Sukunimien kehitys keskiajalla

Suomessa noin 1200-1500 jaa.

Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 20 Helmi 2013 21:12

Olen miettinyt Saimaan aluetta, etelä-Savoa. Sehän ei kuulunut "Suomeen" vaan luettiin keskiajalla osaksi Karjalaa.

Karjalaisilla oli Saimaalla eräsijoja jo vaikka kuinka kauan. Laatokalta Vuoksea pitkin Saimaalle ja eräsijoille mentiin edestakaisin. Kulttuuripiiri oli samaa. Idän kauppiaiden kautta tutustuttiin uuteen uskoon. Ei se mitenkään horjuttanut entistä: Kansanusko ja kristinusko elivät rinnakkain.

Mikkelin Tuukkalan ja Visulahden löydöt kertovat vuoden 1000 tienoilla olleesta kristillisestä vaikutuksesta. Ristin malli jne oli läntinen. Ei ihme: Hämäläiset asuttivat seutua 800-luvulta lähtien.

1227 Novgorod päätti kastaa "karjalaiset". Osa toki oli ottanut kasteen jo aiemmin.
Noin 1227-1323 välillä järjestettiin Etelä-Savon kirkollinen toiminta novgorodilaisena ortodoksisena pogostana. (Heikki Kirkisen esittämien tietojen mukaan.)
Ei pogostaa umpimetsään perusteta. Savilahdessa oli jo asutusta vaikka kuinka, Saimaalla oli ollut jo 6000 - 7000 vuotta, joskin vain harvaa. Pyyntikulttuuria, järvikalastusta, pienimuotoista viljanviljelyä (juhlia varten). Kun viljelymenetelmässä tapahtui parannus eli huhtakaski levisi, viljasta tuli ihmisten ravintoa ja väkimäärä alkoi kasvaa nopeasti.

Uskonnon suhteen järjestettiin elämä 1227-1323 ortodoksisen mallin mukaan. Niinpä ennen vuotta 1323 kastetut saivat nimen jonkun ortodoksisen pyhimyksen mukaan. Se nimi jäi jälkeläisillekin tunnistamisnimeksi. Pogosta on veropitäjä. Novgorod järjesti verotusta ja kai siinä sitten nimiä huudettiin ja kirjattiin.

Pähkinäsaaren rauhan jälkeen siirryttiin läntiseen tyyliin. Rajaseutu (jota Savilahti oli) sai veroista kevennystä. (Lähde: Aarre Läntinen Turun keskiaikainen piispanpöytä). Kunnes sitten tuli määräys, että savolaisia piti verottaa kuten suomalaisia.

Kysymys: Onko mahdollista päätellä sukunimistön avulla, miten pitkälle Novgorodin valtapiiri ulottui?
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 21 Helmi 2013 19:49

E. Sofia kirjoitti: Uskonnon suhteen järjestettiin elämä 1227-1323 ortodoksisen mallin mukaan. Niinpä ennen vuotta 1323 kastetut saivat nimen jonkun ortodoksisen pyhimyksen mukaan. <<< Kysymys: Onko mahdollista päätellä sukunimistön avulla, miten pitkälle Novgorodin valtapiiri ulottui?
Mikkelin nettisivuilla on infopaketti, johon tekisin kyllä muutamia korjauksia:

Idästä tulleita pyhimysten nimistä johtuvia
Agap: Happonen
Harin L. Hariton: Harinen, Horttanainen
Foka: Hokkanen
Foti: Hotakainen
Fofan, Feofan: Huoponen (Theofanos)
Fedor: Huotari
Jaro, Jaroslav: Jaronen
Kondrati: Kantarattinen
Karp, Polikarp: Karppanen, Karppinen
Kassian: Kassinen
Kiprian: Kiprinen
Kosta, Konstantin: Koistinen
Pakom: Komonen, Paakkunainen
Prokopi: Koponen, Rokkanen
Lama, Varlaam: Laamanen
Makar, Maka: Makkonen
Malafei, Mala: Malinen
Moki: Mokki
Neron: Niiranen
Audotja, Jevdokija: Outinen (huom! naisen nimestä!)
Afanasi: Ovaskainen
Parfeni: Parviainen
Rodion, Rada, Ronka: Ratilainen, Ronkainen
Trofim: Rahkimoinen, Rohkimoinen, Rohvanainen
Isidor, Sidor: Siitari
Selivan, Sila: Silanen
Ostasko: Taskinen
Tihon: Tiihonen
Fadja: Vatanen
Fefil, Feofil: Vehviläinen
Aniki: Änäkäinen

Räisänen on ortodoksisesta Karjalasta peräisin ja nimi Riekkinen tarkoittaa ehkä kreikkalaiskatolista.
lähde: www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_ti ... n_alkupera
Noihin itäisiin nimiin lisätään vielä tällä foorumilla selvitetty Nurhonen pyhimysnimestä Onufrios.
Minkkisiä on Ristiinassa, sukunimi tullee Menas-pyhimyksen itäisestä lempinimestä Minkki.
Liimatainen nimi tullee Klement-pyhimyksen itäisestä variaatiosta Kliment.
Parkkinen voi toki olla ammattinimike, mutta voi se tulla myös pyhimysnimestä Parthenios, jos tuo h on lausuttu kovana. Siis itäinen muoto. Parkkilan kylä on Mikkelistä kaakkoon.
Anttonen pyhimysnimestä Antonius. Anttola on myös Mikkelistä kaakkoon.

