pektopah kirjoitti:Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.
Aikalainen kirjoitti:Nimestä tulee miellyhtymä Airiston selän toisessa päässä olevaan Aurajoen suuhun. Ja erääseen Lenitaan.
Jaska kirjoitti:Suomalainen paikannimikirja esittää skandinaavisen Airikr-nimen lisäksi muitakin mahdollisuuksia, esimerkiksi sanan airisto 'nuotta'. Itse merenselkä on myös voinut saada nimensä Airissalosta, joka taas voisi olla Piikkiön Airialan kylän tai sen (kanta?)talon Airisen ikivanhaa nautintamaata.
Jaska kirjoitti:pektopah kirjoitti:Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.
Sillä asumattomallakin maalla on nimi. Suurin osa maapinta-alasta on asumatonta muttei nimeämätöntä. Vaaroilla, laaksoilla, joilla, järvillä ja saarilla on nimi. Jopa pienillä, syrjäisillä luodoilla on yleensä nimi, koska niiden perusteella on esimerkiksi jaettu kalastusalueita tai mitattu matkan etappeja.
En näe mitään mahdollisuutta sille, että noin suuret alueet noin lähellä mannerta olisivat voineet olla nimettömiä ruotsalaisten tuloon saakka. Lisäksi ruotsalaisia edeltävää suomalaisperäistä nimistöä tavataan paljon kauempanakin saaristossa, ja paljon pienemmilläkin kohteilla. (Ritva Liisa Pitkänen: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö)
pektopah kirjoitti:Jaska kirjoitti:pektopah kirjoitti:Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.
Sillä asumattomallakin maalla on nimi. Suurin osa maapinta-alasta on asumatonta muttei nimeämätöntä. Vaaroilla, laaksoilla, joilla, järvillä ja saarilla on nimi. Jopa pienillä, syrjäisillä luodoilla on yleensä nimi, koska niiden perusteella on esimerkiksi jaettu kalastusalueita tai mitattu matkan etappeja.
En näe mitään mahdollisuutta sille, että noin suuret alueet noin lähellä mannerta olisivat voineet olla nimettömiä ruotsalaisten tuloon saakka. Lisäksi ruotsalaisia edeltävää suomalaisperäistä nimistöä tavataan paljon kauempanakin saaristossa, ja paljon pienemmilläkin kohteilla. (Ritva Liisa Pitkänen: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö)
Paino sanalla "on". "On" on aivan eri asia kuin "oli". Rautakaudella Suomen väkiluku oli alle kymmenesosa nykyisestä, Suomen pinta-ala oli kuitenkin kutakuinkin yhtäsuuri kuin nykyäänkin. Niin sanottuja "ruotsalaisia" on Suomeen tullut todennäköisesti jo melko varhain rautakaudella, vaikka heitä ei ehkä ruotsalaisiksi kutsuttukaan. Nimi Erik, Eirik, tms. on huomattavasti 1100-lukua ja ruotsalaisia vanhempi.
Jaska kirjoitti:pektopah kirjoitti:Jaska kirjoitti:pektopah kirjoitti:Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.
Sillä asumattomallakin maalla on nimi. Suurin osa maapinta-alasta on asumatonta muttei nimeämätöntä. Vaaroilla, laaksoilla, joilla, järvillä ja saarilla on nimi. Jopa pienillä, syrjäisillä luodoilla on yleensä nimi, koska niiden perusteella on esimerkiksi jaettu kalastusalueita tai mitattu matkan etappeja.
En näe mitään mahdollisuutta sille, että noin suuret alueet noin lähellä mannerta olisivat voineet olla nimettömiä ruotsalaisten tuloon saakka. Lisäksi ruotsalaisia edeltävää suomalaisperäistä nimistöä tavataan paljon kauempanakin saaristossa, ja paljon pienemmilläkin kohteilla. (Ritva Liisa Pitkänen: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö)
Paino sanalla "on". "On" on aivan eri asia kuin "oli". Rautakaudella Suomen väkiluku oli alle kymmenesosa nykyisestä, Suomen pinta-ala oli kuitenkin kutakuinkin yhtäsuuri kuin nykyäänkin. Niin sanottuja "ruotsalaisia" on Suomeen tullut todennäköisesti jo melko varhain rautakaudella, vaikka heitä ei ehkä ruotsalaisiksi kutsuttukaan. Nimi Erik, Eirik, tms. on huomattavasti 1100-lukua ja ruotsalaisia vanhempi.
Hei oikeasti, katso nyt niiden alueiden kokoa! Ei ole kyse mistään pikkuluodosta vaan suuresta saaresta lähellä mannerta. Sillä on taatusti ollut nimi jo vuosituhansia.
pektopah kirjoitti: Mikä on sen korkeus merenpinnasta ja kuinka suuri tai pieni se oli esimerkiksi 1000 vuotta sitten, ottaen huomioon maankohoamisen?
pektopah kirjoitti:Tuon Airismaan vieressä näyttää olevan Aaslaluoto. Mitä tarkoittaa "aasla", ja mistä kielestä se on peräisin?
Jaska kirjoitti:pektopah kirjoitti:Tuon Airismaan vieressä näyttää olevan Aaslaluoto. Mitä tarkoittaa "aasla", ja mistä kielestä se on peräisin?
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan se lienee peräisin skandinaavisesta miehennimestä, samasta kuin Iniön kylännimi Åselholm.
pektopah kirjoitti:Jaska kirjoitti:pektopah kirjoitti:Tuon Airismaan vieressä näyttää olevan Aaslaluoto. Mitä tarkoittaa "aasla", ja mistä kielestä se on peräisin?
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan se lienee peräisin skandinaavisesta miehennimestä, samasta kuin Iniön kylännimi Åselholm.
Eikös silloin olisi luonnollista, että naapurisaari Airismaankin nimi tulisi skandinaavisesta miehennimestä?
pektopah kirjoitti:Jaska kirjoitti:pektopah kirjoitti:Tuon Airismaan vieressä näyttää olevan Aaslaluoto. Mitä tarkoittaa "aasla", ja mistä kielestä se on peräisin?
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan se lienee peräisin skandinaavisesta miehennimestä, samasta kuin Iniön kylännimi Åselholm.
Eikös silloin olisi luonnollista, että naapurisaari Airismaankin nimi tulisi skandinaavisesta miehennimestä?
Taavetti kirjoitti:Myös sukupolvia voi esiintyä lähellä toisiaan olevissa paikoissa:
Täällä lähistöllä ovat muorinneva, äijinneva ja pökyränneva. Se pökyrä tarkoittaa setäni kertoman mukaan lasta, useimmin tytärtä. Ne vanhat nimeäjät kun sattuivat myös olemaan kekseliäitä mielikuvitukseltaan. Tällä viestillä en ota kantaa suuntaan enkä toiseen, haluan vain kertoa, että melkein mikä vaihtoehto tahansa voi olla mahdollinen.
pektopah kirjoitti:Liekö kyseessä vain sattuma, vai oliko esimerkiksi miekka suositumpi ase hämäläisten keskuudessa ja keihäs karjalaisten?
Taavetti kirjoitti:Paitsi käytetyistä aseista ja työkaluista, nimet saattavat kertoa myös kohteen muodosta. Pitkä ja kapea kohde on saatettu kuvata keihäs tai käärme nimillä.
Sami Raninen kirjoitti:Taavetti kirjoitti:Paitsi käytetyistä aseista ja työkaluista, nimet saattavat kertoa myös kohteen muodosta. Pitkä ja kapea kohde on saatettu kuvata keihäs tai käärme nimillä.
Asiaan tarkemmin perehtymättä voisin veikata, että kyse on enimmäkseen juuri maastokohteiden muotoa kuvailevista nimistä.
pektopah kirjoitti:Tuollaisia maastokohteita kuitenkin luulisi löytyvän myös läntisimmästä Suomesta ja Uudeltamaalta, missä tuollaiset nimet vaikuttavat harvinaisilta.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 41 vierailijaa