Saloisten, silloiselta nimeltään Salon, vanha kirkko rakennettiin 1490-luvun lopulla Kirkkoluodolle, hieman nykyisen kirkon eteläpuolelle, koska venäläiset olivat polttaneet aiemman kirkon vanhan vihan aikana. Ennen venäläisten tuloa kirkon arvokkaimmat esineet pyhän Olavin ja neitsyt Marian alttarikaapit veistoksineen oli ennätetty viedä turvaan ja ne pelastuivat tällä tavoin jälkipolville. Saloisten vanha kirkko oli hirsirakenteinen tukipilarikirkko, jonka länsipäädyssä oli korkea torni. Kirkon suojeluspyhimys oli Pyhä Olavi. Myös aiempi venäläisten polttama kirkko oli sijainnut samalla paikalla Kirkkoluodossa, vaikka erään perimätiedon mukaan myös Ristikari olisi vanha kirkonpaikka, Ristikari on kuitenkin noussut merestä vasta 1500-luvun alkuun mennessä.
Saloisten seurakunta perustettiin Pähkinäsaaren rauhan jälkeen v. 1323, mutta vanhoissa asiakirjoissa se mainitaan toimivana kirkkoherrakuntana vasta 1329. Samassa asiakirjassa mainitaan myös Kemin kirkkoherrakunta, mutta eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että Saloinen on perustettu vähän aikaisemmin kuin Kemi ja on näin ollen vanhin Oulun hiippakunnan emäseurakunta.
Myös kirkon pihamaan tapuli on muistutus seurakunnan mahtivuosista. Uusklassinen kellotapulin suunnittelemisessa oli mukana maan johtoa, kuningas Kustaa III.
Kaikki järvet, joiden nimi on Kirkkojärvi:
Pinta-ala Kunta Päävesistö
Mahnalanselkä - Kirkkojärvi (35.511.1.001) 19.5444 - 19,544 km² 1 954,44 ha Hämeenkyrö Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (24.021.1.005) 7.183 - 7,183 km² 718,3 ha Salo Kiskonjoki - Perniönjoki (24)
Kirkkojärvi (35.729.1.004) 2.4153 - 2,415 km² 241,53 ha Kangasala Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (35.713.1.022)1.6364 - 1,636 km² 163,64 ha Kangasala Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (16.005.1.002)1.581 - 1,581 km² 158,1 ha Myrskylä Koskenkylänjoki (16)
Kirkkojärvi (23.012.1.001) 1.123 - 1,123 km² 112,3 ha Raasepori Karjaanjoki (23)
Kirkkojärvi (12.001.1.001) 1.0728 - 1,073 km² 107,28 ha Hamina Vehkajoki (12)
Kirkkojärvi (35.164.1.001) 0.9236 - 0,924 km² 92,36 ha Sastamala Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (36.042.1.001) 0.8472 - 0,847 km² 84,72 ha Karvia (kunta) Karvianjoki (36)
Kirkkojärvi (35.535.1.001) 0.7235 - 0,724 km² 72,35 ha Parkano Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (27.032.1.005) 0.5929 - 0,593 km² 59,29 ha Somero Paimionjoki (27)
Kirkkojärvi (51.023.1.001) 0.523 - 0,523 km² 52,3 ha Toholampi Lestijoki (51)
Kirkkojärvi (95.110.1.020) 0.4207 - 0,421 km² 42,07 ha Naantali Pohjoinen Saaristomeri (95)
Kirkkojärvi (04.112.1.573) 0.2844 - 0,284 km² 28,44 ha Ristiina Vuoksi (04)
Kirkkojärvi (35.159.1.004)0.0605 - 0,0605 km² 6,05 ha Hämeenkyrö Kokemäenjoki (35)
Kirkkojärvi (82.058.1.002)0.0545 - 0,0545 km² 5,45 ha Vehmaa (kunta) Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
Kirkkojärvi (35.884.1.010) 0.0372 - 0,0372 km² 3,72 ha Hämeenlinna Kokemäenjoki (35)
Kinaporin kalifi kirjoitti:Onkohan Keitele muuten ketvele-tyyppinen nimi, samoin kuin kelventeet? Konneveden ja Keiteleen erottaa pitkä ja kapea kannas, joka sopisi kyllä maakannas-perustaisen nimen perustaksi.
Pystynen kirjoitti:Pien sivuhyppäys:Kinaporin kalifi kirjoitti:Onkohan Keitele muuten ketvele-tyyppinen nimi, samoin kuin kelventeet? Konneveden ja Keiteleen erottaa pitkä ja kapea kannas, joka sopisi kyllä maakannas-perustaisen nimen perustaksi.
Eivät kovin yhdistettäviltä vaikuta nuo välikonsonantistot /it/ ja /tv/. Luultavasti kyse on vain sattumasta jota molempiin lyöty -le-johdin korostaa.
Jos jotain pitäisi villisti arvailla, niin kaita-sanue on parhaiten samanmuotoinen sana mitä suomesta löytyy (vaikka tuskin parhaiten merkitykseltään sopiva). Mieleen tulee myös käydä vrt. viroksi käima, ja ehkä jossain saamen murteessa olisi ollut samanlainen kehitys y > i myös tavunlopussa? Tällöin tulisi jotain tyyliin *käwetälek (vrt. "käytävä" siis pitkä järvi jota myöten voi kulkea?) > ksaam. *kiewtālë > *kieytale > *kieitale. Ikävä vaan että kyse on alunperin nimenomaan jalankulkuverbistä eikä mistään yleisemmästä soutelusta tms.
Pystynen kirjoitti:Mieleen tulee myös käydä vrt. viroksi käima, ja ehkä jossain saamen murteessa olisi ollut samanlainen kehitys y > i myös tavunlopussa? Tällöin tulisi jotain tyyliin *käwetälek (vrt. "käytävä" siis pitkä järvi jota myöten voi kulkea?) > ksaam. *kiewtālë > *kieytale > *kieitale. Ikävä vaan että kyse on alunperin nimenomaan jalankulkuverbistä eikä mistään yleisemmästä soutelusta tms.
aikalainen kirjoitti:Jossain selitettiin, olikohan se Paikannimikirja, että murteessa kannaksesta voidaan käyttää nimeä keidas ()
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mites ketvele sitten olisi rakentunut?
Olisiko tuollainen paikka toiminut kokouspaikkanakin? Ainakin Kelvelsaaressa Leppävedellä on kalliolla kivikehä, ja näiden kivien perimätieto kertoo olleen "tuomarinkivet, joilla tuomarit istuivat".KETVEL, KETVEN: Ketvel Leppäveden eteläpuolen itärannalla näyttäisi liittyvän eräkauden kulttuuriin, ketveltää= keventää. Ketvenen saari puolestaan on Päijänteellä, löytyy muitakin samannimisiä. Veneillä liikuttaessa siinä on noustu maihin, syöty, levätty tai jopa yövytty.
Ketvel on usein myös kannas josta veneitä on vedetty yli vesistöstä toiseen tai kosken ohi. (Siis sama kuin taipale)
Näitäkin sopii pohtia.Pystynen kirjoitti:Jos jotain pitäisi villisti arvailla, niin kaita-sanue on parhaiten samanmuotoinen sana mitä suomesta löytyy (vaikka tuskin parhaiten merkitykseltään sopiva). Mieleen tulee myös käydä vrt. viroksi käima, ja ehkä jossain saamen murteessa olisi ollut samanlainen kehitys y > i myös tavunlopussa? Tällöin tulisi jotain tyyliin *käwetälek (vrt. "käytävä" siis pitkä järvi jota myöten voi kulkea?) > ksaam. *kiewtālë > *kieytale > *kieitale. Ikävä vaan että kyse on alunperin nimenomaan jalankulkuverbistä eikä mistään yleisemmästä soutelusta tms.
aikalainen kirjoitti:Oikeastaan tuo käydä-selitys voisi olla merkitykseltään sopiva. Venereitillä olevasta taipaleesta käytetään kuulemma joskus nimeä läpikäytävä eli käytävä eli konki (ruots. gång). Saimaan alueella voi olla keskeltä kapealla saarella vauhdikkampikin nimi, kuten esim. läpijuoksu tms.
aikalainen kirjoitti:Jossain selitettiin, olikohan se Paikannimikirja, että murteessa kannaksesta voidaan käyttää nimeä keidas. (Lännessä se on lähde.) Karttahaku osoitti, että Kymijoen vesistössä väite näyttäisi pitävän paikkansa. Ehkä keitele voisi olla keitaan johdos tai väännös. Ja voihan tämänkin murresanan taustalta löytyä tuo sama saamelaisselitys. Tässä eräs keidas Keiteleen lähialueelta.
Taavetti kirjoitti:
Ehkä keitele voisi olla keitaan johdos tai väännös.
Kotikylällänikin on Keidas tai kuten siitä paikallisesti kutsuttiin, Keitaa. Se tosin ei ole kannas vaan pitkähkön Punkaharjumaisen niemen toinen pää.
Toinen pää tunnetaan Niemen harju nimellä. Siinä sanat ovat erillään ja kyseessä on eri paikka kuin Pihtiputaan kirkonkylän eteläpuolella sijaitseva, tunnetumpi Niemenharju, joka on kahden erillisen järven välinen korkea kannas.
Kelvenne Päijät-Hämeen kansallispuistossa on harjusaari ja hämäläinen muoto Kelvenne (Kelvel), sama kuin Ketven, Ketvele. Hämäläiset laittoivat lv:n siihen mihin savolaiset tv:n. Pitäisikö olettaa, ettei siinä alunpitäen ollut t vaan the-konsonantti?Kinaporin kalifi kirjoitti:Tämä Ketvele-keskustelu pitänee siirtää ihan omaan ketjuunsa, mutta toistaiseksi nyt täällä:<<< Olisiko niiden taustalla siis jokin **ketke-tyyppinen varhaiskantasuomen sana?
<
Tässä täytyisi kuitenkin siis silloin olettaa tapahtuneen äänteenmuutos siten, että esim. varhaiskantasuomessa ollut **ketke olisikin muuttunut muotoon -> ketve, sillä toisella murrealueella. Toisaalta, jos varhaiskantasuomessa olisi ollut sana *ketke, mikäpä silloin estäisi sen jääneen käyttöön IMS-alueen itäisellä laidalla, uudessa muodossa? <<
Lönnrothin sanakirja: Ketvele = Kelvele = taipale tai pitkä kapea niemi.
E. Sofia kirjoitti:Kelvenne Päijät-Hämeen kansallispuistossa on harjusaari ja hämäläinen muoto Kelvenne (Kelvel), sama kuin Ketven, Ketvele. Hämäläiset laittoivat lv:n siihen mihin savolaiset tv:n. Pitäisikö olettaa, ettei siinä alunpitäen ollut t vaan the-konsonantti?
Kinaporin kalifi kirjoitti: Ketvele-nimet ovat siis aika paikallisia:
Jaska kirjoitti:Murteittain *t on konsonanttiyhtymän alussa heikentynyt *δ:ksi joka edelleen kehittyi varhain hämeessä l:ksi. Mm. lalva-sanan ('latva') perusteella on jäljitetty hämäläisten aiempia reittejä.
Niinpä itäistä(?) ketvel-sanaa vastaa hämeessä kelve|l, -nne jne.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa