vanhoja kutsumanimiä

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

vanhoja kutsumanimiä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 16 Syys 2012 22:32


Mielenkiintoisia etunimiä 1300-luvun Sääksmäeltä eli nykyisen Valkeakosken seudulta. Osa nimistä on yhä käytössä. Teksti on latinaa, joten lausuntaa pitäisi haeskelle sen pohjalta.

Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum, Ollj Neuari de Rapalum, Lazo de Vendentaka, Menracas de Vendentaka, Pauo de Vendentaka, Olli de Salu, Olla Dysa de Voypala, Nykki Vargh de Voypala, Callas de Voypala, Meilanpeti de Voypala, Anundi de Voypala, Marci de Voypala, Handupoter de Hiccala, Memo de Ryduala, Somalayni de Riduala, Henric de Hactissanpoyca, Azico de Hactissaenpoyca, Juddi de Hactissaenpoyca,Melico de Iudicala, Meluncta de Cartala, Melita de Hyrfala, Ye de Oncala, Satato de Laynamaesse, Somalayna de Harala

Mathias --- matias, matti
Cuningas --- kuningas
Ollj Neuari --- olli; ? (nevari?)
Lazo --- ? (laaso?)
Menracas --- ?
Pauo --- paavo
Olli --- olli
Olla Dysa --- olli? ulla?; tiisa? ... (miehen vai naisen nimi?)
Nykki Vargh --- nikki?; ? (vaari?)
Callas --- ? (kallas? kallis? kalle?)
Meilanpeti --- ?
Anundi --- anunti?
Marci --- martti? (marci > lausuttaneen martsi)
Handupoter --- ?
Memo --- ? (miemo?)
Somalayni --- suomalainen?
Henric --- henrikki, heikki
Azico --- asikka?
Juddi --- juti?
Melico --- ? (mielikko?)
Meluncta --- ?
Melita --- ?
Ye --- ? (ie? jee? jää? äijä? yijä? yö?) *
Satato --- ? (usein tulkittu muotoon satatieto, mikä vaatisi lisätavun)
Somalayna --- suomalainen?

*) riviä päivitetty
Viimeksi muokannut aikalainen päivämäärä 18 Syys 2012 23:45, muokattu yhteensä 2 kertaa
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Jaska » 18 Syys 2012 00:10

Ye on tulkittu nimeksi Yö; lienee ihan mahdollinen tulkinta.

Täällä on Saarikiven artikkeli Novgorodin tuohikirjeiden itämerensuomalaisista henkilönnimistä:
http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... rikivi.pdf

Jouko Vahtolalla on pitkä listaus keskiajan alasaksalaisia henkilönnimiä, joiden pohjalta näyttää läntisessä Suomessa muodostetun valtavasti paikannimiä, lähinnä asutusnimiä. Osa nimistä voidaan toki selittää toisinkin, mutta lienee kuitenkin todistettu, että keskiajalla suomalaisten nimivalikoima oli koko lailla toisen näköinen kuin nykyään. Tuskin nimittäin voimme olettaa saksalaisten kauppiaiden nimenneen asutuksia laajalti sisämaassa asti...

Yritän listata nuo Vahtolan nimet tänne jossain sopivassa välissä, kun ei juttua taida olla netissä saatavana.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 18 Syys 2012 08:50

Jaska kirjoitti:Täällä on Saarikiven artikkeli Novgorodin tuohikirjeiden itämerensuomalaisista henkilönnimistä...

Muuten hyvä artikeli sisältää yhden ilmiselvän lapsuksen. Suolakauppaan liittyvässä Staraja Russa 20-tekstissä ilmenevä "Kbrga" ( b siis jonkinlainen liudennusmerkki tässä ), jonka Zalisnjak on tulkinnut äännnettävä "Korga" ja jonka Silov on liittänyt kurki sanastoon, on tietysti "Korha" tai "Korho". Vastaavia esimerkkejä löytyy jo ihan vanhoilta kartoilta, joissa esim. Korhola Kannaksella onkin venäjäksi Korgola jne. Suomen h äänne korvautuu usein, ehkä lähes aina, venäjän g äänteellä.

Venäjästä löytynee lisäksi jo varhain paitsi i, myös sitä usein korvaava y-äänne, joiden pohjalta mm. venäjän substantiivien monikko rakentuu. Miksi suomen i-äänne olisi siis korvattu venäjän a-äänteellä? A lopussa saattaa sitä paitsi olla oikeasti o, jotka näyttävät varmaankin hyvin samankaltaisilta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 18 Syys 2012 14:59

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Täällä on Saarikiven artikkeli Novgorodin tuohikirjeiden itämerensuomalaisista henkilönnimistä...

Muuten hyvä artikeli sisältää yhden ilmiselvän lapsuksen. Suolakauppaan liittyvässä Staraja Russa 20-tekstissä ilmenevä "Kbrga" ( b siis jonkinlainen liudennusmerkki tässä ), jonka Zalisnjak on tulkinnut äännnettävä "Korga" ja jonka Silov on liittänyt kurki sanastoon, on tietysti "Korha" tai "Korho". Vastaavia esimerkkejä löytyy jo ihan vanhoilta kartoilta, joissa esim. Korhola Kannaksella onkin venäjäksi Korgola jne. Suomen h äänne korvautuu usein, ehkä lähes aina, venäjän g äänteellä.

Hyvä pointti.
Takainen jer oli alkuaan lyhyt u, eli Kъrga vastaisi todennäköisimmin itämerensuomen asua *Kurha. Kai Korhakin olisi mahdollinen.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja aikalainen » 18 Syys 2012 23:43

Jaska kirjoitti:Ye on tulkittu nimeksi Yö; lienee ihan mahdollinen tulkinta.

Lienee mahdollinen. Varsinkin, jos se sattuu olemaan jonkun ammattitaitoisen latinistin tulkinta, eikä amatöörin. Sellainen outous siinä nimessä on, että miksi vanhemmat antaisivat lapselleen noin synkän ja omituisen nimen. Selitys voi kuitenkin toimia sitä kautta, että nimeksi onkin annettu Päivä, mutta vitsikkäät kaverit ovat sen vääntäneet Yöksi, mikä sitten on vakiintunut yleiseen käyttöön. Vastaava on nykyisin naisen nimenä Päivi.

Latinalainen muoto Ye on sikäli outo, että se on 1-tavuinen. Suomalaiset nimet ovat yleensä 2-tavuisia. Esim. Kai muuntuu puhekielessä Kaitsuksi. Eräs mieleeni tullut alkumuoto voisi olla Yijä. Se kuulostaa samalta kuin Yiä, ja voisi ehkä latinalaistua muotoon Yye/Ye. Ainakin ruotsalaisilla menevät sekaisin äänteet 'ä' ja 'e', ja ruotsinkielisen välikäden kautta nuo nimet kai ovat latinalaiseen tekstiin päätyneet. Talonnimien Yijälä perusteella sellainenkin etunimi on voinut olla olemassa. Tässä selityksessä 1-tavuinen latinalainen muoto palautuisi perinteiseksi 2-tavuiseksi suomalaiseksi muodoksi.

Aiemmin esittämäni Äijä ei ole yhtä hyvä, koska siitä tulisi kai ilmeisimmin Eye.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 19 Syys 2012 09:28

Jaska kirjoitti:Hyvä pointti. Takainen jer oli alkuaan lyhyt u, eli Kъrga vastaisi todennäköisimmin itämerensuomen asua *Kurha. Kai Korhakin olisi mahdollinen.

En väitä että ymmärrän oikeasti tätä asiaa, mutta yleisellä tasolla jer-kehitystä on kuvattu näin, kysehän tuskin oli arkaaisesta kirkkoslaavista:

"In Old East Slavic (Old Russian) and Middle Russian, the yers were dropped entirely in "weak" positions, and were replaced by non-reduced vowels in "strong" positions...The basic rule governing the fall of the yers in Russian may be stated as follows:

Strong yers are fully voiced: ь → е (or ë); ъ → о"

-> siis Korha tai paremminkin oikeastaan Korho(i), Korhonen. On tietysti mahdotonta sanoa onko kyse ollut etu- vai sukunimestä. Artikkelissa Kurb liitetäänkin tältä pohjalta aivan vastaavasti nimiin Kuro(i), Kuronen.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 19 Syys 2012 10:24

Siirtymä muodosta Kuroi muotoon Kuroinen on minulle epäselvä. I-päätteinen muoto on yleisin vanhoissa asiakirjoissa ja vasta ehkä 1600-luvulla asiakirjamuodoksi yleistyy nen-loppuinen muoto. Karjalan Kannaksella nen-muoto ei ollut käsittääkseni kovin yleinen, en ole varma. Miten kielitieteilijät selittävät tämän muutoksen?
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 19 Syys 2012 10:42

Sigfrid kirjoitti:Siirtymä muodosta Kuroi muotoon Kuroinen on minulle epäselvä. I-päätteinen muoto on yleisin vanhoissa asiakirjoissa ja vasta ehkä 1600-luvulla asiakirjamuodoksi yleistyy nen-loppuinen muoto. Karjalan Kannaksella nen-muoto ei ollut käsittääkseni kovin yleinen, en ole varma. Miten kielitieteilijät selittävät tämän muutoksen?


Kielessäkin vaikuttaa sellainen ilmiö, jota on totuttu nimittämään muodiksi. Olisiko vain niin että nen-pääte tuli muotiin?
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: vanhoja kutsumanimiä

ViestiKirjoittaja aikalainen » 20 Syys 2012 21:51

aikalainen kirjoitti:Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum, Ollj Neuari de Rapalum, Lazo de Vendentaka, Menracas de Vendentaka, Pauo de Vendentaka, Olli de Salu, Olla Dysa de Voypala, Nykki Vargh de Voypala, Callas de Voypala, Meilanpeti de Voypala, Anundi de Voypala, Marci de Voypala, Handupoter de Hiccala, Memo de Ryduala, Somalayni de Riduala, Henric de Hactissanpoyca, Azico de Hactissaenpoyca, Juddi de Hactissaenpoyca,Melico de Iudicala, Meluncta de Cartala, Melita de Hyrfala, Ye de Oncala, Satato de Laynamaesse, Somalayna de Harala

Tässä vielä tulkintojani "takanimistä", enimmäkseen kaiketi talonnimiä. Tämä liittyy aiheena oleviin etunimiin sitä kautta, että näiden avulla pääsee paremmin katsomaan, miten kirjurit ovat nimiä väännelleet.

Rapalum --- rapola (nykyinen talo/kylä)
Vendentaka --- vedentaka (nykyinen talo/kylä)
Salu --- salo (nykyinen talo/kylä)
Voypala --- voipaala (nykyinen talo/kylä)
Hiccala --- hiissa & ikkala(nykyinen talo/kylä), (hikkala? hiekkala?)
Ryduala --- ritvala (nykyinen talo/kylä)
Hactissaenpoyca --- ??? (isännimi hactissae?), hasti (nykyinen maastokohde > hastisen)
Iudicala --- jutikkala (nykyinen talo/kylä)
Cartala --- karttiala (nykyinen talo/kylä), kaartola?
Hyrfala --- hirvaala?, hirvelä & hirvo & hyrvälä (nykyinen talo/kylä), hirvola?
Oncala --- onkkaala & onkemäki (nykyinen talo/kylä)
Laynamaesse --- lainonen (nyk. maastokohde), -metsä/mäessä?, laina/launo/leino/laine-?
Harala --- haarala & harala & harhala (nykyinen talo/kylä)

Muox: Listan pikapäivitys
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Jaska » 22 Syys 2012 21:54

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Hyvä pointti. Takainen jer oli alkuaan lyhyt u, eli Kъrga vastaisi todennäköisimmin itämerensuomen asua *Kurha. Kai Korhakin olisi mahdollinen.

En väitä että ymmärrän oikeasti tätä asiaa, mutta yleisellä tasolla jer-kehitystä on kuvattu näin, kysehän tuskin oli arkaaisesta kirkkoslaavista:

"In Old East Slavic (Old Russian) and Middle Russian, the yers were dropped entirely in "weak" positions, and were replaced by non-reduced vowels in "strong" positions...The basic rule governing the fall of the yers in Russian may be stated as follows:

Strong yers are fully voiced: ь → е (or ë); ъ → о"

-> siis Korha tai paremminkin oikeastaan Korho(i), Korhonen. On tietysti mahdotonta sanoa onko kyse ollut etu- vai sukunimestä. Artikkelissa Kurb liitetäänkin tältä pohjalta aivan vastaavasti nimiin Kuro(i), Kuronen.

Kuulostaa hyvältä, jos kerran tuollainen kehitys on itäslaavissa tapahtunut. Sittenhän asia on oikeastaan selvä:
- kantasana on korha
- nimiä on johdettu -Oi-johtimella (ilves --> Ilvoi, härkä --> Härköi, korha --> Korhoi)
- itäsuomalaisalueilla sukunimissä yleistyi -nen (Ilvoinen, Härköinen, Korhoinen)
- 1800-luvulla -inen-loppu hyväksyttiin vain adjektiiveissa (punainen) muttei enää substantiiveissa eikä nimissä (Ilvonen, Härkönen, Korhonen).

Kinaporin kalifi kirjoitti:Siirtymä muodosta Kuroi muotoon Kuroinen on minulle epäselvä. I-
päätteinen muoto on yleisin vanhoissa asiakirjoissa ja vasta ehkä 1600-luvulla asiakirjamuodoksi yleistyy nen-loppuinen muoto. Karjalan Kannaksella nen-muoto ei ollut käsittääkseni kovin yleinen, en ole varma. Miten kielitieteilijät selittävät tämän muutoksen?

Sukunimet-kirjasta:

-nen-pääte esiintyy Käkisalmen Karjalassa ainakin jo 1500-luvulla, mutta -nen vaihtelee aika vapaasti -son ja -ov-loppujen kanssa. Myöhemminkin karjalassa se on viitannut periytymiseen: Arhippaini Miihkali = Miihkali Arhipanpoika, eikä ollut välttämättä "oikea" sukunimi. Virossa järjestys oli sama: Mägiste Julius = Mäkisten Julius (suomeksi Mäkinen).

Karjalassa on myös paljon sellaisia sukunimiä ilman -nen-päätettä, jotka savolaisilla ovat -nen-päätteisiä. Myös monet läntiset nimet ovat Savossa tiedetysti muuttuneet -la-päätteisistä -nen-päätteisiksi. Joka tapauksessa -nen- lienee syntynyt karjalaisilla mutta yleistynyt vasta savolaisilla vallitsevaksi sukunimen ilmaisijaksi. Karjalassa -nen- ei ole vallitseva, eikä siis aina merkitse sukunimeä vaan välillä isännimeä.

