Aleksi kirjoitti: <<<<<<Tiedossani on toki myös, että ensimmäistä ristiretkeä pidetään lähinnä taruna. Eihän Henrik-nimisen vaikutusvaltaisen piispan olemassaolostakaan tuolta ajalta ole pitäviä todisteita.
Leikitään kuitenkin hieman historian kustannuksella: jos Suomeen tehtiin Ruotsista ristiretki 1150-luvulla, niin mitä versiota Raamatusta ruotsalaiset tuolloin käyttivät?
Olisiko kyseessä ollut Versio Vulgata vai oliko Ruotsissa tuohon aikaan käytössä jokin muu versio Raamatusta? Oliko Ruotsin kirkolla olemassa mitään yhtenäisesti käytettävää versiota Raamatusta? Oletettavasti se oli kuitenkin latinan kielellä kirjoitettu? Sisälsikö tämä versio Raamatusta kaikki 66 kirjaa?
Toisin sanoen: haluaisin löytää erään katkelman Psalmeista siinä asussa, missä sitä on tuohon aikaan yleisesti käytetty Ruotsissa ja mahdollisten ristiretkeläisten toimesta Suomessa.
Sekä Vulgatassa että idän Grammatassa oli mukana paitsi 66 nykyisen käyttöraamatun kirjaa myös apokryfikirjat. Psalmeja käytettiin sitten kun oli jonkinlaisia jumalanpalveluksia ja perustettu luostareita. Tämä edellyttää kuitenkin jo sitä, että uskonto on jo organisoitunut.
Kristinuskoon oli täällä pohjolassa tutustuttu luultavasti kaupan välityksellä pitkän ajan kuluessa, ehkä 800-1000jKr. Uusi usko tuli tutuksi kulttiesineiden ja tarinoiden välityksellä. Ehkä jonkun turkiksien alihankkijan mukana tuli tänne saarnaajiakin.
Ei heillä varmastikaan ollut minkäänlaista Raamattua, ei Vulgataa sen paremmin kuin muinaisslaavinkielistä laitosta, jonka slaavikansojen apostolien (Kyrillos ja Metodios) kerrotaan 800-luvulla kääntäneen. Kulttiesineet varmasti olivat tärkeitä: ristit, ikonit. Kristinusko toi myös lisää sisältöä ikivanhojen juhlien viettämiseen. Vanha ja uusi usko elivät rinnakkain. Käytännössä sitten itse kukin testasi, mikä jumala missäkin tilanteessa auttoi parhaiten.
Tulivatpa vaikutteet sitten idästä tai lännestä, Raamatun sisällöstä tulivat tutuimmiksi kertomukset Mariasta, Jeesuksesta ja apokryfikirjojen seikkailuista. Jos saarnattiin, saarnattiin tietenkin kansankielellä. Liturgiat olivat lännessä varmaankin keskiajan latinaa, tekstit Vulgatasta, mutta Novgorodin vaikutuksen aikana (kuten Savilahden pogostassa) muinaisslaavia. Latinasta kansa oppi ainakin hokkuspokkus (hoc est..). kreikasta leissi (Kyrie eleison) ja muinaisslaavista hospoti (Herra armahda).
Tarina ensimmäisestä ristiretkestä saattaa sisältää historiallistakin ydintä. Kyse ei kuitenkaan ollut uuden uskon tuomisesta eikä kansan käännyttämisestä, vaan kristinuskon jo omalla tavallaan omaksuneen väestön organisoimisesta läntisen kirkon mallin mukaisesti.
Yksi lähde tässä:
www.helsinki.fi/~mheimola/completorium/teologia.shtml