Lännestä tulleita pyhimysten nimistä johtuvia:
Henrik: Heikkinen, Heikurinen, Heiskanen, Heikkanen, Heinonen, Hintsanen, Hämäläinen, Hänninen
Olavi: Ollinen, Ollikainen, Olkkonen, Lavonen
Eerik: Airaksinen, Eerikäinen (lisäys Mikkelissä myös: Airikainen)Knuut: Nuutinen, Knuutinen (lisään: Ristiinassa Nuutilainen)
Sigfrid: Sivonen, Sihvonen, Sipinen
Eskil: Eskelinen
Kaarle: Kallinen
Marja: Marjanen
Anni: Anninen
Vappu: Vappunen
Lucia: Lutsiainen
Cecilia: Sitsiäinen, Siisiäinen

Entäs Tiusanen? Matiaksesta, mutta onko itäinen vai läntinen?
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 21 Helmi 2013 22:29

Ortoksisilla nimillä kastettuja karjalaisia asui Peräpohjolassa keskiajalla. Se ei kuitenkaan todista Novgorodin vallasta, koska harvaanasutussa Pohjois-Suomessa valtaa piti se, jolla oli kulloinkin vahvin "veronkantoporukka" paikalla. Saamet voisivat antaa tästä osuvampia kuvauksia. Elämä pohjoisessa oli pahempaa kuin Villissä Lännessä, omistusoikeus oli aina miekan kärjessä.

Omissa esipolvissa on keskiaikainen karjalaisnimi Prokko (Prokojeff). Nimi oli ainakin vielä 1700-luvulla käytössä.

Tietoon, että Peräpohjolassa asui karjalaisia keskiajalla ei tarvita edes nimitutkimusta, siitä on ihan aikalaisdokumentteja 1400-luvulta.
Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 21 Helmi 2013 22:37, muokattu yhteensä 2 kertaa
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja aikalainen » 22 Helmi 2013 00:20

E. Sofia kirjoitti:Kysymys: Onko mahdollista päätellä sukunimistön avulla, miten pitkälle Novgorodin valtapiiri ulottui?

Yleisen käsityksen mukaan Saimaa Mikkeliin saakka kuului ortodoksiseen Venäjään. Häme ei kuulunut Venäjään, mutta Venäjä ahdisteli sitäkin. Spekulointeja on ollut Kymijoen vesistön ja Päijänteen seudusta, että kuuluiko se hallinnollisesti Hämeeseen vai oliko se joutunut osittain tai kokonaan Venäjän valtapiiriin. Joitain viitteitä on, että ainakin rannikolla Venäjän raja olisi mennyt Kymijoessa.

Sukunimet voivat paljastaa ortodoksisen tai katolisen lähtöalueen, mutta rajan hahmottelussa se edellyttäisi, että tunnettaisiin sukunimen levikki mahdollisimman lähellä 1300-lukua. Hieman paremmin voisi löytyä vastaavia talonnimiä, joilla tunnetusti on voimakas kytkentä sukunimiin, ja talosta johdettuja kylän nimiä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 22 Helmi 2013 02:18

aikalainen kirjoitti: Sukunimet voivat paljastaa ortodoksisen tai katolisen lähtöalueen, mutta rajan hahmottelussa se edellyttäisi, että tunnettaisiin sukunimen levikki mahdollisimman lähellä 1300-lukua. Hieman paremmin voisi löytyä vastaavia talonnimiä, joilla tunnetusti on voimakas kytkentä sukunimiin, ja talosta johdettuja kylän nimiä.

Vanhin tuntemani lähde on 1541 maakirja, mutta löytyykö siitä talojen nimiä? Veronmaksajien nimiä sukunimineen kyllä löytyy. Paikkojen nimiä löytyy vasta 1561 maantarkastuskirjasta.

Missä määrin samat suvut olisivat hallinneet samoja tiloja 1323-1561.
Pysyivätkö ne edes samassa kymmeneskunnassa? Spekulaatioksi menee:
Arvelen, että isännät pitivät tuohon aikaan jo aika lailla kiinni (sikäli kuin mahdollista) ikivanhoista eräsijoistaan, koska uusien hyvien kaskimaiden valtaus ei enää lähiseudulta onnistunut. Viljelykierto tarkoitti että mentiin taas niille vuosikymmeniä aiemmin vallatuille. 1500-luvulla Pellosniemen tienoo lienee ollut jo niin tiukasti asutettu, että monet lähtivät uudisasukkaiksi ihan muualle jo ennen Kustaa Vaasan yllytyksiä.

Sen verran sekavalta maanomistus silti näytti, että Suomen Asutuksen yleisluettelossa Savon osalta riitti Juva.

Pian kruunun valta vahvistui. Jos sattui katovuosi eikä pystynyt veroa maksamaan, isäntä vaihtui kruunun toimesta.
Kyläjako on Saimaa-Savossa käsittämätön tilkkutäkki. Eiköhän nuo muinaiset erävaltaukset lie yksi selittäjä.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja aikalainen » 22 Helmi 2013 20:56

E. Sofia kirjoitti:Missä määrin samat suvut olisivat hallinneet samoja tiloja 1323-1561.

Oikeastaan sillä ei ole merkitystä, onko sama vai eri suku, sillä (ainakin lännessä) maatilan nimi pysyi samana, vaikka tila vaihtoi omistajaa ja suku vaihtui.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja Taavetti » 22 Helmi 2013 21:10

aikalainen kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:Missä määrin samat suvut olisivat hallinneet samoja tiloja 1323-1561.

Oikeastaan sillä ei ole merkitystä, onko sama vai eri suku, sillä (ainakin lännessä) maatilan nimi pysyi samana, vaikka tila vaihtoi omistajaa ja suku vaihtui.

Maatilan nimi oli myös perheen sukunimi, kuten vanhin tietämäni sukuni nimi. Aina ei tosin tiedä ovatko kaikki sukulaisia, kun talon ja perheen liikanimi pysyi samana uudenkin perheen muutettua tilalle.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 22 Helmi 2013 23:34

Taavetti kirjoitti:Maatilan nimi oli myös perheen sukunimi, kuten vanhin tietämäni sukuni nimi. Aina ei tosin tiedä ovatko kaikki sukulaisia, kun talon ja perheen liikanimi pysyi samana uudenkin perheen muutettua tilalle.


Juu, näissä on oltava erityisen tarkkana Oulun seudulla, jossa itä ja länsi sekoittuvat. Omissa esipovissani on Pikkarainen Pikkaralasta, joka ei ole ensinkään Pikkarainen esipolviltaan, vaan Juurus. Tässä sotkeutuu kaksi traditiota. Länsi-Suomea tutkiessa TIETÄÄ, että talon nimi, josta tuli myöhemmin sukunimi, ei aina merkitse sukulaisuutta. Itäsuomalainen nimi yleensä merkitsee sukulaisuutta samannimisten kanssa, paitsi Oulussa.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 23 Helmi 2013 15:47

Sigfrid kirjoitti:<< Tässä sotkeutuu kaksi traditiota. Länsi-Suomea tutkiessa TIETÄÄ, että talon nimi, josta tuli myöhemmin sukunimi, ei aina merkitse sukulaisuutta. Itäsuomalainen nimi yleensä merkitsee sukulaisuutta samannimisten kanssa, paitsi Oulussa.

Juuri näin. On tosiaan aivan eri juttu tutkia itäsuomalaista asutusta. Tässä on 1561 voudintilistä Pellosniemeltä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=231
Siinä on isäntien sukunimiä eikä talonnimiä.
Ainoa mikä Savossa määrittelee sijaintia on pitäjä, neljänneskunta, kymmeneskunta jne.

Suurperheellä voi olla erävaltauksia ja kaskimaita monessa paikassa. Verottaja löysi ne perheen päämiehen sukunimellä. Jos tilaa jatkoi vaikkapa vävy, niin ei kirjoihin kirjattu enää aiempaa sukunimeä, vaan uusi (siis vävyn) sukunimi, joka sitten toimi verotustunnuksena.
Kun asuinpaikkaa vaihdettiin, hirsitalo purettiin ja pystytettiin uuteen paikkaan. Sukunimi seurasi miehen mukana.

Myöhemmin kun asutus muuttui pysyvämmäksi ja siirryttiin kaskitaloudesta peltoviljelyyn, talo kantoi joskus rakentajansa, ensimmäisen isäntänsä etunimeä. Joskus talonnimi pohjautui sukunimeenkin, mutta tunnuksella -la. Siitä tuli usein koko kylän nimi. Kylissä saattoi olla vain 2-5 taloa.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja aikalainen » 23 Helmi 2013 17:45

E. Sofia kirjoitti:Juuri näin. On tosiaan aivan eri juttu tutkia itäsuomalaista asutusta. Tässä on 1561 voudintilistä Pellosniemeltä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=231
Siinä on isäntien sukunimiä eikä talonnimiä.

Isännän sukunimi on kuitenkin sama, kuin maatilan nimi, ero on vain loppupäätteissä la ja nen, joten nämä ovat pohjimmiltaan sama asia. (Linkki muuten ei aukene ilman tunnuksia.)

E. Sofia kirjoitti:Ainoa mikä Savossa määrittelee sijaintia on pitäjä, neljänneskunta, kymmeneskunta jne.

Suurperheellä voi olla erävaltauksia ja kaskimaita monessa paikassa. Verottaja löysi ne perheen päämiehen sukunimellä.

Kymmenyskunta on käytännössä sama kuin kyläkunta, joten se määrittelee sijaintia jo melkoisen paljon.

Kymmenyskunnassa on voinut olla useita huuhtakaskeavia maatiloja, joilla väkivallan estämiseksi on täytynyt olla keskinäiset rajat, joten sijainti on tarkentunut entisestään. Ja maatilolla on tällöin ollut nimi, joka on ollut loppupäätettä vaille sama kuin asukkaiden nen-päätteinen kutsumanimi - kumpi sitten onkaan ollut syy ja seuraus. Tilan nimen jatkumo voi siis tulla kaukaa menneisyydestä.

E. Sofia kirjoitti: Jos tilaa jatkoi vaikkapa vävy, niin ei kirjoihin kirjattu enää aiempaa sukunimeä, vaan uusi (siis vävyn) sukunimi, joka sitten toimi verotustunnuksena.

On myös havaintoja, että vävyn nimi muuttui aikaisemman suvun nimeksi eli käytännössä talon nimeksi.

Verottajaa kiinnosti maatilan tuotosta valtiolle lohkaistava siivu, eikä maatilalle uudeksi isännäksi muuttavan ihmisen sukutaustat, joten tuo oletus vävyn sukunimen ja verotunnuksen samaistamisesta ei voi päteä. Henkilöt yksilöinä eivät olleet verovelvollisia, kuten nykyisin, vaan maatilat.

E. Sofia kirjoitti:Kun asuinpaikkaa vaihdettiin, hirsitalo purettiin ja pystytettiin uuteen paikkaan. Sukunimi seurasi miehen mukana.

Talon siirto voitiin tehdä vain oman maatilan alueella, sillä naapurin maalle ei saanut muuttaa. Joten ei siinä rakennuksen siirrossa maatilan nimi mihinkään vaihtunut, eikä siihen linkittyvään sukunimeenkään tullut muutospaineita.

E. Sofia kirjoitti:Myöhemmin kun asutus muuttui pysyvämmäksi ja siirryttiin kaskitaloudesta peltoviljelyyn, talo kantoi joskus rakentajansa, ensimmäisen isäntänsä etunimeä. Joskus talonnimi pohjautui sukunimeenkin, mutta tunnuksella -la. Siitä tuli usein koko kylän nimi. Kylissä saattoi olla vain 2-5 taloa.

Eiköhän se siirtyminen kaskiviljelystä peltoviljelyyn tapahtunut yhden ja saman maatilan puitteissa ja rajoissa vähitellen. Kaskettiinhan tiloilla vielä toisinaan 1900-luvun puolella, vaikka peltoviljely oli jo pääasiallista toimintaa. Maatilan rajat eivät tällöin vaihtuneet. Tila ja sen nimi eivät siis saaneet alkuaan kaskitalouden väistyttyä peltoviljelyksi, vaan ovat mitä ilmeisemmin perua jo kaskikauden ajalta, ja rintamailla jopa sitä edeltävältä ajalta.

Peltoviljelyähän Savossa harjoitettiin jo rautakaudella, ja välissä sen rinnalle tuli huhtakaskiviljelyä, joka sitten taas vähitellen hiipui pois muodista. Tuskin vanhoja peltoja huuhtakaskibuumin aikana pakettiin laitettiin, sillä oletettavasti ruoka maittoi ihmisille tuolloinkin. Ristiinassa talon nimissä on varmaan paljon näinkin vanhaa nimistöä. Voinee löytyä esikristillisiinkin etunimiin pohjautuvaa nimistöä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 24 Helmi 2013 15:38

Kiitos hyvistä huomioista ja tarkennuksista!
On tosiaan eri tilanne silloin, kun eletään vielä aikaa, jolloin vapaata erämaata on ja sitten, kun kaikki maa on jo jonkun omistama. Peltoviljely ei onnistu, ellei peltoa lannoiteta, ja se edellyttää karjanpitoa. Vai miten?
Olen itsekin ollut penskana mukana kaskea polttamassa ja se tapahtui 1900-luvulla...
Varhaisessa kaskitaloudessa ei maata lannoitettu. Poltetusta kaskesta saatiin satoa ehkä vain 4-5 vuotta. Sitten se jätettiin pusikkoa ja puita kasvamaan. Olivatko näkyville paikoille kasatut kivikasat reviirimerkkejä? Tiedotteita siitä, että tämä on nyt jonkun paikka joka on tämän joskus vallannut ja kaskennut ja viljellyt, mutta hän antaa metsän kasvaa 30-50 vuotta ja sitten taas omistaja aikoo tulla viljelemään tätä uudelleen?
aikalainen kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:<< Tässä on 1561 voudintilistä Pellosniemeltä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=231
Siinä on isäntien sukunimiä eikä talonnimiä.

Isännän sukunimi on kuitenkin sama, kuin maatilan nimi, ero on vain loppupäätteissä la ja nen, joten nämä ovat pohjimmiltaan sama asia. (Linkki muuten ei aukene ilman tunnuksia.)

Narcilta se löytyisi ilman tunnuksia, mutta pistän tähän malliksi sivua tuosta 1561 voudintilistä, Savonlinnan lääniä. Minkä verran tästä saa irti talojen paikkoja?
Savossa paikan tunnus on -la ja sukunimen -nen tai miten kirjuri hyväksi näki.
Kuva
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Novgorodin valtapiirin laajuus 1227-1323

ViestiKirjoittaja aikalainen » 24 Helmi 2013 18:19

E. Sofia kirjoitti:Kiitos hyvistä huomioista ja tarkennuksista!
On tosiaan eri tilanne silloin, kun eletään vielä aikaa, jolloin vapaata erämaata on ja sitten, kun kaikki maa on jo jonkun omistama. Peltoviljely ei onnistu, ellei peltoa lannoiteta, ja se edellyttää karjanpitoa. Vai miten?

En usko, että tilanne on ollut kovinkaan paljoa eri. Vaikka kaskeava ja veroa maksava maatila perustetaan asumattomaan erämaahan, niin täytyy tilalla olla alusta saakka rajat, joiden sisällä maatila saa metsästää, kalastaa ja raivata ilman naapurien tunkeutumista perheen elantoa kaventamaan ja veronmaksukykyä nakertamaan. Ja sen kantatilan perua ovat kaikki siitä jaetut nykyiset maatilat.

Peltoa on viljelty niin, että muutaman vuoden välein peltosarat ovat olleet kesannolla eli laitumena eli karjan paskottavina. Kai myös kaskitiloilla oli sekä perinteistä peltoa että karjaa, eiväthän ne sulje toisiaan pois, ja sen lisäksi kalastettiin ja metsästettiin.

E. Sofia kirjoitti:Olen itsekin ollut penskana mukana kaskea polttamassa ja se tapahtui 1900-luvulla...
Varhaisessa kaskitaloudessa ei maata lannoitettu. Poltetusta kaskesta saatiin satoa ehkä vain 4-5 vuotta. Sitten se jätettiin pusikkoa ja puita kasvamaan. Olivatko näkyville paikoille kasatut kivikasat reviirimerkkejä? Tiedotteita siitä, että tämä on nyt jonkun paikka joka on tämän joskus vallannut ja kaskennut ja viljellyt, mutta hän antaa metsän kasvaa 30-50 vuotta ja sitten taas omistaja aikoo tulla viljelemään tätä uudelleen?

Mielenkiintoista omakohtaista kokemusmaailmaa!

Uskoisin, että kivikasat ovat vain jäänteitä vanhojen viljelyspalstojen raivioista. Maatilojen rajat on sovittu ja merkattu vähemmillä voimanponnistuksilla, ja usein luonnon omiin merkkikohtiin kiinnittyen - kivilohkareisiin, puronsuihin, lahdenpoukamiin, lampiin, mäkiin, jne. Näitä vanhoja ja nykyisin usein jakokunnan rajoiksi periytyneitä rajoja löytyy yhä peruskartan täydeltä.

E. Sofia kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:<< Tässä on 1561 voudintilistä Pellosniemeltä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/j ... 4&pnum=231
Siinä on isäntien sukunimiä eikä talonnimiä.

Isännän sukunimi on kuitenkin sama, kuin maatilan nimi, ero on vain loppupäätteissä la ja nen, joten nämä ovat pohjimmiltaan sama asia. (Linkki muuten ei aukene ilman tunnuksia.)

Narcilta se löytyisi ilman tunnuksia, mutta pistän tähän malliksi sivua tuosta 1561 voudintilistä, Savonlinnan lääniä. Minkä verran tästä saa irti talojen paikkoja?
Savossa paikan tunnus on -la ja sukunimen -nen tai miten kirjuri hyväksi näki.
Kuva

En saa siitä irti yhtään mitään. Jos joku näkee siinä sukunimiä, ja jos kymmenyskunta on tiedossa, niin ei muuta kuin peruskartalta katsomaan, löytyykö sukunimille vastaavia jakokunnan tai kyläkunnan tai maatilan nimiä, vai ovatko ne matkan varrella muuttuneet toisiksi. Sillähän asiaan saa valaistusta.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 24 Helmi 2013 19:31

Siinähän on Kalifin esi-isä neljännellä rivillä.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 24 Helmi 2013 22:39

Sigfrid kirjoitti:Siinähän on Kalifin esi-isä neljännellä rivillä.

Ainakin kaima. Korhonen-sukuisia oli tuolloin myös Pellosniemellä, joka on kai suunnilleen nykyinen Ristiina. Uskon sen verran vanhaan perimätietoon että epäilen oman tuon ajan esi-isäni asuneen vielä jossain Taipalsaaren-Jääsken tienoilla, mutta se on tietysti ihan arvailua.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 25 Helmi 2013 01:11

Ihan selkeitä sukunimiä siinä on. Samaa sukunimeä - esimerkiksi Parkattisia - on kahdessakin perhekunnassa. Talojen nimiä sivulla ei ole ensimmäistäkään. Ainoastaan tuo Tridie Tiende, kolmas kymmenyskunta viittaa jonkinmoiseen mitä voisi ajatella suunnaksi.

Sattui sivu, jolla olevat etunimet ja isännimet ovat tukevasti kristillisiä, mutta sukunimet eivät kerro kristillistämisen ajankohdasta ja suunnasta mielestäni yhtään mitään.

Neljännellä rivillä tosiaan mainitaan jonkun huonekunnan isännäksi Paavo (Pouel) Matinpoika Korhonen. Korholan kylä on Ristiinassa Hangastenmaan tuntumassa, Louhiveden tuntumassa, siitä pohjoiseen päin, nyt siis Mikkeliä.

Talojen nimet näkyvät vasta paljon myöhemmin. Korholan kylää:

1700-luvun alussa Korhola 1 eli Pukki siirtyi Rahikaisille, joita siellä isännöi 100 vuoden ajan. Talon nimi pysyi Pukkina, siellä olevien Rahikaisten nimi pysyi Rahikaisina. Sittemmin talossa isännöi mm. Liukkosia ja Pöntisiä.
Korhola 2 eli Anttila oli 1660-luvulla Matti Antinpoika Korhosen omistuksessa, mutta siirtyi sitten Pekka Huttuselle, välillä se oli taas Korhosilla 10 vuotta, mutta sitten sinne tulivat Kyyröt. Olisikohan joku Antti sen aikanaan rakentanut ja talolle jäi rakentajansa etunimi?

Korhola 3 on talo nimeltä Esko.
Esko-nimen se sai Esko Eskonpoika Korhosesta, joka oli sen omistajana 1664. Esko sen talon ilmeisesti oli rakentanutkin. Sen jälkeen isäntinä oli Pylkkäsiä, Pöntisiä, Nuutilaisia.

Korhosia oli 1500-luvulla monessa pitäjässä, Pellosniemelläkin.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

ViestiKirjoittaja aikalainen » 26 Helmi 2013 00:13

E. Sofia kirjoitti:Ihan selkeitä sukunimiä siinä on. Samaa sukunimeä - esimerkiksi Parkattisia - on kahdessakin perhekunnassa. Talojen nimiä sivulla ei ole ensimmäistäkään. Ainoastaan tuo Tridie Tiende, kolmas kymmenyskunta viittaa jonkinmoiseen mitä voisi ajatella suunnaksi.

Sattui sivu, jolla olevat etunimet ja isännimet ovat tukevasti kristillisiä, mutta sukunimet eivät kerro kristillistämisen ajankohdasta ja suunnasta mielestäni yhtään mitään.

Niinpä, talon eli maatilan nimi kertoo noista asioista enemmän, koska siinä sijainti on pysyvä, kun taas sukunimestä pitäisi ensin tietää lähtöalue. Siksi vihjetietoa ortodoksisuuden levinneisyydestä kannattaa etsiä maatilojen nimistä, jos niitä tietoja vain jostakin löytyisi, sekä lisäksi kantatilan nimestä johdetusta kylän nimestä, joka voi olla sitä kaikkein vanhinta perua. Tosin taas haittana on se, että jos talo on nimetty sukunimen pohjalta, niin esimerkiksi ortodoksinen sukunimi on voinut tulla muualta ja vasta alueen jo katolaistuttua, joten epävarmuuksia riittää. Tarvitaan nimistön tilastollista tulkintaa.

Nykyisen käsityksen mukaan Savo oli ortodoksinen, joten sitä nimistöä pitäisi löytyä luontaiselle rajalle eli Saimaan ja Päijänteen vedenjakajalle. Mutta koska vaikutusalue lännempänä on epäselvempää, niin sitä vihjetietoa kannattaisi etsiä erityisesti Päijänteen vesistöalueelta ja jo ennen huuhtakaskibuumia tunnetuista hämäläisten talojen ja kylien nimistä, jotka onneksi on kirjattu veroluetteloihin kiitettävästi.

E. Sofia kirjoitti:Neljännellä rivillä tosiaan mainitaan jonkun huonekunnan isännäksi Paavo (Pouel) Matinpoika Korhonen. Korholan kylä on Ristiinassa Hangastenmaan tuntumassa, Louhiveden tuntumassa, siitä pohjoiseen päin, nyt siis Mikkeliä.

Talojen nimet näkyvät vasta paljon myöhemmin. Korholan kylää:

1700-luvun alussa Korhola 1 eli Pukki siirtyi Rahikaisille, joita siellä isännöi 100 vuoden ajan. Talon nimi pysyi Pukkina, siellä olevien Rahikaisten nimi pysyi Rahikaisina. Sittemmin talossa isännöi mm. Liukkosia ja Pöntisiä.
Korhola 2 eli Anttila oli 1660-luvulla Matti Antinpoika Korhosen omistuksessa, mutta siirtyi sitten Pekka Huttuselle, välillä se oli taas Korhosilla 10 vuotta, mutta sitten sinne tulivat Kyyröt. Olisikohan joku Antti sen aikanaan rakentanut ja talolle jäi rakentajansa etunimi?

Korhola 3 on talo nimeltä Esko.
Esko-nimen se sai Esko Eskonpoika Korhosesta, joka oli sen omistajana 1664. Esko sen talon ilmeisesti oli rakentanutkin. Sen jälkeen isäntinä oli Pylkkäsiä, Pöntisiä, Nuutilaisia.

Korhosia oli 1500-luvulla monessa pitäjässä, Pellosniemelläkin.

Mainio lista. Tuossa näkee hyvin, että talon nimet edustavat vanhempaa tasoa kuin isännän sukunimi, koska sukunimen vaihtuessa talon vanha nimi säilyi. Mielenkiintoista nähdä, että 1700-luvulla sukunimi oli jo noinkin vakiintunut, että se saattoi elää erillään talon nimestä.

Seudun vanhinta nimeä edustaa varmaankin kylän nimi Korhola, johon liittynee myös mainitut Korhonen-sukunimet. Se saattaisi olla kylän vanhimman kantatalon nimi. (Tosin kartalla sen nimistä taloa ei näkynyt.) Eli kytkös 'la/nen' olisi toiminut vielä kylän kantatalossa (tai ainakin kyläkunnan tasolla). Koska Korho ei taida olla kristillinen etunimi, jos etunimi ollenkaan, niin siitä ei voi päätellä kirkkokuntaa. Ehkä Etelä-Savon muista kyläkunnista löytyisi paljastavampia nimiä.

Jos Korhola on saanut nimensä jostain muualta muuttaneesta Korhosesesta, niin hänen lähtöpaikkansa saattaa olla jossain muualla sijaitseva Korholan kylä, joka kenties on saanut nimensä jostain kolmannesta Korholasta muuttaneesta Korhosesta, joten päädytään mielenkiintoiseen ketjuun. Mutta jos Korho on ollut käytössä silloisena etunimenä tai lempinimenä, niin kantatila on voitu nimetä ihan samalla periaatteella kuin yllä mainittu Anttila, eli ilman mitään Korhosen sukurasitetta. Näistä asioista on vaikea saada pitävää otetta.

Edellä mainitun Korholan kylän Anttilan talon perustajaksi olisi hyvänä ehdokkaana Matti Antinpoika Korhosen isäukko.

Ilmeisesti ollaan näillä main: Korhola.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 26 Helmi 2013 12:53

aikalainen kirjoitti:...Mutta jos Korho on ollut käytössä silloisena etunimenä tai lempinimenä, niin kantatila on voitu nimetä ihan samalla periaatteella kuin yllä mainittu Anttila, eli ilman mitään Korhosen sukurasitetta.

Ottamatta kantaa siihen onko kyseessä rasite, voin todeta että ainakin omissa alustavissa arvioissani, ainakin osan sukunimen kantajien osalta, yhteinen todellinen esi-isä on elänyt viimeistään joskus 1300-luvulla. Kyse ei siis näyttäisi olevan yleisnimestä vaan aidosta, tietystä muinaisnimestä, joka rajaa pääosin vanhaa, todellista sukupiiriä. Toivon että tieto tästä lisääntyy jo kevään aikana, tulevien testien pohjalta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 26 Helmi 2013 22:15

Kinaporin kalifi kirjoitti:<< ainakin osan sukunimen kantajien osalta, yhteinen todellinen esi-isä on elänyt viimeistään joskus 1300-luvulla. Kyse ei siis näyttäisi olevan yleisnimestä vaan aidosta, tietystä muinaisnimestä, joka rajaa pääosin vanhaa, todellista sukupiiriä. Toivon että tieto tästä lisääntyy jo kevään aikana, tulevien testien pohjalta.

Näin juuri. Dokumenteista näkee sen, miten Savossa 1500-luvulla esiintyneet sukunimet ovat periytyneet nykyaikaan asti.
Dna-tutkimus on osoittanut, että sukunimi on periytynyt isälinjaisesti. Samaa sukunimeä kantaneet, joiden sukulaisuus ei ole ollut tiedossa, ovatkin aivan samaa juurta, yhteinen esi-isä noin 1300-luvulla. Eli sukunimiä on ollut ainakin siitä asti, kun vakituisten verojen keruu alkoi Itä-Suomessa.

Mutta ne jotka muuttivat Savosta pois, menettivät sukunimensä. Muualla kirjattiin isännimellä ja talon mukaan.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 26 Helmi 2013 22:57

aikalainen kirjoitti:
Niinpä, talon eli maatilan nimi kertoo noista asioista enemmän, koska siinä sijainti on pysyvä, kun taas sukunimestä pitäisi ensin tietää lähtöalue.

Seudun vanhinta nimeä edustaa varmaankin kylän nimi Korhola, johon liittynee myös mainitut Korhonen-sukunimet.

Savossa: Ensin oli ihminen, jolla oli lisänimi Korho. Hän oli rikas mies: eräomistuksia ja kaskia siellä täällä. Sitten tuli vouti, joka kirjasi omistukset Korhosen nimiin ja verotti. Kustaa Vaasa lahjoitti nuo maaomistukset sitten Korhoselle oikein kruunun puolesta. Väki lisääntyi ja talojen määrä kasvoi.
Kantatilaa alettiin kutsua Korholaksi. Usein kantatilan nimestä tuli koko kylän nimi. (sanoo Wirilander, Ristiinan historia I)

Kun Korhoset muuttivat pois muualle, he pysyivät Korhosina ja Korhola jäi kylän nimeksi. Sen jälkeen Korholassa asui vaikkapa Rahikaisia. Rahikainen saattoi olla jonkun Korhosen vävy ja periä talon, mutta eipä perinyt appensa sukunimeä.

Talo kantoi rakentajansa nimeä. Pukki-nimisen talon rakentaja on saattanut olla sukunimeltään Pukki. Pukki-nimisiä taloja oli Ristiinassa Korholan lisäksi myös Kuomiossa ja Laurikkalassa. Ne olivat jo 1561 toisennimisten asuttamia.
Eläinaiheisia sukunimiä pidetään kaikkein vanhimpina. Olen vakuuttunut siitä, että niiden takana oli klaanin toteemieläin.

Jos... Pellosniemelle olisi vaikkapa karjalaismuutossa 1200-luvulla tullut Pukki-niminen suku tai klaani. Tämä Pukki- klaani olisi ollut taloille nimen antajana.
Kristillistämisvaiheessa Pukki-nimi olisi korvautunut jollakin oikeauskoisten ortodoksien pyhimysnimellä tai ainakin neutraalimmalla nimellä. Pukkihan on paholaisen tunnuseläin!
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

ViestiKirjoittaja aikalainen » 26 Helmi 2013 22:58

Kinaporin kalifi kirjoitti:Ottamatta kantaa siihen onko kyseessä rasite, voin todeta että ainakin omissa alustavissa arvioissani, ainakin osan sukunimen kantajien osalta, yhteinen todellinen esi-isä on elänyt viimeistään joskus 1300-luvulla. Kyse ei siis näyttäisi olevan yleisnimestä vaan aidosta, tietystä muinaisnimestä, joka rajaa pääosin vanhaa, todellista sukupiiriä. Toivon että tieto tästä lisääntyy jo kevään aikana, tulevien testien pohjalta.

Joo, varmaankin se on noin, että osa sukunimen kantajista on voinut periä nimensä ihan puhtaana isä-poika-jatkumona. Kerro sitten, jos saat kevään mittaan vahvistusta asiaan.

E. Sofia kirjoitti:Näin juuri. Dokumenteista näkee sen, miten Savossa 1500-luvulla esiintyneet sukunimet ovat periytyneet nykyaikaan asti.
Dna-tutkimus on osoittanut, että sukunimi on periytynyt isälinjaisesti. Samaa sukunimeä kantaneet, joiden sukulaisuus ei ole ollut tiedossa, ovatkin aivan samaa juurta, yhteinen esi-isä noin 1300-luvulla.

Tuo DNA-ketju voi päteä osaan tapauksista, kuten Kalihvi edellä kertoi. Aiemmin tällä foorumilla on muistaakseni kirjoiteltu, että se ei päde kaikkiin saman ikivanhan sukunimen kantajiin.

E. Sofia kirjoitti:Eli sukunimiä on ollut ainakin siitä asti, kun vakituisten verojen keruu alkoi Itä-Suomessa.

Sukunimissä on runsaasti ortodoksista etunimistöä, joten siitä voi päätellä, että käytäntö on alkanut Savon ollessa ortodoksinen eli Novgorod-Venäjän vallan aikaan.

E. Sofia kirjoitti:Mutta ne jotka muuttivat Savosta pois, menettivät sukunimensä. Muualla kirjattiin isännimellä ja talon mukaan.

Olisivat ne muihin maakuntiin muuttaneet savolaiset voineet silti sukunimensä jälkipolvilleen kertoa. Syy sukunimen hiipumiseen on ilmeisemmin siinä, että uudessa maakunnassa jälkipolvet omaksuivat alkuväestöltä uuden nimikäytännön, jossa ihmiset puhuttelivat toisiaan talon nimellä (tyyliin Heikkilän Antti tai Anttilan Heikki).

edit:nimi korjattu
Viimeksi muokannut aikalainen päivämäärä 26 Helmi 2013 23:48, muokattu yhteensä 1 kerran
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Seuraava

Paluu Keskiaika

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron