaista sukunimistöä?"Jämsäläiset talonpojat kävivät turhaan kuninkaan luona valittamassa savolaisten ja Pohjanmaan lappalaisten tunkeutumisesta heidän mailleen.
Sigfrid kirjoitti:Useimmat noista Pyhäjärven nimistä on kytketty karjalais-savolaiseen alkuperään historiantutkimuksessa. Nimien alkuperä selviää vertaamalla lähtöalueiden nimiin Mikkelin alueella ja Kannaksella.
Pesservisser kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Useimmat noista Pyhäjärven nimistä on kytketty karjalais-savolaiseen alkuperään historiantutkimuksessa. Nimien alkuperä selviää vertaamalla lähtöalueiden nimiin Mikkelin alueella ja Kannaksella.
HS:n taannoisen artikkelin mukaan " pyhä" tarkoittaisi noissa yhteyksissä samaa kuin raja.
Karjalaisten ja savolaisten nousu Pyhäjärvelle olisi ainakin osin tapahtunut Pielaveden luoteiskulmasta vedenjakajalle nousevaa Koivujokea pitkin.
Pielavedellä ja siitä etelään on paljon hämeen- ja savon- alkuisia saaria ja niemiä, ja hauta-alkuisia paikannimiä. Myös Keitele (kirkonkylä) voisi tarkoittaa taistelupaikkaa jäällä.
Pesservisser kirjoitti:HS:n taannoisen artikkelin mukaan " pyhä" tarkoittaisi noissa yhteyksissä samaa kuin raja.
Pesservisser kirjoitti:Karjalaisten ja savolaisten nousu Pyhäjärvelle olisi ainakin osin tapahtunut Pielaveden luoteiskulmasta vedenjakajalle nousevaa Koivujokea pitkin.
Sigfrid kirjoitti:Useimmat noista Pyhäjärven nimistä on kytketty karjalais-savolaiseen alkuperään historiantutkimuksessa. Nimien alkuperä selviää vertaamalla lähtöalueiden nimiin Mikkelin alueella ja Kannaksella.
Sigfrid kirjoitti:Rautia merkitsi seppää. Rautio lienee sitten paja.
aikalainen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Rautia merkitsi seppää. Rautio lienee sitten paja.
Täällä väitetään, että "Seppä-sanan synonyymi on rautio." Uskoisin, että rautia on sama asia, murre-erolla, ja asiakirjoissa ruotsinkieliset kirjurit ovat voineet kirjoittaa vastaavia henkilönimiä miten sattuu.
aikalainen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Useimmat noista Pyhäjärven nimistä on kytketty karjalais-savolaiseen alkuperään historiantutkimuksessa. Nimien alkuperä selviää vertaamalla lähtöalueiden nimiin Mikkelin alueella ja Kannaksella.
Vaan kun pitäisi verrata myös rannikon ja alajuoksun nimiin. Alajuoksullehan on teorian mukaan tullut väkeä Pähkinäsaaren rauhaa edeltävältä ajalta Venäjältä (Savosta, Kannakselta, Laatokalta, Vienasta), joten sielläkin voi olla maatiloilla itäsuomalaista nimityyppiä. Niinpä uuden nimistön itäisyys ei paljasta, ovatko jokilatvojen uudet muuttajat idästä vai itäväritteiseltä alajuoksulta. Jos tällainenkin vertailu on tehty, niin sitten asia on kohtuullisella tolalla.
Jos ihmettelet miksi rohkenen kyseenalaistaa "historiantutkimusta", niin se johtuu siitä, että en ole saanut historiantutkijoiden kyvyistä kovin hyvää käsitystä. Heidän ammattitaitonsa riittää kyllä mainiosti faktojen kaivelemiseen asiakirjoista, mutta faktoista tehdyt johtopäätökset sitten jo vaihtelevatkin nerokkaista idioottimaisiin. Siksi laitan heidän päätelmänsä automaattisesti luokkaan "tarkistettava".
aikalainen kirjoitti:Ohessa muutama epäilyksen siemen pohdittavaksi, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.
1. On paljon todennäköisempää, että joku muuttaa kotipitäjänsä sisällä jokivartta vähän ylemmäs, kuin että muuttaa paikalle jostain kaukaa. Kotietuna on helppous hyvän peltomaan tiedusteluun, lyhyt muuttomatka, lyhyt matka asioimaan uudistilan perustamisesta paikallisten viranomaisten kanssa lapsuudenkodistaan käsin, helppo tukeutua lähellä asuviin sukulaisiin, pitäjäyhteisö ja seurakunta säilyvät entisellään. Tätä tukee sekin, että vastaava ilmiö näkyy pykälää etelämpänä Ähtävänjoella ja Lappajärvellä (ennen myöhempää savolaisten tuloa).
2. Asutus oli jämsäläisten erämaiden Salon puoleisella äärireunalla eikä Savon puoleisella äärireunalla.
3. Mainitut talojen tai ihmisten nimet eivät mielestäni kuulosta erityisen savolaisilta. (En tosin ole asiantuntija.) Varmistaminen vaatisi nimien vertailun sen aikaiseen Savoon ja Saloon. Itselleni nimistä tulee villejä mielleyhtymiä karjalaan ja länsisuomeen, mikä sopisi hyvin karjalais-länsisuomalaiseksi olettamaani rannikkoasutukseen. Nen-liitehän ei todista savolaisuutta, vaikka se onkin savolaisille nimille tyypillinen. (Kuninkaalle valittanutkin oli karjalaistyyppinen Tikka eikä Tikkanen, ja jota löytyy myös Hämeestä, ja kaveri oli Rautia, joka voi olla länsisuomalainen talon nimi tai seppää tarkoittava ammattinimike.)
4. Erämaiden asutuksen toisessa vaiheessa alueelle on joka tapauksessa tullut savolaisia, mikä voi hämätä tarkastelua. Tällöin murre on voinut muuttua ja entisten sukujen päätteettömiin nimiin on voinut ilmaantua nen-liite ja perimätietoon on voinut tulla ainesta savolaisista juurista.
Paluu Suomen heimot ja sukukansat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 30 vierailijaa