Länsi-Suomessa on voitu -poika-päätteellä johtaa myös kylien nimistä, eli Hactissaenpoyca voi viitata johonkin kyläänkin.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Ridge » 23 Syys 2012 15:17

Jouko Vahtola on kirjoittanut Oulun historiaseuran kirjaan artikkelin nimellä: Suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö.

SCRIPTA HISTORICA 30
"Olaus Magnuksen jäljillä - Oulun historiaseuran 70-vuotisjuhlakirja" ISBN 951-96266-9-7

Ilmeisesti tästä Jaska puhui, vai onko Vahtola kirjoittanut aiheesta paljon muuallakin?
Ridge
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 56
Liittynyt: 01 Maalis 2012 03:30

ViestiKirjoittaja aikalainen » 23 Syys 2012 21:38

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:-> siis Korha tai paremminkin oikeastaan Korho(i), Korhonen. On tietysti mahdotonta sanoa onko kyse ollut etu- vai sukunimestä. Artikkelissa Kurb liitetäänkin tältä pohjalta aivan vastaavasti nimiin Kuro(i), Kuronen.

Kuulostaa hyvältä, jos kerran tuollainen kehitys on itäslaavissa tapahtunut. Sittenhän asia on oikeastaan selvä:
- kantasana on korha

Kalihvi tai Jaska: Joskus aiemmin on ollut puhetta korho:n merkityksestä. Olisiko korha:n merkitys sama, vai jotain muuta?

Jaska kirjoitti:- 1800-luvulla -inen-loppu hyväksyttiin vain adjektiiveissa (punainen) muttei enää substantiiveissa eikä nimissä (Ilvonen, Härkönen, Korhonen).

Puhekielessä se on yleensä vielä tuotakin lyhyemmin: Ilvone, Härköne, Korhone, punane, ...

Jaska kirjoitti:Länsi-Suomessa on voitu -poika-päätteellä johtaa myös kylien nimistä, eli Hactissaenpoyca voi viitata johonkin kyläänkin.

Joskus tuon tapaista kuulee vieläkin, kun jostain sanotaan, että se on Viron poikia tai Kotkan poikia tai Sorvankylän poikia.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Syys 2012 00:32

aikalainen kirjoitti:Kalihvi tai Jaska: Joskus aiemmin on ollut puhetta korho:n merkityksestä. Olisiko korha:n merkitys sama, vai jotain muuta?

"korhakk|a, -o a.
terhakka, toimelias, puuhakas; ryhdikäs.
korhakka. KiestinkiP | korhak|ko, -an ~ -on. korhakko tyttö. korhakko hebo. seizo pystymbäh, ole korhakembah! Säämäj
ǁ Adv. käyttöä. korhakalleh aivan suorana istuu. Tver | korhakast́i seizoo. Säämäj...

korhota v.
1. kohota, nousta.
korhoi kattšomah. tossupiän ku meńin, jo oli korhonnuh (pelvas) kazvamah. leiby korhuou. Säämäj
2. vaurastua, rikastua.
nygöi ku lapset kazvettih ruadamah, ga taloi rubei korhuomah. Säämäj
ǁ Vrt. korota..."

http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... rhakka&l=1

Kyllä sekä korha että korho näyttäisivät molemmat liittyvän jotenkin kasvamiseen tms. Preussilaisilla näyttäisi muuten olleen hieman saman niminen, mahdollisesti kasvun jumala, nyt kun myöhäisemmän Novgorodinmaan varhaisimmat slaavit lienevät tulleet juuri preussilaisten naapurista, jos eivät jopa osin olleet balttilaisia kielenvaihtajia:

"The 1249 Treaty of Christburg mentioned Curche, an idol worshiped during harvest festivals. Scholars were unable to positively determine its gender, function, or etymology. Various suggested functions include god of food (Simon Grunau), smithing god (similar to Slavic Svarog and Greek Hephaestus), god creator (derived from related Lithuanian word kurti to create), god of harvest and grain, evil spirit, god of fire. Some even doubted whether it was a god at all and suggested that it was a name given to a corn dolly...In addition to the trinity of Peckols, Potrimpo, and Perkūnas, Grunau mentioned three minor gods: Wurschayto or Borszkayto and Szwaybrotto were personifications of Widewuto and Bruteno, and Curcho was god of food (borrowed from the Treaty of Christburg)."

http://en.wikipedia.org/wiki/Prussian_mythology

EDIT. "Some other pagan rituals were expressively forbidden: worship of Curche, the god of harvest and grain; maintaining pagan priests (Tulissones vel Ligaschones), who performed certain rituals at funerals; cremation of the dead with horses, persons, arms, or any other property."

http://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_Christburg

"Simon Grunau writes of two banners, each four cubits long and three yards wide. The battle flag shows the three main gods and has an inscription in Runic characters which are difficult to translate. Similar runes are found on the rune stone Jelling/ (Denmark). It is not excluded that those from the 5./ 6. Century dating script was brought from Gotland, brought by King Waidewut and his brother, the Kriwe (priest) Bruteno. Over time, characters were added that may be the archaic Greek origin. The second flag shows the coat of arms Waidewut or another prince. The shield is held upright by two white horses in jumping position. The sign even a bear in human form with open mouth and protruding tongue is shown. After Hartknoch they should also have had an inscription. Both flags were still in the 13 Century uses. The inscription of the war flag (written by Simon Grunau 1326) means: "God Korche! Angry with the enemies, do them harm."

http://wiki-en.genealogy.net/Prussians

Toisaalta, jokin aivan arkinen tausta nimelle on paljon todennäköisempi:

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/ku ... /ketokurho
Viimeksi muokannut Kinaporin kalifi päivämäärä 25 Syys 2012 10:00, muokattu yhteensä 2 kertaa
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Taavetti » 24 Syys 2012 03:18

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... al&lang=fi
Olipa etymologia mikä tahansa, melko yleiseltä nimi eri muodoissa vaikuttaa. Karttapaikan haku antoi hakusanalla korho* yli 200 tulosta Suomessa, eikä joukossa löytynyt kylämme Korhonen nimistä taloa lainkaan. Kuntaan kohdistettuna haku antoi kyseisen talon ympäristön, Korhosperän, mutta ei itse taloa, vaikka se onkin perukan huomattavimpia taloja. Myöskään Korhosperän vieressä maantien varressa sijaitseva Korhola niminen pieni taajama ei ole saanut tilaa karttapaikan nimistössä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... al&lang=fi

Korho nimillä voi olla useitakin lähtökohtia tai jos vain yksi, sillä on ollut huomattava merkitys nimeäjilleen.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Syys 2012 13:52

Sekä tokaarissa että balto-slaavissa näyttää löytyvän kasvuun tai versomiseen liittyvää korho-sanastoa, en tunne mahdollista uralilaista etymologiaa:

"Tocharian B: karāk*
Word class: (n.[m.sg.])
Meaning: `branch'
Paradigm: [-, -, karāk//karākna, -, -]]
Examples: wrocc=āntseṃts karākna [lege: karākne?] (3a8), laitki atsi karakna [kus]e [nesäṃ] tne späntoṣä `vines, limbs, branches which are trusted here' (554a4).
Etymology: TchA karke and B karāk reflect PTch *kérākāin- and kérāk- respectively. (The PTch *e does not undergo ā-umlaut in TchA if stressed but does in B. The loss of the medial vowel in an open syllable is perfectly regular in TchA.) Both the phonological shape and the meaning suggest a possible connection of this word with 3kärk- `sprout.' The semantic relationship is comparable in many ways to German zweig `branch' < OHG zwīc `twig, sprout, cutting.' If so, PTch *kérāk might reflect a putative PIE root noun *KorhxK-s if, as is certainly possible, 3kärk- reflects *Kṛhxk-. In addition we might note Lithuanian kárka `upper arm,' Bulgarian krak, krak, Serbo-Croatian kra^k `leg, femur' (Balto-Slavic < *korhxko/eha-), Rumanian cra `leg,' borrowed from Slavic, and its derivative cracă `branch,' and possibly Albanian krah(ë) (m.) `arm, shoulder' (if < *krhxk-sḱ-eha- or *korhxk-sḱ-eha- with metathesis? [Hamp (p.c.) takes krah and related krëhë to be from *krṇks- and *krenks- respectively and related to Rumanian (via some substratum) creanga- (pl. crengi) `branch']). It would be reasonable to assume that we have a family of derivatives of *kreh1- `grow' (P:577; MA:248-249). Somewhat similarly Hilmarsson (H:83) takes the Tocharian word to be a derivative of PIE *gherh1- `sprout, protrude,' adducing OHG graz `sprout' and SC grána `branch' as cognates. Not with VW (189) from 2kärk- `bind' (cf. Lithuanian ker̃gti) with the B karāk borrowed in some fashion from A karke (< *korgo-)."

http://www.arberiaonline.com/viewtopic. ... view=print

http://books.google.fi/books?id=8sycj-d ... ow&f=false
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 24 Syys 2012 16:41

Hyvää hakua Kalifilta.
Kantaindoeuroopassa oli myös juuri *k'er- 'kasvaa (kasvi)', joka sopisi merkityksensä puolesta paremmin korha-sanueeseen. Tosin laryngaalista ei siinä ole merkkejä, ja lisäksi pitäisi johtaa o-asteinen sana johonkin kentum-kieleen.

Ridge kirjoitti:Jouko Vahtola on kirjoittanut Oulun historiaseuran kirjaan artikkelin nimellä: Suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö.

SCRIPTA HISTORICA 30
"Olaus Magnuksen jäljillä - Oulun historiaseuran 70-vuotisjuhlakirja" ISBN 951-96266-9-7

Ilmeisesti tästä Jaska puhui, vai onko Vahtola kirjoittanut aiheesta paljon muuallakin?

Tuo on uudempi, joten siinä voi olla samoja juttuja. Mutta se minun lähteeni on "En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning." Historisk Tidskrift för Finland 3/1983. S. 252 - 279.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: vanhoja kutsumanimiä

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 22 Tammi 2024 05:25

aikalainen kirjoitti:

Mielenkiintoisia etunimiä 1300-luvun Sääksmäeltä eli nykyisen Valkeakosken seudulta. Osa nimistä on yhä käytössä. Teksti on latinaa, joten lausuntaa pitäisi haeskelle sen pohjalta.

Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum, Ollj Neuari de Rapalum, Lazo de Vendentaka, Menracas de Vendentaka, Pauo de Vendentaka, Olli de Salu, Olla Dysa de Voypala, Nykki Vargh de Voypala, Callas de Voypala, Meilanpeti de Voypala, Anundi de Voypala, Marci de Voypala, Handupoter de Hiccala, Memo de Ryduala, Somalayni de Riduala, Henric de Hactissanpoyca, Azico de Hactissaenpoyca, Juddi de Hactissaenpoyca,Melico de Iudicala, Meluncta de Cartala, Melita de Hyrfala, Ye de Oncala, Satato de Laynamaesse, Somalayna de Harala

Mathias --- matias, matti
Cuningas --- kuningas
Ollj Neuari --- olli; ? (nevari?)
Lazo --- ? (laaso?)
Menracas --- ?
Pauo --- paavo
Olli --- olli
Olla Dysa --- olli? ulla?; tiisa? ... (miehen vai naisen nimi?)
Nykki Vargh --- nikki?; ? (vaari?)
Callas --- ? (kallas? kallis? kalle?)
Meilanpeti --- ?
Anundi --- anunti?
Marci --- martti? (marci > lausuttaneen martsi)
Handupoter --- ?
Memo --- ? (miemo?)
Somalayni --- suomalainen?
Henric --- henrikki, heikki
Azico --- asikka?
Juddi --- juti?
Melico --- ? (mielikko?)
Meluncta --- ?
Melita --- ?
Ye --- ? (ie? jee? jää? äijä? yijä? yö?) *
Satato --- ? (usein tulkittu muotoon satatieto, mikä vaatisi lisätavun)
Somalayna --- suomalainen?

*) riviä päivitetty

Tässä jäin miettimään taas vanhoja..

Paavi Benedictus XII ja Sääksmäen pannabulla 1340   

"1300-luvun alun ja puolivälin tienoilla syntyi eri puolilla maata levottomuuksia kirkollisten verojen säätämisen ja korottamisen vuoksi. "Suuren harjaantumisen niiden vastustamisessa saavuttivat etenkin hämäläiset" [VOIONMAA (1)]. Varhaisin kapina tunnetaan Hauholta 1320-luvun lopulta, missä talonpojat eivät olleet maksaneet edes siihenastisia "kolmea nahkaa", vaikka olivat joutuneet kirkonkiroukseenkin. Vuonna 1335 tuo sitkeä "neljännen nahan" riita 'ratkaistiin' virallisesti piispan hyväksi, mutta kapina jatkui yhä Suur-Sääksmäen talonpoikien keskuudessa.

Sääksmäen kirkkoherrana oli tuolloin turkulaissyntyinen Henricus Hartmanni (Henrik Hartmanninpoika, †1367), ilmeisen voimakastahtoinen kirkkoruhtinas, josta 1350-luvulla tuli Turun tuomiorovasti, ja joka 1366 valittiin Turun piispaksi (muttei ehtinyt virkaansa hoitamaan). Hän oli joutunut valta- ja talouspoliittisista syistä pahoihin riitoihin (myös) Hämeessä toimineitten dominikaanien eli mustienveljien kanssa, ja valittanut asiasta paavi Benedictus XII:lle Avignoniin. Paavi vastasi 28.5.1340, ja määräsi Uppsalan tuomiorovastin, dekaanin ja arkkiteinit tutkimaan valituksen ja sitten ratkaisemaan asian. Kolmisen viikkoa myöhemmin, 16.6.1340 paavi vahvisti omasta puolestaan Henrikin langettaman ja Uppsalan kaniikki Tuomas Johanneksenpojan vahvistaman kirkonkirouksen 25:lle Suur-Sääksmäen talonpojalle, jotka olivat niskoitelleet kymmenysten maksussa. Tutkijat ovat jonkin verran erimielisiä siitä, kuuluivatko nämä kaksi valituksenaihetta yhteen.

Nuo 25 kuuluisaksi tullutta Suur-Sääksmäen isäntää olivat Turun tuomiokirkon Mustassakirjassa säilyneen kopionkopion mukaan seuraavat:

Olisikohan Sääksmäen talolliset olleet sittenkin kansainvälisempiä ja monikulttuurisempia sekä kapinallisempia ja vitsikkäämpiä kuin on ajateltu ?

Birger Jarlin valloitettua Hämeen, alkoivat talonpojat siis kapinoimaan nahkaveroja...

Sääksmäen

Rapolan (Rapola) kylästä:
Mathias de Rapalum - Matti, Matias
Cuningas de Rapalum - Kuningas
Ollj Neuari de Rapalum - Olli Nevari (ortodoksi Nevalta, Laatokalta ?)

Vedentaan (Vedentaka) kylästä:
Lazo de Vendentaka – Laro, Lari, Lauri, Lars, Lasse, Lasso, Latso ?
Menracas de Vendentaka - Mei(ä)nrakas
Pauo de Vendentaka – Paavo

Salon (Salo) kylästä:
Olli de Salu – Olli

Voipaalan (Voipaala) kylästä :
Olla Dysa de Voypala - joko Oula Dys (tylsämielinen lappalais-Olli) tai olla (suomeksi) dys (ruotsiksi + loppupääte suomenkieleksi a) eli olla himmeä (eli ihan pimeä eli vitsikästä ?)
Nykki Vargh de Voypala – Nykk Vargh (ruotsinkieltä) eli Viileä susi (Varjaagi ?)
Callas de Voypala - Kallas (nykyajassa sukunimenä Kallas, virolaista sukua ?) vai Kutsutaan (vad kallas du ? eli hemmetin vitsikästä ?)
Meilanpeti de Voypala - Mejlen Pieti (Mejle eli Saksalaisperäinen ?) vai jokin vitsikäs kuten Melan peti (arvannette mikä mela..) vai Mielenpiti ?
Anundi de Voypala – Anund (skandinaaveille sukua ? vai sekin jokin vitsi ?)
Marci de Voypala - Markus, Marko vai Markki (tontti, koti ? eli vitsikästä ?)

Hikkalan (Ikkala) kylästä :
Handupoter de Hiccala - Hand up ot er eli suomeksi Käsi ylös teitä kohti/vastaan (vitsi ? vai todellinen nimi ? vai ruotsalainen, jolla tuo lempinimenä ?)

Ritvalan (Ritvala) kylästä :

Memo de Ryduala - Miemo
Somalayni de Riduala - Suomalainen

Haktissanpoikia (mistä ?) :
Henric de Hactissanpoyca  - Henrik, Heikki
Azico de Hactissaenpoyca - Asikka
Juddi de Hactissaenpoyca - Juti(kka), Juuti, Jutti, Juutas ? (vai kertoessaan nimensä koittanut sanoa Jussi dedätukodda eli nenätukossa?)
Paikkaa voi vain arvella, mutta tuona aikana joku isosta kylistä, koska peräti 3 nimeä.

Jutikkalan (Jutikkala) kylästä :
Melico de Iudicala - Mielikko

Kartano (Valkeakoski, Sääksmäki, talo) ? :
Meluncta de Cartala - Me luncta (ruotsi) eli suomeksi mun lounas (?, vitsi vai lempinimi) vai joku Mieluinsta (Mieluisinta) ?

Hyrvälä (Hattulan kylä) :
Melita de Hyrfala - Mielitä (haikailla, kaipailla) vai Melitta

Onkkaalan (Onkkaala) kylästä:
Ye de Oncala - vai Ge (ruotsi) ja suomeksi anna (vitsi ?)

Lainamäeltä, Lainamäessä, Lainamäki : (viittaako johonkin entiseen kylään tai kenties taloon ?)
Satato de Laynamaesse - Sat at å (ruotsi) eli istui alas/jokeen suomeksi ? (vitsi, lempinimi, mikä ja kuka ja mistä ?) vai se Satatieto ?

Haaralasta (Hämeenlinna ?)

Somalayna de Harala - Suomalainen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet
Monet nimet näyttäisivät toiselta, ei niin perinteiseltä kantilta katsottuna, näköjään olevan pelkkää v*tt**l**.. PDT_Armataz_01_12
Tai sitten talonpojat eivät ymmärtäneet kovinkaan paljon, mitä kysyttiin ?
Kenties vain toistelivat jotain tietämiään ruotsalaisia sanoja kuulusteville kirkonmiehille nimeä kysyttäessä.
Tai sitten nimet eivät ole niin kapinallisia kuten ajattelen..

Tämähän on vain toinen tapa tarkastella.. Mutta mielenkiintoinen siinä mielessä että 1300-luvun alussa Turun kirkolla oli Sääksmäen pitäjään vielä hyvin löysä mutta kokoajan tiukkeneva ote.
https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksm%C3%A4ki

Kiinteä asutus on saapunut viimeistään 400-luvulla Kokemäenjokilaaksosta. Vanajaveden rannalla sijaitseva Sääksmäki on Hämeen vanhimpia kirkkopitäjiä. Alueen kaikki peltoviljelyyn sopiva maa on otettu käyttöön jo merovingi- ja viikinkiajan kuluessa.[5]

Kristillisen ajan alussa Sääksmäestä tuli yksi Hämeen emäseurakunnista, ja se mainitaan paavin bullassa vuodelta 1340. Paavi vahvisti tuolloin kirkonkirouksen kymmenystensä maksamisen laiminlyöneille sääksmäkeläisille.[6] Sääksmäkeen ovat aikoinaan kuuluneet Pälkäne ja Akaa, jotka mainitaan jo 1405.

Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen; se ulottui etelän Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka, muun muassa Keuruulle.

Pitäjän nykyiset kylät on perustettu jo keskiajalla. 1400-luvulta on peräisin kolme aateliskartanoa. Ensimmäisten vuonna 1539 laadittujen maakirjojen mukaan talonpoikaistaloja oli 209. Vanhimmat kirkolliset väestötaulut ovat vuodelta 1749, jolloin asukkaita kirjattiin olevan 2 286.

Vanhimmat maininnat Sääksmäestä ovat latinankielisessä muodossa "Saxamaeke", koska latinassa ei tunneta ä-kirjainta. Sittemmin nimi kirjoitettiin muodossa Sääksenmäki ja vuodesta 1550 alkaen Sääksmäki. Tarinoiden mukaan kirkon paikalla kasvoi aikanaan suuri kuusi, jossa oli sääksen pesä. Kuusi oli tarinoiden mukaan satalatvainen ja niin iso, että sen juurella olevassa kolossa mahtui yöpymään paimen laumoineen. Tarinan mukaan puussa asuva lintu samaistettiin pahoiksi leimattuihin pakanajumaliin, ja siksi kuusi kaadettiin. Paikalle rakennettiin kirkko.

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksm%C3%A4ki
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/a ... akemistoja

Sääksmäki ? Tarinan mukaan paikka sai nimensä Sääksestä suuressa monilatvaisessa kuusessa.
Kuusi kaadettiin ja tilalle rakennettiin kirkko, jotta kuusta ei pakanat palvoisi.
Kenties tämä tarina pitääkin paikkansa. Mutta liittyykö se nimeen Sääksmäki ?

Vanhin kirjoitusmuoto on Saxamaeke eli pikemminkin Saksamäki.
Vanajaveden ympäristöstä on löydetty todisteita saksalaisperäisistä nimistä.
Nykyinen paikannimien tutkimus on tuonut uudenlaisia tulkintoja Janakkalan nimen alkuperään. Professori Jouko Vahtola ja myös tohtori Petri Hiltunen ovat arvelleet nimen olevan alun perin saksalaista alkuperää. Jos näet voidaan ajoittaa kristinuskon saapuminen Saksan alueelle noin 300-luvulle, niin kyseessä olisi tällöin Suomenalueelle siirtynyt nimilaina ja alkuperä olisi kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Näin joku rautakauden saksalaisen muuttoliikkeen mukana saapunut mies olisi asettunut alueelle ehkä pysyvästi ja antanut tälle oman nimensä. Muutoinkin em. tiedemiehet ovat todistelleen Vanajaveden laakson omaavan runsaasti saksalaisperäistä nimistöä.
https://www.hamewiki.fi/Janakkala
Niimpä Sääksmäen kirkkobullassa voisi olla ehkä saksalaisperäisiä (Mejle) ja virolaisperäisiä nimiä ihan oikeasti (Kallas) .

Mistä lienee saanut esimerkiksi Porvoon Saksalan kylä nimensä ja milloin ? https://www.pohjoisporvoo.com/saksala.html
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: vanhoja kutsumanimiä

ViestiKirjoittaja EsaJii » 22 Tammi 2024 17:38

Korho ei tuntunut olevan tuttu sana. Piti hakea.
"Ne on muodostettu nen -johtimen avulla kantasanoista virta , korho, niemi ja mäki . Korhosta lukuun ottamatta kaikki perustuvat maastotermeihin."
https://www.kotus.fi/haku?searchterms=korho

eli Korhonen ei kielitoimiston mukaan tarkoita mitään, ei myös korho.
EsaJii
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 104
Liittynyt: 03 Elo 2022 22:32

Re: vanhoja kutsumanimiä

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 22 Tammi 2024 19:26

EsaJii kirjoitti:Korho ei tuntunut olevan tuttu sana. Piti hakea.
"Ne on muodostettu nen -johtimen avulla kantasanoista virta , korho, niemi ja mäki . Korhosta lukuun ottamatta kaikki perustuvat maastotermeihin."
https://www.kotus.fi/haku?searchterms=korho

eli Korhonen ei kielitoimiston mukaan tarkoita mitään, ei myös korho.

S. 45 ->

http://rautalamminkorhoset.fi/as/489/ti ... wt2020.pdf
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: vanhoja kutsumanimiä

ViestiKirjoittaja Jaska » 22 Tammi 2024 19:46

Rcislandlake, nuo "vitsiselitykset" ovat kyllä todella kaukaa haettuja. Ei myöskään tiedetä tapauksia, joissa henkilönnimi perustuisi kokonaiseen vieraskieliseen laus(ekk)eeseen.

Sen sijaan keskiajalla täällä tunnettiin ja käytettiin saksalaisia henkilönnimiä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Seuraava

Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa