E. Sofia kirjoitti:aikalainen kirjoitti:
Niinpä, talon eli maatilan nimi kertoo noista asioista enemmän, koska siinä sijainti on pysyvä, kun taas sukunimestä pitäisi ensin tietää lähtöalue.Seudun vanhinta nimeä edustaa varmaankin kylän nimi Korhola, johon liittynee myös mainitut Korhonen-sukunimet.
Savossa: Ensin oli ihminen, jolla oli lisänimi Korho. Hän oli rikas mies: eräomistuksia ja kaskia siellä täällä. Sitten tuli vouti, joka kirjasi omistukset Korhosen nimiin ja verotti. Kustaa Vaasa lahjoitti nuo maaomistukset sitten Korhoselle oikein kruunun puolesta. Väki lisääntyi ja talojen määrä kasvoi.
Kantatilaa alettiin kutsua Korholaksi. Usein kantatilan nimestä tuli koko kylän nimi. (sanoo Wirilander, Ristiinan historia I)
E. Sofia kirjoitti:Kun Korhoset muuttivat pois muualle, he pysyivät Korhosina ja Korhola jäi kylän nimeksi. Sen jälkeen Korholassa asui vaikkapa Rahikaisia. Rahikainen saattoi olla jonkun Korhosen vävy ja periä talon, mutta eipä perinyt appensa sukunimeä.
E. Sofia kirjoitti: Eläinaiheisia sukunimiä pidetään kaikkein vanhimpina. Olen vakuuttunut siitä, että niiden takana oli klaanin toteemieläin.
E. Sofia kirjoitti:Savossa: Ensin oli ihminen, jolla oli lisänimi Korho...
Kinaporin kalifi kirjoitti: << Kuten Aikalainen sanoi, kaikki saman sukunimen kantajat eivät silti edusta samaa isälinjaa vaan ovat esim. vävyn jälkeläisiä. Koska toisaalta ilmeisesti on niin, että liettualaiset järjestivät verotustaan kylän nimen, joka oli samalla sukunimi pohjalta, koko sukunimimalli voisi periytyä Karjalan ns. liettualaiskaudelta, joka alkaa 1260-luvulla, kun Daumantas kannattajineen siirtyy pohjoiseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että suurkylän, kuten ilmeisesti esim. juuri Korhola oli, joku asukas oli myös Korhonen vaikka ei ollutkaan ihan täsmällisesti ottaen Korhosen sukua. Ehkä tämä ei ollut isokaan ongelma jos ja kun kaikki olivat joka tapauksessa jotenkin sukua keskenään.
Omasta eteläsavo- aineistostani en ole sattunut löytämään kirkonkirja-aikana yhtään, missä vävy olisi saanut talon sukunimen. Poikkeus: sotilas voi saada ruodun sotilasnimen. Mutta se oli yleensä tilapäinen. Muualla voi olla toisin. En tietenkään voi mennä takuuseen ajasta ennen kirkonkirjoja. Eihän noista voudintileistä läheskään aina käy selville sukulaisuussuhde.Miltä eri paikkakunnilta Suomessa löytyy Heikki- alkuisia paikannimiä? ( Heikkilä, Heikkiläntie, -mäki, -niemi, -polku, -ranta, -raitti ym) Osoitehaku 2009 vastasi:
Alahärmä, Alastaro, Alavieska, Anjalankoski, Asikkala, Askola, Akaa, Elimäki, Espoo, Evijärvi, Forssa, Hartola, Hattula, Heinola, Helsinki, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenkoski, Ikaalinen, Isojoki, Isokyrö, Jaala, Janakkala, Joutsa, Juankoski, Jurva, Juuka, Jyväskylä, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Karstula, Karvia, Kauhajoki, Kauhava, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Keuruu, Kinnula, Korpilahti, Kirkkonummi, Kitee, Kittilä, Kiukainen, Kolari, Konnevesi, Kontiolahti, Koski Tl, Kuhmo, Kuhmoinen, Kuopio, Kuortane, Kuusankoski, Lammi, Lapinlahti, Lappajärvi, Laukaa, Lavia, Lempäälä, Lieksa, Lieto, Lohja, Loimaa, Luumäki, Masku, Mellilä, Mikkeli, Muhos, Muonio, Mynämäki, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nilsiä, Nivala, Nokia, Noormarkku, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Orivesi, Oulu, Parikkala, Perho, Perniö, Petäjävesi, Pirkkala, Polvijärvi, Pori, Pukkila, Punkaharju, Punkalaidun, Pyhäntä, Pyhäjoki, Pyhäselkä, Rauma, Rautalampi, Rautavaara, Renko, Riihimäki, Ristiina, Rovaniemi, Rääkkylä, Saarijärvi, Sauvo, Savitaipale, Savonlinna, . Seinäjoki, Sievi, Siikajoki, Simo, Sonkajärvi, Sotkamo, Suonenjoki, Sysmä, Taivalkoski, Taivassalo, Tammela, Tampere, Tervo, Tervola, Tornio, Turku, Tuulos, Tyrnävä, Töysä, Ulvila, Urjala, Utajärvi, Uurainen, Uusikaupunki, Valkeakoski, Valkeala, Vampula, Varkaus, Veteli, Vieremä, Vihti, Vilppula, Virrat, Vähäkyrö, Ylikiiminki, Ylitornio, Yläne, Ylöjärvi, Äänekoski.
E. Sofia kirjoitti:Jos sukunimi annettiin etunimen (Antti) tai suositun liikanimen (Korho) perusteella, niin on selvää, että eri puolilla tulee samaa sukunimeä. Dna-testi sen osoittaa, mitkä ovat samaa.
Paikkala-Mikkosen nimikirjasta ei löydy varmaa vastausta sen paremmin Kekkoseen kuin Kähköseenkään. Kirjassa pohdiskeltiin, voisiko kähkö olla alunperin liikanimi käheä-ääniselle. Vanhasta etymologisesta sanakirjasta löytyi "kehkeä" myös merkityksessä "pikainen". Sillä on myös merkitys "pöyheä", mutta onko "kehkeä" lähes sama kuin "kekko", siis jokin kekkoilija. Ei sytyttänyt.Sigfrid kirjoitti:Ovatko Kähkönen ja Kekkonen samaa alkuperää? Tuli mieleen siitä, että Kähkönen valitsi pappisnimekseen Keckman ja Kekkonenkin kirjattiin hyvin usen c:llä. Mitähän kekko tarkoittaa?
E. Sofia kirjoitti:Omassa korvassani kähkö kuullostaa saamelaiselta. Kiähkö... vrt. Giehka, kiehka, kiekka. Sehän on käki! Käki oli muinoin todella tärkeä lintu. Kalevalassakin! Jos takana on käki, olisi kyse noista olisi ikivanhoiksi sanotuista eläinnimistä, kauan ennen kristillistämisaikaa annetuista.
Kysymyksiä: Miksi sitten on nimiä, joissa esiintyy selvä "karjalainen" käki ja miksi joissakin olisi saamelaistyyppinen muoto?
E. Sofia kirjoitti:Yksi iso kysymys: onko Kähkösten ja Kekkosten varhaisilla asuinalueilla esim. paikannimiä, jotka selittyisivät saamen avulla?
Saamelaisten lyhyempi historia kertoo:aikalainen kirjoitti: Eräs mahdollisuus on paikannimi, joka on saamelaista juurta, ja jonka mukaan on nimetty 1200-luvun talo ja sen asukkaat. Sukunimen kehittyminen suoraan saamesta olisi eksoottisempi vaihtoehto.E. Sofia kirjoitti:Yksi iso kysymys: onko Kähkösten ja Kekkosten varhaisilla asuinalueilla esim. paikannimiä, jotka selittyisivät saamen avulla?
Kyllä. Sellaisia on kautta koko maan ja paljolti ulkopuolellakin.
"Saamelaiset harjoittivat kalastusta, metsästystä ja pienimuotoista poronhoitoa Laatokasta Jäämerelle ja Vienanmereltä Kölivuoristoon ulottuvalla alueella." Lähde: http://hyl.edu.hel.fi/sivut/oppilaident ... toria.html
Jos he viettivät täydellistä paimentolaiselämää:
he olivat liikkeessä läpi vuoden ja oleskelivat yhdessä paikassa vain muutamia viikkoja eli niin kauan kuin kodan ympäristössä riitti porolaidunta. Kesällä naiset ja lapset jäivät kesäkotiin, ja miehet laavuineen seurasivat porotokkaa.
Talvisin useat perheet kerääntyivät yhteen samaan paikkaan, talvikylään. Lähde: http://www.nba.fi/puukausi/index13.html
E. Sofia kirjoitti:Kielentutkijat osaavat varmaan heti sanoa, voivatko -hk- ja -kk- olla joskus samaa juurta.
()
Vanhoja nimiä sekä Kekkonen että Kähkönen ovat. Omassa korvassani kähkö kuullostaa saamelaiselta.
Pystynen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:Kielentutkijat osaavat varmaan heti sanoa, voivatko -hk- ja -kk- olla joskus samaa juurta.
()
Vanhoja nimiä sekä Kekkonen että Kähkönen ovat. Omassa korvassani kähkö kuullostaa saamelaiselta.
Jos kyse olisi samaa alkuperää olevista nimistä, niin juurikin saamen kautta vaihtelu hk ~ kk selittyisi parhaiten. Käki-selitys saamereittiä ei tosin oikein pure ä-ö:lliseen Kähköseen.
Pohjoissaamesta löytyy čeahkut "ahmia", josta tulisi savonnettuna juurikin kähkö hieman eri aksentilla ehkä myös kekko. Kähkönen voisi siis olla "ahmatti"?
Tähän selitysyritykseen jää tosin sellainen puolisentuhannen kilometrin aukko että sanalle ei tiedetä vastineita muissa saamelaiskielissä eikä mitään selvää etymologiaakaan, eli ei ole suinkaan ilmiselvää, tunnettiinko se jo Saimaalla.
aikalainen kirjoitti: << Eräs mahdollisuus on paikannimi, joka on saamelaista juurta, ja jonka mukaan on nimetty 1200-luvun talo ja sen asukkaat. Sukunimen kehittyminen suoraan saamesta olisi eksoottisempi vaihtoehto.
"Alunperin talot eivät olleet mitään kiinteitä maanomistusyksiköitä. Tilukset eivät varsinaisesti kuuluneet taloon. Ne oli otettavissa käyttöön tarpeen mukaan, entisiä voitiin hylätä ja ottaa uusia tilalle. ... Talojen erä- ja takamaat kuuluivat periaatteessa kruunulle, ja vouti saattoi luovuttaa niitä kenelle tahansa, joka lupasi maksaa niistä veroa... Asutuksen tihentyessä tuli tarpeelliseksi turvata suvun käytössä olleisiin maakappaleisiin kiistaton omistusoikeus. Siksi alettiin 1500-luvulla hankkia kirjallisia todistuksia, joilla maa kirjattiin omaksi." (Wirilander, Mikkelin pitäjän historia.)
E. Sofia kirjoitti:Jonkun klaanin nimikkoeläin olisi voinut ahma, mutta siitä on käytetty vanhakantaista nimeä, eli kähkö.
Pystynen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:Jonkun klaanin nimikkoeläin olisi voinut ahma, mutta siitä on käytetty vanhakantaista nimeä, eli kähkö.
Niin no, tämä ei ollut eläimeen viittaava sana vaan ihan ylensyömiseen yleensä. Eli kyse olisi pikemmin alkuperäisestä liikanimestä.
(Saameksi ahma on geatki joka ei tosin kovin kaukana tästä ole sekään. Normaalisti tuo on kyllä kääntynyt "kätkäksi".)
Pystynen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:Kielentutkijat osaavat varmaan heti sanoa, voivatko -hk- ja -kk- olla joskus samaa juurta.
()
Vanhoja nimiä sekä Kekkonen että Kähkönen ovat. Omassa korvassani kähkö kuullostaa saamelaiselta.
Jos kyse olisi samaa alkuperää olevista nimistä, niin juurikin saamen kautta vaihtelu hk ~ kk selittyisi parhaiten. Käki-selitys saamereittiä ei tosin oikein pure ä-ö:lliseen Kähköseen.
Pohjoissaamesta löytyy čeahkut "ahmia", josta tulisi savonnettuna juurikin kähkö hieman eri aksentilla ehkä myös kekko. Kähkönen voisi siis olla "ahmatti"?
Tähän selitysyritykseen jää tosin sellainen puolisentuhannen kilometrin aukko että sanalle ei tiedetä vastineita muissa saamelaiskielissä eikä mitään selvää etymologiaakaan, eli ei ole suinkaan ilmiselvää, tunnettiinko se jo Saimaalla.
E. Sofia kirjoitti:Laatokalle asti ja koko Suomen alueella on saamelaista asuusta ollut. Missä määrin he ovat muuttaneet pois uudisraivaajien tieltä ja missä määrin sulautuneet uuteen väestöön, siitä tulee koko ajan lisää tietoa. Minä en ole tähän paneutunut. Esitän vain käsityksen, etteivät heidän asumuksensa olleet erityisen paikkasidonnaisia.
E. Sofia kirjoitti:Saattaa olla nyt hyvä rajautua puhumaan 1200-luvun "eteläsaamelaisista", koska nyt ollaan jossain Etelä-Karjalassa tai Etelä-Savossa. Olivatko he pyyntielinkeinojen harjoittajia vai paimentolaisia?
E. Sofia kirjoitti:aikalainen kirjoitti: << Eräs mahdollisuus on paikannimi, joka on saamelaista juurta, ja jonka mukaan on nimetty 1200-luvun talo ja sen asukkaat. Sukunimen kehittyminen suoraan saamesta olisi eksoottisempi vaihtoehto.
Itä-Suomi on eri maata kuin muu Suomi. Etelä-Savossa talot eivät antaneet nimiä ihmisille, mutta talon perustaja/ rakentaja antoi nimen talolle.
E. Sofia kirjoitti:Kantataloista saatiin usein nimi kylälle, mutta kylä oli vain virkamiesten kirjoituspöydällä oleva käsite. Ihmisille kylä merkitsi vain sitä, missä järjestyksessä heidän nimensä huudettiin kokouksessa.
E. Sofia kirjoitti:Wirilander, Mikkelin pitäjän historia:
Asutus pysytteli toisistaan erillään olevien mäkien päällä, mutta tiluksia oli pitkin pitäjää, toisessakin pitäjässä.
"Alunperin talot eivät olleet mitään kiinteitä maanomistusyksiköitä. Tilukset eivät varsinaisesti kuuluneet taloon. Ne oli otettavissa käyttöön tarpeen mukaan, entisiä voitiin hylätä ja ottaa uusia tilalle. ...
Talojen erä- ja takamaat kuuluivat periaatteessa kruunulle, ja vouti saattoi luovuttaa niitä kenelle tahansa, joka lupasi maksaa niistä veroa... Asutuksen tihentyessä tuli tarpeelliseksi turvata suvun käytössä olleisiin maakappaleisiin kiistaton omistusoikeus. Siksi alettiin 1500-luvulla hankkia kirjallisia todistuksia, joilla maa kirjattiin omaksi." (Wirilander, Mikkelin pitäjän historia.)
Pystynen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:Kielentutkijat osaavat varmaan heti sanoa, voivatko -hk- ja -kk- olla joskus samaa juurta.
()
Vanhoja nimiä sekä Kekkonen että Kähkönen ovat. Omassa korvassani kähkö kuullostaa saamelaiselta.
Pohjoissaamesta löytyy čeahkut "ahmia", josta tulisi savonnettuna juurikin kähkö hieman eri aksentilla ehkä myös kekko. Kähkönen voisi siis olla "ahmatti"?
Kalevanserkku kirjoitti:Pystynen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:Kielentutkijat osaavat varmaan heti sanoa, voivatko -hk- ja -kk- olla joskus samaa juurta.
()
Vanhoja nimiä sekä Kekkonen että Kähkönen ovat. Omassa korvassani kähkö kuullostaa saamelaiselta.
Jos kyse olisi samaa alkuperää olevista nimistä, niin juurikin saamen kautta vaihtelu hk ~ kk selittyisi parhaiten. Käki-selitys saamereittiä ei tosin oikein pure ä-ö:lliseen Kähköseen.
Pohjoissaamesta löytyy čeahkut "ahmia", josta tulisi savonnettuna juurikin kähkö hieman eri aksentilla ehkä myös kekko. Kähkönen voisi siis olla "ahmatti"?
Tähän selitysyritykseen jää tosin sellainen puolisentuhannen kilometrin aukko että sanalle ei tiedetä vastineita muissa saamelaiskielissä eikä mitään selvää etymologiaakaan, eli ei ole suinkaan ilmiselvää, tunnettiinko se jo Saimaalla.
Myös ruotsin kautta voidaan hk~kk -vaihtelu selittää, varsinkin erisnimissä. Vehkalahti on ruotsiksi Veckelax. Sama mekanismi selittää, miksi Kähkösestä tuli oppia saatuaan Keckman.
Eri puolilla Suomea on muuten hähkä-alkuisia paikannimiä. Olen jostain lukenut (jos oikein muistan) että hähkä olisi tarkoittanut ahmaa. Muistini mukaan vepsässä sama sana (hähk) tarkoittaisi vesikkoa.
aikalainen kirjoitti: <<< onhan Savossa paljon hyvin selvästi paikan nimestä juontuvia sukunimiä: hämäläinen, karjalainen,savolainen, vepsäläinen, pirkkalainen, juvonen?, puumalainen, jääskeläinen, pirkkalainen, jne.
E. Sofia kirjoitti: << Asutus pysytteli toisistaan erillään olevien mäkien päällä, mutta tiluksia oli pitkin pitäjää, toisessakin pitäjässä.
Vähän suhteellista, mikä oli lähellä. Helppohan se on talsia 20 kilometriä. Välissä oli ihan muitakin kyliä. Esimerkiksi Tiusala-nimisiä taloja on sekä Mikkelin että Ristiinan puolella. Väliä on melkoinen matka. Samoja Tiusasia he ovat kyllä lähtöjään.aikalainen kirjoitti: Ainakin, jos asuinpaikka oli pitäjien rajalla.
Niinhän sitä luulisi, ellei ole yhtään tutustunut Savon asutushistoriaan. Ristiinan ja Mikkelin seutu oli täyteen asutettu vuoteen 1500 mennessä. Niinpä sitten pojat saivat lähteä etsimään talonpaikkaa Kuopion taakse, jos eivät halunneet jäädä toisten nurkkiin.<<< Aivan järjetöntä. Ikäänkuin vapaata tyhjää tilaa olisi yhden perheen tarpeisiin, ja voi sitä noukkia tarpeen mukaan kuin omenia puusta. Härregyyd, siellähän oli sata muuta perhettä himoitsemassa nälkäkuolemalta torjuvia kaskimaita itselleen, ja väkiluku oli lisääntymään päin. Tokihan jonkinlainen jako on täytynyt maista olla jo aikaisessa vaiheessa, jotteivat immeiset tapa toisiaan.
Käytännössä kaikki maa on ollut jonkun yksilön tai kylän tai lapinkylän omistuksessa jo kivikaudesta saakka, ei sitä ihan noin villisti voi elää muuta kuin joissain erikoistapauksissa. Ja jos tunkeutuu jonkun asumattomalle erämaalle, niin milläs se eräomistaja sitten maksaa ne veronsa, joissa eräomistus on jyvitetty maksuihin mukaan - eli siihenhän puuttuvat jo viranomaisetkin.
:roll: Itselläni on Savon historia I vuodelta 1988, missä on arkeologiasta ja asutushistoriasta Lehtosalo-Hilanderin ja Kauko Pirisen asiallista tekstiä. Uudempia tutkimuksia on paljon, mutta ei kokonaisesitystä. Mikkelin seudun asuttamisesta tullut uusi tieto ei ole kumonnut Wirilanderin huolella laatimaa historiaa, joka perustuu alkuperäisiin lähteisiin eikä vilkkaaseen mielikuvitukseen.<< Savon historiaakin näkyy kirjoitellun yli 50 vuotta sitten. Noina aikoina varhaisesta historiasta kerrottiin vilkkaan mielikuvituksen tuottamia satuja järki narikkaan laitettuna.
<< Siksi alettiin 1500-luvulla hankkia kirjallisia todistuksia, joilla maa kirjattiin omaksi." <<
Et ole ilmeisesti perehtynyt Savon tuomiokirjoihin 1500-luvulta. Niissä juuri selvitellään näitä juttuja.Sama sekoilu jatkuu.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa