Kielitieteellisiä lehtiä ja julkaisusarjoja

Paperilta ja verkosta löytyvä tieto; kirjat, lehdet, julkaisusarjat ja kotisivut.

Kielitieteellisiä lehtiä ja julkaisusarjoja

ViestiKirjoittaja Jaska » 21 Helmi 2011 17:16

Listaan tässä sellaisia kielitieteellisiä lehtiä ja julkaisusarjoja, joissa saatetaan käsitellä alkuperäkysymyksiin liittyviä aiheita. Linkki on annettu vain niihin, joita voi lukea vapaasti verkossa.

Finnisch-Ugrische Forschungen

Finnisch-Ugrische Mitteilungen

Linguistica Uralica
http://www.kirj.ee/16022?id=18377

Sananjalka

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja
http://www.sgr.fi/susa/index.html

Ural-altaische Jahrbücher

Virittäjä
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/verkkolehti/index.html

Fenno-Ugrica Suecana
http://www.bafity.su.se/publikationer/s ... ova-series
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Kesä 2012 23:37

Ai niin, täältä katosi tämä linkki Mikko Heikkilän viimevuotiseen kantasaamea käsittelevään artikkeliin Virittäjässä 1/2011:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/4035

Virittäjässä 2/2011 on Pauli Rahkosen saamelainen etymologia nimelle Tampere:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/4280

Uusin Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 93 on juuri ilmestynyt, vaikka se onkin päivätty viime vuodelle:
http://www.sgr.fi/susa/93/contents.htm

Mukana mm. Denis Kuzminin artikkeli Karjalan paikannimistöstä ja Pauli Rahkosen artikkeli Olhavan ja Laukaan (Inkeri) alueen suomalais-ugrilaisista paikannimistä.

Ei muuta kuin lataamaan PDF:iä illan ratoksi!
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 27 Kesä 2012 01:10

Rahkosen artikkeli Novgorodinmaan nimistöstä kannattaa ehdottomasti lukea, se on mm. täynnä mielenkiintoisia karttoja.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 10 Elo 2012 00:49

Puoli vuotta sitten ilmestyneestä Juha Janhusen 60-vuotisjuhlakirjasta on nyt PDF:inä saatavilla jutut kirjoittajilta H:hon asti:
http://www.sgr.fi/sust/sust264/sust264.html
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Pystynen » 11 Elo 2012 21:21

Jaska kirjoitti:Puoli vuotta sitten ilmestyneestä Juha Janhusen 60-vuotisjuhlakirjasta on nyt PDF:inä saatavilla jutut kirjoittajilta H:hon asti:
http://www.sgr.fi/sust/sust264/sust264.html

Ja näyttävät nyt saaneen kaikki ladattua. :)

Tiedostoissa on kyllä jotain vikaa, eivät ota minun koneellani auetakseen Oliko foorumeilla muita macisteja, vertailun vuoksi?
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Syys 2012 20:05

Nimistöntutkimuksen artikkeleja uralilaisten kansojen asuinsijoilta löytyy julkaisusarjasta Onomastica Uralica, niteestä 3 alkaen:
http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou3f.html
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Huhti 2013 01:13

Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 04 Huhti 2013 09:23

Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596

Hyvä vinkki, kiitoksia. Mielenkiintoinen artikkeli, myös esitetyn ajoituksen osalta. Onkohan etnonyymiä tyrjäläinen käsitelty aiemmin jossain?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Huhti 2013 12:13

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596

Hyvä vinkki, kiitoksia. Mielenkiintoinen artikkeli, myös esitetyn ajoituksen osalta. Onkohan etnonyymiä tyrjäläinen käsitelty aiemmin jossain?

Ei ole kyllä sattunut minun silmiini moista...
Tyrjä-paikannimyeitä näkyy olevan aika vähän karttapaikan mukaan, laajempia vain Ilomantsissa ja Parikkalassa. Ilomantsi itsessäänkin on tosin saamelaisperäinen nimi.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 04 Huhti 2013 20:20

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596

Hyvä vinkki, kiitoksia. Mielenkiintoinen artikkeli, myös esitetyn ajoituksen osalta. Onkohan etnonyymiä tyrjäläinen käsitelty aiemmin jossain?

Ei ole kyllä sattunut minun silmiini moista...
Tyrjä-paikannimyeitä näkyy olevan aika vähän karttapaikan mukaan, laajempia vain Ilomantsissa ja Parikkalassa. Ilomantsi itsessäänkin on tosin saamelaisperäinen nimi.


Tyrjästä keskusteltiin jonkin verran viime vuonna tämän foorumin ketjussa Etymologia/Parkano. En tiedä oliko Jaskan edellä mainitsema Mikko Heikkilän artikkeli jo tuolloin ilmestynyt, mutta vaikuttaa siltä etteivät keskustelijat olleet sitä ainakaan lukeneet.
Viimeksi muokannut Kalevanserkku päivämäärä 05 Huhti 2013 20:01, muokattu yhteensä 1 kerran
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 05 Huhti 2013 16:30

Miksi tämä erittäin kiinnostava artikkeli ei näy kuin osin, jos Heikkilän teksti kuitenkin näkyi kokonaan?

http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/7843
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 05 Huhti 2013 17:06

Kinaporin kalifi kirjoitti:Miksi tämä erittäin kiinnostava artikkeli ei näy kuin osin, jos Heikkilän teksti kuitenkin näkyi kokonaan?

http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/7843

PDF:t tulevat kaikkien saataville vuoden viipeellä. Täytyy siis odottaa sitä ensi kevääseen - tai sitten mennä kirjastoon kopioimaan. :)
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 05 Huhti 2013 17:24

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Miksi tämä erittäin kiinnostava artikkeli ei näy kuin osin, jos Heikkilän teksti kuitenkin näkyi kokonaan?

http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/view/7843

PDF:t tulevat kaikkien saataville vuoden viipeellä. Täytyy siis odottaa sitä ensi kevääseen - tai sitten mennä kirjastoon kopioimaan. :)

Jaaha, menen siis kirjastoon lukemaan artikkelin.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 05 Huhti 2013 19:59

Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596


Tampereen ympäristössä on paljon selvästi saamelaisperäistä nimistöä, kuten Heikkilän artikkelista käy ilmi. Nimenomaan Tampereen nimeen sopii kuitenkin mielestäni parhaiten vanha selitys nimen myllyyn liittyvästä alkuperästä. Syy perstuntumaani on, että kosken ympäristö oli erämaata keskiajalle asti, ja kun asutusta alkoi muodostua, se perustui paljolti kosken myllyjauhatukseen sopiviin ominaisuuksiin. En näe, miksi uudisasukkaat olisivat säilyttäneet alkuperäisen saamelaisnimen mieluummin kuin alkaneet nimittää koskea yksinkertaisesti seudun parhaan myllypaikan mukaan.

Tampereen kaupungin eräs selvitys kertoo näin:
"Tammerkoski mainittiin ensi kerran asiakirjoissa
1405 Kosken nimellä. Tammerkosken kannas oli jo
keskiajalta lähtien tunnettu mylly- ja markkinapaikka."

Tampereen ja esim. Valkeakosken alku on samanlainen keskiajan myllykylä. Kehitys kertoo vesimyllyn erittäin keskeisestä asemasta. Vesimyllyjen uskotaan saapuneen Suomeen ennen vuotta 1300, ja Tampereen seudulla Nokian kartanolla on varmasti ollut yksi ensimmäisistä myllyistä. Nokian alue oli muun Satakunnan tavoin rautakauden lopulla kiinteissä yhteyksissä lahden yli Ruotsiin, joten ensimmäiset vesimyllyt todennäköisesti tulivat Nokialle varhaiskeskiajalla ja sieltä levisivät Tammerkoskelle. Ehkä Nokian kartano jopa oli valtaamassa ensimmäisiä myllypaikkoja suuressa ja paremmassa Tammerkoskessa? On luonnollista ajatella, että ensimmäiset myllyjen rakentajat ja käyttäjät olivat ruotsalaisia, joten Nokian ja Tampereen alueen ensimmäinen myllysanasto olisi siten vanhaa ruotsia.

Saamelaisten ja suomalaisten suhde Näsi- ja Pyhäjärven alueella varhaiskeskiajalla oli erittäin problemaattinen ja voidaan puhua jopa suoranaisesta vainosta viimeisiä erälappalaista elinkeinoa harjoittaneita yhteisöjä kohtaan. Tämä on helposti pääteltävissä esim. Vesilahden seudulla säilyneistä tarinoista. En siten usko minkään saamelaisen nimityksen lainautuneen helposti, jos se on vähänkään tajuttu sellaiseksi. Koska ensimmäinen tieto tuntee paikan vain Koskena, on mielestäni mahdollista, että alue on siirtynyt erämaavaiheesta suoraan suomalaiskyliksi sellaisten konfliktien kautta, joissa saamelaisten kanssa ei pahemmin keskusteltu vaan heidät lähinnä häädettiin Näsijärven pohjoispuolelle.
JakomäenNeruda
 

ViestiKirjoittaja aikalainen » 07 Huhti 2013 10:43

Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596

Heikkilä: "Sotkamossa sijaitseva järvi Alanen ei ole nimeltään sitä, miltä kielellisesti näyttää, sillä se on latvajärvi. Nimi on saamelaisperäinen ja merkitsee Yläjärveä. Sama selitys pätee Enontekiön Allijärveen ... Alijärvi ja Ylinen Alijärvi ... Allaasjärvi ... Alasjärveä ... "

Lapuanjoen yläpäässä on Alavudenjärvi (Alavus) ja Ähtävänjoen nykyisen valuma-alueen yläpäässä on Alajärvi. Nämä ovat lähellä saamen vastinetta ylä-sanalle ja istuvat sijaintinsa puolesta siihen täydellisesti.

Jonkin selityksen mukaan edellinen viittaisi sanaan alava. Seutu on kuitenkin mäkistä, kuten käy ilmi karttakuvasta. Jälkimmäistä puolestaan on selitelty niin, että Ähtärinjärven suunnasta vedenjakajalta tulleiden hämäläisten eränkävijöiden kannalta katsottuna se on alhaalla. Vaan voisikohan saame-selitys ajaa näiden ohi?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja aikalainen » 07 Huhti 2013 10:59


Rahkonen: "Artikkelin keskeisin tutkimustulos on se, että Suomessa esiintyy johonkin sellaiseen uralilaiseen kieleen perustuvaa vesistönimistöä, jolla on jatkuvuus Suomesta pääasiassa Karjalan ja Vologdan alueen kautta aina Kostroman Volgalle. Nimistön taustalla oleva kieli ei ole vaikeuksitta palautettavissa myöhäiskantasuomeen eikä kantasaameen. Maantieteellinen levintä osoittaa, ettei edellä esitetyn kaltaista nimistöä esiinny Suomen länsi- tai etelärannikolla, Virossa eikä nykyisillä historiallisesti tunnetuilla mordvalaisalueilla. Näin ollen se on levintänsäkin puolesta vaikeasti yhdistettävissä niin itämerensuomeen, saameen kuin mordvaankin."

1) Kieli X näyttäisi siis levinneen Volgalta vesireittiä, jota viikinkienkin tiedetään käyttäneen ja joka yhä on käytössä kanavoituna väylänä: Volga - Valgetjärvi - Ääninen - Laatokka.

2) Sijainti (Itä-Suomi, Laatokka) tuo mieleen samoille seuduille sijoitetut muinaiskarjalan ja muinaissaamen. Olisivatkohan niiden jotkin äänteelliset tai sanastolliset ominaispiirteet selitettävissä tämän kielen substraattina?

3) Voisiko tämä olla sitä Pystysen hahmottelemaa kadonnutta uralilaista kieltä: Linkki
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 07 Huhti 2013 15:39

JakomäenNeruda kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Nyt netistä löytyy Virittäjä 1/2012, jossa Mikko Heikkilä perustelee edelleen Tampereen saamelaista etymologiaa ja ajoittaa sen:
http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... /5086/4596


Tampereen ympäristössä on paljon selvästi saamelaisperäistä nimistöä, kuten Heikkilän artikkelista käy ilmi. Nimenomaan Tampereen nimeen sopii kuitenkin mielestäni parhaiten vanha selitys nimen myllyyn liittyvästä alkuperästä. Syy perstuntumaani on, että kosken ympäristö oli erämaata keskiajalle asti, ja kun asutusta alkoi muodostua, se perustui paljolti kosken myllyjauhatukseen sopiviin ominaisuuksiin. En näe, miksi uudisasukkaat olisivat säilyttäneet alkuperäisen saamelaisnimen mieluummin kuin alkaneet nimittää koskea yksinkertaisesti seudun parhaan myllypaikan mukaan.

Tampereen kaupungin eräs selvitys kertoo näin:
"Tammerkoski mainittiin ensi kerran asiakirjoissa
1405 Kosken nimellä. Tammerkosken kannas oli jo
keskiajalta lähtien tunnettu mylly- ja markkinapaikka."

Tampereen ja esim. Valkeakosken alku on samanlainen keskiajan myllykylä. Kehitys kertoo vesimyllyn erittäin keskeisestä asemasta. Vesimyllyjen uskotaan saapuneen Suomeen ennen vuotta 1300, ja Tampereen seudulla Nokian kartanolla on varmasti ollut yksi ensimmäisistä myllyistä. Nokian alue oli muun Satakunnan tavoin rautakauden lopulla kiinteissä yhteyksissä lahden yli Ruotsiin, joten ensimmäiset vesimyllyt todennäköisesti tulivat Nokialle varhaiskeskiajalla ja sieltä levisivät Tammerkoskelle. Ehkä Nokian kartano jopa oli valtaamassa ensimmäisiä myllypaikkoja suuressa ja paremmassa Tammerkoskessa? On luonnollista ajatella, että ensimmäiset myllyjen rakentajat ja käyttäjät olivat ruotsalaisia, joten Nokian ja Tampereen alueen ensimmäinen myllysanasto olisi siten vanhaa ruotsia.

Saamelaisten ja suomalaisten suhde Näsi- ja Pyhäjärven alueella varhaiskeskiajalla oli erittäin problemaattinen ja voidaan puhua jopa suoranaisesta vainosta viimeisiä erälappalaista elinkeinoa harjoittaneita yhteisöjä kohtaan. Tämä on helposti pääteltävissä esim. Vesilahden seudulla säilyneistä tarinoista. En siten usko minkään saamelaisen nimityksen lainautuneen helposti, jos se on vähänkään tajuttu sellaiseksi. Koska ensimmäinen tieto tuntee paikan vain Koskena, on mielestäni mahdollista, että alue on siirtynyt erämaavaiheesta suoraan suomalaiskyliksi sellaisten konfliktien kautta, joissa saamelaisten kanssa ei pahemmin keskusteltu vaan heidät lähinnä häädettiin Näsijärven pohjoispuolelle.


Nyt on kuitenkin Tampereella melko lähellä kosken alkukohtaa Lapinniemi ja varsin lähellä myös Siilinkari, jota tuskin voidaan etymologisesti yhdistää muuhun sanaan kuin lapinkylää tarkoittavaan siitiin.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 07 Huhti 2013 22:02

aikalainen kirjoitti:

Rahkonen: "Artikkelin keskeisin tutkimustulos on se, että Suomessa esiintyy johonkin sellaiseen uralilaiseen kieleen perustuvaa vesistönimistöä, jolla on jatkuvuus Suomesta pääasiassa Karjalan ja Vologdan alueen kautta aina Kostroman Volgalle. Nimistön taustalla oleva kieli ei ole vaikeuksitta palautettavissa myöhäiskantasuomeen eikä kantasaameen. Maantieteellinen levintä osoittaa, ettei edellä esitetyn kaltaista nimistöä esiinny Suomen länsi- tai etelärannikolla, Virossa eikä nykyisillä historiallisesti tunnetuilla mordvalaisalueilla. Näin ollen se on levintänsäkin puolesta vaikeasti yhdistettävissä niin itämerensuomeen, saameen kuin mordvaankin."

1) Kieli X näyttäisi siis levinneen Volgalta vesireittiä, jota viikinkienkin tiedetään käyttäneen ja joka yhä on käytössä kanavoituna väylänä: Volga - Valgetjärvi - Ääninen - Laatokka.

2) Sijainti (Itä-Suomi, Laatokka) tuo mieleen samoille seuduille sijoitetut muinaiskarjalan ja muinaissaamen. Olisivatkohan niiden jotkin äänteelliset tai sanastolliset ominaispiirteet selitettävissä tämän kielen substraattina?

3) Voisiko tämä olla sitä Pystysen hahmottelemaa kadonnutta uralilaista kieltä: Linkki

Tästä tulee mieleen Helimskin hahmottelema uralin laajempi luoteinen ryhmä, joka kattaa paitsi itämerensuomen ja saamen, myös muita kieliä kuten mm. lapin (lop), toiman ja merjan. Tyypillinen merjalaishydronyymi, mm. muotoa inker(i) kuulostaa tutulta ja tuo taas mieleen merjalaisalueen kanssa yhteiset zoomorfiset korut Itä-Suomessa.

http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... limski.pdf

Rahkosen kuvaama levikki vaikuttaa hieman samalta kuin hänellä aiemmin esillä ollut itätsuudilainen ryhmä:

Kuva

Tämän kaltainen yhteys selittäisi ilmeisesti myös varsin hyvin ns. karjalaisten N1c1-haplotyyppien esiintymisen Volgan mutkan tuntumassa, ehkä liittyen siirtolaisuuteen marialueille tms., kun jokin typologinen kontakti näyttää muutenkin mahdolliselta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 08 Huhti 2013 01:10

JakomäenNeruda kirjoitti:Tampereen ympäristössä on paljon selvästi saamelaisperäistä nimistöä, kuten Heikkilän artikkelista käy ilmi. Nimenomaan Tampereen nimeen sopii kuitenkin mielestäni parhaiten vanha selitys nimen myllyyn liittyvästä alkuperästä. Syy perstuntumaani on, että kosken ympäristö oli erämaata keskiajalle asti, ja kun asutusta alkoi muodostua, se perustui paljolti kosken myllyjauhatukseen sopiviin ominaisuuksiin. En näe, miksi uudisasukkaat olisivat säilyttäneet alkuperäisen saamelaisnimen mieluummin kuin alkaneet nimittää koskea yksinkertaisesti seudun parhaan myllypaikan mukaan.

Missä kielessä tällainen 'mylly'-sana olisi? Muinaisruotsissa oli sana damber 'valli (pato?), vesihauta', joka on mahdollisesti alasaksalainen lainasana:
http://runeberg.org/svetym/0173.html

Äänteellisesti selitys on uskottava, mutta merkityksen osalta vaikeasti todennettavissa. Lisäksi Heikkilä mainitsee Kaustiselta Tamperkosken ja Marttilasta Tamperenmäen. Kaustinen kyllä rajautuu ruotsinkieliseen Pohjanmaahan, mutta Marttila on umpisuomalaista seutua. Toisaalta en tiedä onko mäen läheisessä Hiukojassa koskea suvantoineen.

Aikalainen kirjoitti:Lapuanjoen yläpäässä on Alavudenjärvi (Alavus) ja Ähtävänjoen nykyisen valuma-alueen yläpäässä on Alajärvi. Nämä ovat lähellä saamen vastinetta ylä-sanalle ja istuvat sijaintinsa puolesta siihen täydellisesti.

Jonkin selityksen mukaan edellinen viittaisi sanaan alava. Seutu on kuitenkin mäkistä, kuten käy ilmi karttakuvasta. Jälkimmäistä puolestaan on selitelty niin, että Ähtärinjärven suunnasta vedenjakajalta tulleiden hämäläisten eränkävijöiden kannalta katsottuna se on alhaalla. Vaan voisikohan saame-selitys ajaa näiden ohi?

Tällaiset, jotka muistuttavat jotain suomen sanaa, ovat hankalia nimiä. Esimerkiksi Kuolemajärvi liittyy hieman todennäköisemmin saamen 'kalaa' merkitsevään sanueeseen kuin suomen kuolemaan. Tässä tosin ei maantiede auta ratkaisemaan selitysten oikeimmuutta.

Alajärvi voisi vieläkin todennäköisemmin olla saamelaisperäinen, jos se kartalla kerran on vastakohta suomen 'ala'-merkitykselle, eli on ylhäällä vesistössä. Alavusta pitäisin kaikkein varmimmin saamelaisena; siinä voisi näkyä saamen -mus-superlatiivi, eli < ala+mus 'ylimmäinen'. Ainakaan suomen pohjalta ei johdinainesta voida oikein selittää.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Taavetti » 08 Huhti 2013 05:53

Jaska kirjoitti:Tällaiset, jotka muistuttavat jotain suomen sanaa, ovat hankalia nimiä. Esimerkiksi Kuolemajärvi liittyy hieman todennäköisemmin saamen 'kalaa' merkitsevään sanueeseen kuin suomen kuolemaan. Tässä tosin ei maantiede auta ratkaisemaan selitysten oikeimmuutta.

Muistelen vuosia sitten lukeneeni tai kuulleeni väitteen, että Mikael Agricola olisi kuollut rekeen Kuolemajärven jäällä ja että siitä tulisi nimi järvelle. Tässä on kaksi väitettä, molemmat voivat pitää paikkansa tai olla perättömiä, tai paikkansa voi pitää vain toinen. Onko tarkempaa tietoa?
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

Seuraava

Paluu Kirjallisuus ja linkit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Majestic-12 [Bot] ja 7 vierailijaa