TTJ kirjoitti:Mielenkiintoinen löytö, ja Dorotea tosiaan näyttäisi olevan vanhalla eteläsaamelaisalueella. En ole kuitenkaan täysin vakuuttunut nimen yhteneväisyydestä Ylitornion Aavasaksan kanssa. Alueella näyttää olevan enemmänkin Ava-alkuisia nimiä (Avaträsk, kylän nimi, josta on sitten edelleen johdettu Avaträsksjön ja -berget).
E. Sofia kirjoitti:Voiko "aava"-sana olla yhteydessä sanaan "aapa". Aapasuo.
vrt. Haapa, haavan. Onko Aavasaksan lähellä aapasuota?
Voiko "aava"-sana olla yhteydessä sanaan "aapa". Aapasuo.
vrt. Haapa, haavan. Aapa, aavan.
Jotkut nimet pohjautuvat genetiivivartaloon. Kides, kiteen ->Kitee. Laugas, laukaan ->Laukaa. Onko Aavasaksan lähellä aapasuota?
E. Sofia kirjoitti:Voiko "aava"-sana olla yhteydessä sanaan "aapa". Aapasuo.
TTJ kirjoitti:Mikähän tämän nimielementin tarina on, sillä suomalaisen etuliitteen yhdistäminen ruotsalaiseen sanaan kuulostaa kummalliselta, etenkin alueilla jotka eivät ole mainstream-näkemysten mukaan olleet koskaan suomenkielisiä.
jussipussi kirjoitti:Luulisin, että TTJ:n ajatus oli, että varsinki Dorotean seudulla ei oikein ole suomalaisia ollut sitä ava sanaa sinne viemässä ja niitä löytyy sieltä paljon. Voihan se olla tietenkin samalla tavalla muuntunut saamenkielisen suussakin hav -> ava.
jussipussi kirjoitti: Saamen sana avva = vyö on aika lähellä. Aavasksan rinteessä voi erottaa vähäpuisen vyöhykkeen = vyön.
TTJ kirjoitti: Tulipa muuten mieleen, onkohan mitään tietoa Tornionjoen vanhasta nimestä? Tornionjokihan on hämäläistä perua, sisältää sotakeihästä tarkoittavan sanan 'tornio' ja nimi on tuskin vanhempi kuin 1000 vuotta, jos sitäkään, mikä on merkittävän vesistön nimeksi aika tuore. Paikallisethan kutsuvat jokea Väyläksi. Liekö tämä itse asiassa alkuperäisempi nimitys, uskottava myös saameksi (SaamP 'oalli').
Mitä se Duortnoseatnu merkitsee? Onko sillä keihäs-merkitystä?aikalainen kirjoitti:TTJ kirjoitti: Tulipa muuten mieleen, onkohan mitään tietoa Tornionjoen vanhasta nimestä? Tornionjokihan on hämäläistä perua, sisältää sotakeihästä tarkoittavan sanan 'tornio' ja nimi on tuskin vanhempi kuin 1000 vuotta, jos sitäkään, mikä on merkittävän vesistön nimeksi aika tuore. Paikallisethan kutsuvat jokea Väyläksi. Liekö tämä itse asiassa alkuperäisempi nimitys, uskottava myös saameksi (SaamP 'oalli').
Wikin mukaan Tornionjoki on p-saameksi Duortnoseatnu. Hämäläiset ovat siis voineet vääntää tuon saamelaisen nimen itselleen tutumpaan muotoon tornioksi.
Tornio on nimetty Suomen länsirajaa pitkin laskevan Tornionjoen mukaan. Nimensä joki on oletettavasti saanut alkulähteensä Torniojärven pohjoissaamelaisesta nimestä Duortnosjávri.
aikalainen kirjoitti:Wikin mukaan Tornionjoki on p-saameksi Duortnoseatnu. Hämäläiset ovat siis voineet vääntää tuon saamelaisen nimen itselleen tutumpaan muotoon tornioksi.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Wikin mukaan Tornionjoki on p-saameksi Duortnoseatnu. Hämäläiset ovat siis voineet vääntää tuon saamelaisen nimen itselleen tutumpaan muotoon tornioksi.
Tämä ei tunnu mahdolliselta:
1. Álgu-tietokanta ei tunne saamesta mitään tuonnäköistä sanaa; sen alkuperä lienee siis muualla.
2. Hämäläismurteista on tallennettu sana tornio 'keihäs'.
Jaska kirjoitti:Tämä ei tunnu mahdolliselta:
1. Álgu-tietokanta ei tunne saamesta mitään tuonnäköistä sanaa; sen alkuperä lienee siis muualla.
2. Hämäläismurteista on tallennettu sana tornio 'keihäs'.
Vaikuttaa siksi uskottavammalta, että nimellä on hämäläinen tausta, mutta mikä olisi nimeämismotivaatio? Tähän liittyy sekin ongelma, että mikä oli alkuperäisen nimen kohde: maakohde, vesistö vai mikä?
Suomessa on Torniojärvi, Torniokangas, Torniokoski, Torniokumpu, Torniolahti, Torniolampi ja useita Tornioniemiä. Niemen nimeksi 'keihäs' sopisi hyvin, mikäli niemi on terävä. Onko Tornion lähellä terävää nientä?
jussipussi kirjoitti:Kuinka vanhoja paikan nimet yleensä saattavat olla?
jussipussi kirjoitti:Algusta tuollainen:
Kieli: pohjoissaame
Sanue: toarˈdnâ torni
Onko tuo liian kaukana kielitieteilijän näkökulmasta? Maallikosta näyttää aika samalta.
Tornionjärvestä kohoaa "tornimainen" saari, joka voisi olla nimen alkulähde. Algun toardana sanan yhtenä selityksinä on myös: nousta, kohota, näkyä muiden yli.
Aikalainen kirjoitti:Mitä tarkoitat? Jos lappalainen sanoo hämäläiselle, että joen ja latvajärven nimi on duortnos, niin miksei nimi voisi hämäläisten keskinäisessä puheessa vääntyä keihästä tarkoittavaksi tornioksi? Ei kai Algu sitä kiellä.
TTJ kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Kuinka vanhoja paikan nimet yleensä saattavat olla?
Mitään ylärajaa nimen iälle ei varmaan ole (muu kuin todennäköisyys) mutta tiedetään nimiä jotka ovat varmuudella säilyneet tuhansia vuosia ihan puhekielessäkin. Tuossa toisessa ketjussa mainitsin Thames-joen, jonka nimi on tallentunut 2000 vuotta vanhaan roomalaiseen kirjoitukseen liki nykyasussaan, joten nimi on hyvinkin voinut olla jo silloin sen toisen parisen tuhatta vuotta vanha....
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 24 vierailijaa