wejoja kirjoitti:Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.
Muutakin uutta ja suorastaan ällistyttävää tietoa oli tarjolla kivikauden jopa yli 60 m pitkistä "rivitaloista" ja Pohjois-Suomen uusista siitepölytutkimuksista, joiden mukaan mm. ohran viljely on alkanut noin 5000 BC.
wejoja kirjoitti:Virossakin käsitykset ovat menneet pitkälti uusiksi. Luennoitsijan mukaan juuri virolaistutkijat keksivät, että kairausnäytteestä otettujen siitepölynäytteiden väli on ollut aivan liian pitkä, jolloin analyyseihin on syntynyt satojen vuosien heittoja.
wejoja kirjoitti:Tarkoittaa sitä, että esim. 2 m pituisesta kairatusta maanäytetuubista otetaan analyysi 10 mm välein, kun aikaisemmin otettiin 20 cm välein. Eli tarkkuus paranee oleellisesti suhteessa siihen aikaan, joka sedimentoitumiseen on kulunut.
wejoja kirjoitti:Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.
teemu kirjoitti:wejoja kirjoitti:Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.
Aloitin ketjun aiemmin samasta aiheesta jossa kysyin olisiko mahdollista että kampakeraaminen kulttuuri tulisi itäaasiasta.
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... .php?t=111
Arveluni eivät olleet aivan tuulesta temmattuja. Osallistuin yliopistokurssille jossa sivuttiin julkaisemattomia Kouvolassa tehtyjä siitepölytutkimuksia. Muistaakseni tutkimuksessa löydettiin jäämiä (viljely)kasvilajeista joita löytyy vain Kiinasta ja Tiibetistä. Nähtävästi kampakeraamisessa kulttuurin piirissä harjoitettiin pienimuotoista maanviljelyä.
Kannattaa tietenkin odottaa oikeata julkaisua ennenkuin julistaa että maanviljely Suomeen tuli Kiinasta.
wejoja kirjoitti:Tulin juuri luennolta, jossa sivuttiin kivikautta koskevan arkeologisen tutkimuksen aivan uusimpia hypoteeseja. Tutkimusten mukaan keraaminen kulttuuri levisi Fennoskandiaan ja Baltiaan Kiinasta eteläisen ja keskisen Siperian vyöhykettä pitkin.
Muutakin uutta ja suorastaan ällistyttävää tietoa oli tarjolla kivikauden jopa yli 60 m pitkistä "rivitaloista" ja Pohjois-Suomen uusista siitepölytutkimuksista, joiden mukaan mm. ohran viljely on alkanut noin 5000 BC.
Virossakin käsitykset ovat menneet pitkälti uusiksi. Luennoitsijan mukaan juuri virolaistutkijat keksivät, että kairausnäytteestä otettujen siitepölynäytteiden väli on ollut aivan liian pitkä, jolloin analyyseihin on syntynyt satojen vuosien heittoja.
Florian Geyer kirjoitti:Bai tö vei, se paljonpuhutun "länsiuralin" kielen prestiisi perustui maailman pohjoisimpaan maanviljely-osaamiseen.
Viljely, joka muutti elämäntavan puoliliikkuvasta metsästyskeräilystä pysyvissä kylissä asumiseen, ja käänsi väkiluvut nopeaan nousuun, oli "Volgan mutkassa" sopeutettu pohjoiseen maannos- ja ilmastotyyppiin, ja kun oltiin tällä levellillä, otettiin koko Pohjola.
Suomalaisella maanviljelyllä on kolme erityis-jekkua:Huonojen maiden kaskeaminen, so. "lannoittaminen" polttamalla metsä,
Niittymaiden ja rantojen hyödyntäminen heinänkeruulla, karjan talviruokintaan.
Tuleentumattoman viljan puiminen kuumennetuissa huoneissa.
Viimeisin on ratkaiseva etu, joka teki suomensukuisista ylivoimaisia pohjolan asuttajia. Keksintö tehtiin siis Volgan kuuluisan mutkan seudulla: Siis että kuumennetaan viljaa ennen puimista. Varhaisin "riihi" on tässä:
aikalainen kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:Bai tö vei, se paljonpuhutun "länsiuralin" kielen prestiisi perustui maailman pohjoisimpaan maanviljely-osaamiseen.
Viljely, joka muutti elämäntavan puoliliikkuvasta metsästyskeräilystä pysyvissä kylissä asumiseen, ja käänsi väkiluvut nopeaan nousuun, oli "Volgan mutkassa" sopeutettu pohjoiseen maannos- ja ilmastotyyppiin, ja kun oltiin tällä levellillä, otettiin koko Pohjola.
Suomalaisella maanviljelyllä on kolme erityis-jekkua:Huonojen maiden kaskeaminen, so. "lannoittaminen" polttamalla metsä,
Niittymaiden ja rantojen hyödyntäminen heinänkeruulla, karjan talviruokintaan.
Tuleentumattoman viljan puiminen kuumennetuissa huoneissa.
Viimeisin on ratkaiseva etu, joka teki suomensukuisista ylivoimaisia pohjolan asuttajia. Keksintö tehtiin siis Volgan kuuluisan mutkan seudulla: Siis että kuumennetaan viljaa ennen puimista. Varhaisin "riihi" on tässä:
Eihän sen selityksen tuon mutkikkaampi tarvitse olla. Vastaavaa, kuin hyvin tunnettu huhtakaskeamisen aiheuttama väestöaalto.
Florian Geyer kirjoitti:Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.
Florian Geyer kirjoitti:Jaska kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.
Saisiko tämän vielä suomeksi? Simppeli kun on suomeksi normaalikielessä 'yksinkertainen', lainattu englannin sanasta simple 'yksinkertainen'.
Toivomuksesta:#Yksinkertainen = yksinkertainen ilman arvovarausta.
#Simppeli sisältää olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisista kyvyistä.
Kielellä on myös #semanttis-sosiaalinen taso, ja puhekielen käyttötilanteen sosiaalis-sensitiiviset ulottuvuudet tuovat tilanteeseen ilmiöitä, joita kielihistorian työkaluilla ei tavoita.
Vähän niinqon foneetikko on kielihistorian amatööri.
sumu kirjoitti:Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.
rcislandlake kirjoitti:Anteeksi yksinkertaisuuteni mutta eikö yksinkertainenkin sisällä olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisistä kyvyistä ?
Simppeli on melko tuore vastine sille.
sumu kirjoitti:Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.
sumu kirjoitti:Olet varmaan oikeassa ajatuksessa että kaavio ilmaston vaihtelusta ja kulttuurien ilmaantumista ja katoamisesta on paikallaan. Sulfidimaat sijaitsevat entisen litorian meren alueella,kaskeaminen toi happamuuteen apua emäksisen tuhkan muodossa. Niin missähän kaskeaminen kehitty vai keksitiinkö sama idea itsenäisesti laajemmin.
Fagus kirjoitti:On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.
Florian Geyer kirjoitti:Jaska kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:Kyllä, hyvät selitykset ovat aina #yksinkertaisia. Yliluti intissäkin opetti, että "hyvä suunnitelma on aina yksinkertainen, mutta ei simppeli". Tieteessä näkee kyllä simppeleitä mutta monimutkaisia skenaarioita.
Saisiko tämän vielä suomeksi? Simppeli kun on suomeksi normaalikielessä 'yksinkertainen', lainattu englannin sanasta simple 'yksinkertainen'.
Toivomuksesta:#Yksinkertainen = yksinkertainen ilman arvovarausta.
#Simppeli sisältää olettamuksen kohteen rajoitetuista kognitiivisista kyvyistä.
Florian Geyer kirjoitti:Kielellä on myös #semanttis-sosiaalinen taso, ja puhekielen käyttötilanteen sosiaalis-sensitiiviset ulottuvuudet tuovat tilanteeseen ilmiöitä, joita kielihistorian työkaluilla ei tavoita.
Florian Geyer kirjoitti:Vähän niinqon foneetikko on kielihistorian amatööri.
Fagus kirjoitti:sumu kirjoitti:Siitepöly analyysejä on toki tehty ( valitettavan vähän) näiden mukaan viljelykokeiluun on alettu useamman kerran ennen kuin viljely vakiintui, ilmastohan oli suotuisanpi kivi ja pronssi kaudella. Meillä ei taida olla tietoa mikä oli aikansa viljoen (ohra) kasvukausi. Eräs viljelykokeiluun vaikuttanut erikoisuus on sulfattimaat rannikolla (happamia) jotka vaativat varmaan viljely kasveilta sopeutumista. Näiden viljely ongelmien ratkaisu vei oman aikansa.
Joo, tässä on karttoja viljelyn kehittymistä siitepölyanalyysien perusteella julkaisusta Lahtinen et al., "The advance of cultivation at its northern European limit: Process or event?", The Holocene 27(3), 2017. (On muuten Itä-Suomessakin ennen ajanlaskun alkua.)
Paluu Geologia ja paleoekologia
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa