Aavasaksa ja Tornio

Sanojen ja nimien alkuperä

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 18 Huhti 2013 12:53

Dorotean Avasaxa näyttää olevan kahden järven välissä. Tämä panee kysymään, onko avan merkitys tässä vesi tai järvi.

Täysin ei voi sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että Dorotean Avasaxa olisi siirtonimi. Mistähän mahtoi tuo ensimmäinen asukas tulla?
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Pystynen » 18 Huhti 2013 19:16

TTJ kirjoitti:Mielenkiintoinen löytö, ja Dorotea tosiaan näyttäisi olevan vanhalla eteläsaamelaisalueella. En ole kuitenkaan täysin vakuuttunut nimen yhteneväisyydestä Ylitornion Aavasaksan kanssa. Alueella näyttää olevan enemmänkin Ava-alkuisia nimiä (Avaträsk, kylän nimi, josta on sitten edelleen johdettu Avaträsksjön ja -berget).

Hieman hakutyökaluilla leikkien: Pohjois-Ruotsista löytyy myös hyvinkin paljon paikkoja nimeltään "Avabacka", "Avaberg", "Avabäcken". Samoin kaikenlaisia muita ava-nimiosan sisältäviä paikkoja, usein vesistöihin liittyviä (esim. "Avamyran" on yleinen suonnimi ja "Avan" järven; "Avasundet", "Avaviken", "Avanäset" yms.) Levikki myös ulottuu selvästi pikemmin eteläisille saamelaisalueille (sisämaassa Sundsvallin tasalle asti, rannikolla Uumajan) kuin Tornionjokilaakson suomalaisalueille. Hieman hankala tosin hahmottaa yleiskuvaa kun osumia ei saa kaikkia kerralla kartalle.

(Ainakin muutama hajaosuma löytyy myös Gotlannista, ja Moran kieppeillä on kukkulannimi "Avamägg" joka kuulostaa jo pikemmin metsäsuomalaiselta: mäki? Jep, tarkistushaulla löytyy tosiaan päivänselviä suomenkielisiä nimiä kuten "Hebbomägg", "Härkämägg", "Jännismägg", "Marjamägg")
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja TTJ » 18 Huhti 2013 21:42

Kiintoisaa. Ava-alkuisia nimiä on paljon, erityisesti näköjään Länsipohjan ja Ångermanlandin tienoilla. Mutta myös jonkun verran saamelaisalueilla ja etelämpänä rannikolla. Mikähän tämän nimielementin tarina on, sillä suomalaisen etuliitteen yhdistäminen ruotsalaiseen sanaan kuulostaa kummalliselta, etenkin alueilla jotka eivät ole mainstream-näkemysten mukaan olleet koskaan suomenkielisiä. Vai onko sana lainattu johonkin ruotsin murteeseen sellaisenaan, vai sittenkin saamesta.

'Aava'-alkuiset nimet eivät ole Suomessa ihan niin yleisiä kuin luulisi, ainakaan Kansalaisen karttapaikan mukaan. 71 osumaa (niistäkin iso osa taloja), mielenkiintoisesti saamelaisalueilta ei yhtään. 'Avo'-alkuisia nimiä löytyy taas melkein pelkästään Järvi-Suomesta.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 20 Huhti 2013 02:24

Voiko "aava"-sana olla yhteydessä sanaan "aapa". Aapasuo.
vrt. Haapa, haavan. Aapa, aavan.

Jotkut nimet pohjautuvat genetiivivartaloon. Kides, kiteen ->Kitee. Laugas, laukaan ->Laukaa. Onko Aavasaksan lähellä aapasuota?
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

ViestiKirjoittaja Taavetti » 20 Huhti 2013 02:55

E. Sofia kirjoitti:Voiko "aava"-sana olla yhteydessä sanaan "aapa". Aapasuo.
vrt. Haapa, haavan. Onko Aavasaksan lähellä aapasuota?


Kartasta näkee jos näkee. Voi katsoa eri mittakaavoilla halunsa mukaan.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... 600&query=
hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=aavasaksa&osoite=&kunta=&isShown=&lang=fi
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja jussipussi » 20 Huhti 2013 09:33

Voiko "aava"-sana olla yhteydessä sanaan "aapa". Aapasuo.
vrt. Haapa, haavan. Aapa, aavan.

Jotkut nimet pohjautuvat genetiivivartaloon. Kides, kiteen ->Kitee. Laugas, laukaan ->Laukaa. Onko Aavasaksan lähellä aapasuota?


Länsilapissa mukaanlukien Tornionlaakso ja Ruotsin Lappi (entinen Tornionlappi) Isot jängät ovat "vuomia". Vanhan Keminlapin alueella ne ovat Aapoja. Siinä mielessä aapa suota tarkoittavana sopii vähän huonosti tuohon Aavasaksan alkuun. Mutta voi se tietenkin silti olla niin. Ei siinä lähälle oikein erityistä isoa suotakaan kyllä ole. Vaara jää periaatteessa Tengeliöjoen mutkaan niemeksi. Sekin voisi ehkä olla jollain tapaa nimen antajana. (Mitähän Tengeliö tarkoittaa?)

Aapa ("ahpe") ja vuoma ("vuobmi") tarkoittavat molemmat suurta, yleensä aukeaa suota. Suomen ja saamen merkitykset eivät ole täsmälleen samat.

Soiden nimityksistä vielä, Itälapissa suo yleensä on jänkä, Länsilapissa jänkkä.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3101
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja Pystynen » 20 Huhti 2013 19:30

E. Sofia kirjoitti:Voiko "aava"-sana olla yhteydessä sanaan "aapa". Aapasuo.

Etymologisesti ainakin ovat. Aapasuo on nimenomaan aava, laaja, puuton.
TTJ kirjoitti:Mikähän tämän nimielementin tarina on, sillä suomalaisen etuliitteen yhdistäminen ruotsalaiseen sanaan kuulostaa kummalliselta, etenkin alueilla jotka eivät ole mainstream-näkemysten mukaan olleet koskaan suomenkielisiä.

Kantasana on ihan germaanista perua, "meri"-sanasta (ruots. hav, ksk. *haβa). Olettaisin että seudulla on jokin /h/:ta tuntematon porukka (mahdollisesti nykyisten eteläsaamelaisten suora edeltäjä, tai sitten ei) ottanut tämän sanan käyttöön yleisesti järvennimeksi. Ihan selvää ei sen sijaan ole, onko sama kuvio tunnettu myös pohjoisempana. Alkuperäinen Aavasaksa jää tässä vielä siis auki.

(Ja Jussille ohimennen: jänk(k)ä on tunnetusti lainaa saamesta. Pohj. jeaggi, ks. *jeaŋkē.)
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja jussipussi » 20 Huhti 2013 21:29

Luulisin, että TTJ:n ajatus oli, että varsinki Dorotean seudulla ei oikein ole suomalaisia ollut sitä ava sanaa sinne viemässä ja niitä löytyy sieltä paljon. Voihan se olla tietenkin samalla tavalla muuntunut saamenkielisen suussakin hav -> ava.

Minusta kuitenkin aivan mahdollinen ajatus, että ava / aava on tässä yhteydessä tarkoittanut jotain muuta, kuin tähän asti on oletettu. Saamen sana avva = vyö on aika lähellä. Aavasksan rinteessä voi erottaa vähäpuisen vyöhykkeen = vyön.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3101
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja TTJ » 20 Huhti 2013 22:05

jussipussi kirjoitti:Luulisin, että TTJ:n ajatus oli, että varsinki Dorotean seudulla ei oikein ole suomalaisia ollut sitä ava sanaa sinne viemässä ja niitä löytyy sieltä paljon. Voihan se olla tietenkin samalla tavalla muuntunut saamenkielisen suussakin hav -> ava.


Niin, ja lähinnä näen ongelmaksi että näissä selityksissä tulee taas esille kahden eri kielen sanojen yhdistely, joka jo ihan ensimmäisissä viesteissä todettiin aika kaukaa haetuksi. Jos selitys on oikea, jomman kumman sanan on ollut pakko lainautua edes murteeseen ennen paikannimen muodostamista. Jos suomalainen muuttaa Amerikkaan, tuskin hän siellä nimeää jonkun korkean paikallisen vuoren "High Vuoreksi" vaikka osaisi molempiakin kieliä.

Ylitornion Aavasaksan lähellä ei ole mainittavia järviä. Tornionjoki on tosin hyvin leveä vaaran kohdalla, lisäksi tietenkin Tengeliö liittyy Tornionjokeen ihan Aavasaksan vieressä.

Tulipa muuten mieleen, onkohan mitään tietoa Tornionjoen vanhasta nimestä? Tornionjokihan on hämäläistä perua, sisältää sotakeihästä tarkoittavan sanan 'tornio' ja nimi on tuskin vanhempi kuin 1000 vuotta, jos sitäkään, mikä on merkittävän vesistön nimeksi aika tuore. Paikallisethan kutsuvat jokea Väyläksi. Liekö tämä itse asiassa alkuperäisempi nimitys, uskottava myös saameksi (SaamP 'oalli').
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja aikalainen » 20 Huhti 2013 23:53

jussipussi kirjoitti: Saamen sana avva = vyö on aika lähellä. Aavasksan rinteessä voi erottaa vähäpuisen vyöhykkeen = vyön.

Se vähäpuinen vyöhyke on muinaisen Itämeren huuhtomaa rantakivikkoa.

TTJ kirjoitti: Tulipa muuten mieleen, onkohan mitään tietoa Tornionjoen vanhasta nimestä? Tornionjokihan on hämäläistä perua, sisältää sotakeihästä tarkoittavan sanan 'tornio' ja nimi on tuskin vanhempi kuin 1000 vuotta, jos sitäkään, mikä on merkittävän vesistön nimeksi aika tuore. Paikallisethan kutsuvat jokea Väyläksi. Liekö tämä itse asiassa alkuperäisempi nimitys, uskottava myös saameksi (SaamP 'oalli').

Wikin mukaan Tornionjoki on p-saameksi Duortnoseatnu. Hämäläiset ovat siis voineet vääntää tuon saamelaisen nimen itselleen tutumpaan muotoon tornioksi.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 22 Huhti 2013 17:05

aikalainen kirjoitti:
TTJ kirjoitti: Tulipa muuten mieleen, onkohan mitään tietoa Tornionjoen vanhasta nimestä? Tornionjokihan on hämäläistä perua, sisältää sotakeihästä tarkoittavan sanan 'tornio' ja nimi on tuskin vanhempi kuin 1000 vuotta, jos sitäkään, mikä on merkittävän vesistön nimeksi aika tuore. Paikallisethan kutsuvat jokea Väyläksi. Liekö tämä itse asiassa alkuperäisempi nimitys, uskottava myös saameksi (SaamP 'oalli').

Wikin mukaan Tornionjoki on p-saameksi Duortnoseatnu. Hämäläiset ovat siis voineet vääntää tuon saamelaisen nimen itselleen tutumpaan muotoon tornioksi.
Mitä se Duortnoseatnu merkitsee? Onko sillä keihäs-merkitystä?
Joen nimi on varmaankin vanhempi kuin kaupungin.
Wikipedia sanoo:
Tornio on nimetty Suomen länsirajaa pitkin laskevan Tornionjoen mukaan. Nimensä joki on oletettavasti saanut alkulähteensä Torniojärven pohjoissaamelaisesta nimestä Duortnosjávri.

Miten keihäs liittyisi järveen tai jokeen? Olisiko siinä ollut jokin seiväs merkkinä, rajan tai kauppapaikan merkkinä?
Olaus Magnuksen mukaan markkinoita pidettiin jäällä.
Hän esitti, että Tornion nimi tulee ruotsin sanasta torn 'torni'. Oliko siellä jokin torni jo 1500-luvun alussa? Kirkon tornista halusi 1690-luvulla Ruotsin kuningaskin katsella keskiyön aurinkoa.
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

ViestiKirjoittaja Jaska » 22 Huhti 2013 18:05

aikalainen kirjoitti:Wikin mukaan Tornionjoki on p-saameksi Duortnoseatnu. Hämäläiset ovat siis voineet vääntää tuon saamelaisen nimen itselleen tutumpaan muotoon tornioksi.

Tämä ei tunnu mahdolliselta:
1. Álgu-tietokanta ei tunne saamesta mitään tuonnäköistä sanaa; sen alkuperä lienee siis muualla.
2. Hämäläismurteista on tallennettu sana tornio 'keihäs'.

Vaikuttaa siksi uskottavammalta, että nimellä on hämäläinen tausta, mutta mikä olisi nimeämismotivaatio? Tähän liittyy sekin ongelma, että mikä oli alkuperäisen nimen kohde: maakohde, vesistö vai mikä?

Suomessa on Torniojärvi, Torniokangas, Torniokoski, Torniokumpu, Torniolahti, Torniolampi ja useita Tornioniemiä. Niemen nimeksi 'keihäs' sopisi hyvin, mikäli niemi on terävä. Onko Tornion lähellä terävää nientä?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10975
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja jussipussi » 22 Huhti 2013 19:36

Tornio on noussut veden alta noin 1000 vuotta sitten. Kannattanee ottaa tuokin huomioon paikkojen nimeämisjärjestystä mietittäessä. Linkissä maan nousemiseen liittyvää asiaa.

http://arkisto.gtk.fi/ej/ej46/ej46_pages_164_171.pdf

Kuinka vanhoja paikan nimet yleensä saattavat olla?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3101
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja jussipussi » 22 Huhti 2013 20:03

Algusta tuollainen:

Kieli: pohjoissaame
Sanue: toarˈdnâ torni

Onko tuo liian kaukana kielitieteilijän näkökulmasta? Maallikosta näyttää aika samalta.

Tornionjärvestä kohoaa "tornimainen" saari, joka voisi olla nimen alkulähde. Algun toardana sanan yhtenä selityksinä on myös: nousta, kohota, näkyä muiden yli.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3101
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

ViestiKirjoittaja aikalainen » 22 Huhti 2013 21:06

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Wikin mukaan Tornionjoki on p-saameksi Duortnoseatnu. Hämäläiset ovat siis voineet vääntää tuon saamelaisen nimen itselleen tutumpaan muotoon tornioksi.

Tämä ei tunnu mahdolliselta:
1. Álgu-tietokanta ei tunne saamesta mitään tuonnäköistä sanaa; sen alkuperä lienee siis muualla.
2. Hämäläismurteista on tallennettu sana tornio 'keihäs'.

Mitä tarkoitat? Jos lappalainen sanoo hämäläiselle, että joen ja latvajärven nimi on duortnos, niin miksei nimi voisi hämäläisten keskinäisessä puheessa vääntyä keihästä tarkoittavaksi tornioksi? Ei kai Algu sitä kiellä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

ViestiKirjoittaja TTJ » 22 Huhti 2013 21:16

Jaska kirjoitti:Tämä ei tunnu mahdolliselta:
1. Álgu-tietokanta ei tunne saamesta mitään tuonnäköistä sanaa; sen alkuperä lienee siis muualla.
2. Hämäläismurteista on tallennettu sana tornio 'keihäs'.

Vaikuttaa siksi uskottavammalta, että nimellä on hämäläinen tausta, mutta mikä olisi nimeämismotivaatio? Tähän liittyy sekin ongelma, että mikä oli alkuperäisen nimen kohde: maakohde, vesistö vai mikä?

Suomessa on Torniojärvi, Torniokangas, Torniokoski, Torniokumpu, Torniolahti, Torniolampi ja useita Tornioniemiä. Niemen nimeksi 'keihäs' sopisi hyvin, mikäli niemi on terävä. Onko Tornion lähellä terävää nientä?


Periaatteessa voi tietenkin olla että Duortno-nimi voisi pohjautua johonkin sanaan joka ei ole enää kovin yleisesti tiedossa (Álgu-tietokanta ei tietenkään ole ihan täydellinen eivätkä Tornionlaakson muinaiset saamelaiset muutenkaan luultavasti puhuneet pohjoissaamea) tai jopa esisaamelainen, kuten ilmeisesti moni muukin nimi Lapissa. Tornionlaakson nimistöön syvällisesti perehtynyt Jouko Vahtola on kuitenkin perustellut hämäläisen etymologian vakuuttavasti:

-'tornio' on yleinen paikannimielementti, etenkin Hämeessä
-Tornionlaakson suomalaisasutus on suurimmaksi osaksi alkujaan Hämeestä
-'torni'-sanaan pohjautuva selitys voidaan hylätä äänteellisesti huonona
-'Torniojärvi' näyttää asiakirjamainintojen perusteella olevan myöhempi keksintö. Vanhin maininta järvestä on nimellä 'Iretresk' vuodelta 1559.

Etymologiseksi selitykseksi on tarjottu mm. Suensaaren keihäänkärkimaista muotoa tai joen suoruutta (kuin keihään varsi?) mutta yhtä hyvinhän se voi liittyä johonkin tapahtumaan, niinkuin paikannimet usein. Sana 'tornio' viitannee skandinaavismallisiin sotakeihäisiin, sana on sukua nykyenglannin sanalle 'thorn'. Se että joki ja kaupunki olisi nimetty järven mukaan ei sekään kuulosta uskottavalta: varhaiset suomalaisasuttajat saapuivat ensiksi joen suistoon, eivät koskaan olleet luultavasti kuulleetkaan Torniojärvestä, varsin kaukainen se oli myös alueen lappalaisille. Vahtolan mukaan Tornionjoessa on koski nimeltä Torniokoski (en kyllä tiedä missä?) ja hän pitää mahdollisena että se on vanhin alueen 'tornio'-nimi. Perusteellinen käsittely aiheesta löytyy kirjasta 'Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty', Rovaniemi 1980, sivut 102-110, joka minulla sattumalta oli lainassa kirjastosta.

Ihmetyttää lähinnä miksi Torniojärvi on joutunut vaihtamaan nimeään. Mistähän tuo 'Iretresk' mahtaa olla peräisin. Järvellä on tietysti asunut saamelaisia, mm. Tingevaaran lapinkylä oli aivan lähellä, mutta jostain syystä ketään ei ole tuntunut kiinnostavan heidän antamansa nimi järvelle.
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja TTJ » 22 Huhti 2013 21:26

jussipussi kirjoitti:Kuinka vanhoja paikan nimet yleensä saattavat olla?


Mitään ylärajaa nimen iälle ei varmaan ole (muu kuin todennäköisyys) mutta tiedetään nimiä jotka ovat varmuudella säilyneet tuhansia vuosia ihan puhekielessäkin. Tuossa toisessa ketjussa mainitsin Thames-joen, jonka nimi on tallentunut 2000 vuotta vanhaan roomalaiseen kirjoitukseen liki nykyasussaan, joten nimi on hyvinkin voinut olla jo silloin sen toisen parisen tuhatta vuotta vanha....
TTJ
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 532
Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 22 Huhti 2013 22:13

Jos oikein muistan, ei Vahtolakaan perusteellisessa Tornion etymologioiden läpikäynnissään mainitse Knut Bergslandin aikanaan Virittäjässä ehdottamaa muinaisnorjan sanaa thorn 'riihi'.

Sanalla on ymmärtääkseni myös muita merkityksiä. Näitä pohtii mm. Martti Haavio Bjarmia-kirjassaan.

Haavion ja Bergslandin innoittamana ehdotankin yleisnimien tornio (tai torna) vanhimmiksi tunnetuiksi merkityksiksi (keihään ja riihen ohella): horna, hornan asukas tai valtias, jättiläinen. Ollaan siis riihen (jota muinoin käytettiin vainajien ensimmäisenä säilytyspaikkana) kautta päädytty manalaan.

Jos Tornionjoki onkin alunperin Tuonelan, manalan tai hornan joki, on helppo ymmärtää, miksi sen tärkein sivujoki on nimeltää Muonionjoki.
Muonio on mahdollista yhdistää esim. seuraaviin sanoihin: sm. mana(la) ja niihin lp. sanoihin jotka SKES mainitsee hakusanan mana yhteydessä.

Tässä yhteydessä tulee mieleen 1200-luvulla vaikuttaneen Snorri Sturlanpojan lause: "Helvetti sijaitsee pohjoisessa ja maan alla."
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Huhti 2013 07:13

jussipussi kirjoitti:Algusta tuollainen:

Kieli: pohjoissaame
Sanue: toarˈdnâ torni

Onko tuo liian kaukana kielitieteilijän näkökulmasta? Maallikosta näyttää aika samalta.

Tornionjärvestä kohoaa "tornimainen" saari, joka voisi olla nimen alkulähde. Algun toardana sanan yhtenä selityksinä on myös: nousta, kohota, näkyä muiden yli.

Tuo sana on väkisinkin nuori laina, koska sen vokaalikombinaatio on epäetymologinen. Vanhoissa sanoissa tapahtui kehitykset:
- *o-a > oa-i
- *o-i > uo-a

Eli toisen tavun väljä vokaali veti ensitavun vokaalinkin väljemmäksi, ja toisen tavun suppea vokaali veti ensitavun vokaalin suppeammaksi. Tämä ilmiö tunnetaan saamen kohdalla yleisesti nimellä metafonia, mutta määritelmällisesti se kuuluu ryhmään "vokaalien regressiivinen korkeusassimilaatio".

Niinpä oa-a-hahmoinen sana ei voi palautua mihinkään vanhaan vokaaliyhdistelmään vaan on voinut ilmaantua kieleen vasta kantasaamelaisten vokaalimuutosten jälkeen. Se lieneekin lainattu suomen sanasta torni, tai sitten suoraan skandinaavista.


Aikalainen kirjoitti:Mitä tarkoitat? Jos lappalainen sanoo hämäläiselle, että joen ja latvajärven nimi on duortnos, niin miksei nimi voisi hämäläisten keskinäisessä puheessa vääntyä keihästä tarkoittavaksi tornioksi? Ei kai Algu sitä kiellä.

Tarkoitan sitä, että saamessa ei ole mitään sellaista sanaa, josta tuollainen paikannimi olisi voitu muodostaa, kun taas hämäläismurteissa on sellainen sana. Nimeltä siis puuttuu uskottava saamelainen etymologinen lähde.

Eihän suomalaista paikannimeäkään voida selittää suomen kielen pohjalta syntyneeksi, jos kielestä ei tunneta mitään sanaa, joka muistuttaisi kyseistä nimeä.

Todennäköisemmin Duortnos onkin lainattu hämäläislähtöisiltä kveeneiltä saameen joskus vuoden 1000 jaa. jälkeen; tuohon aikaan Perämeren rannoille asettui muinaishämäläisiä.

Katselin Kansalaisen karttapaikasta, niin:
- Pudasjärven Tornioniemi on teräväkärkinen,
- Konneveden Tornioniemi taas on kapean Torniolahden vieressä,
- Rovaniemen Tornioniemi ei ole terävä, mutta siinä on väkä kuten keihään terässä,
- Rantasalmen Tornioniemi on hyvin pitkä ja kapea,
- Torniossa esimerkiksi Tornionjoen ja Kirkkoputaan haarassa oleva niemi on terävä ja sopisi hyvin kuvaan.

Uskottavimmalta näyttää siis, että Tornio-nimet ovat peräisin hämäläisestä murresanasta tornio 'keihäs' (joka voisi olla lainaa germaanisesta 'piikkiä' merkitsevästä sanasta, vrt. englannin thorn) ja ne on annettu niemen tai lahden pitkänomaisen tai terävän muodon perusteella.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10975
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Huhti 2013 07:19

TTJ kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Kuinka vanhoja paikan nimet yleensä saattavat olla?


Mitään ylärajaa nimen iälle ei varmaan ole (muu kuin todennäköisyys) mutta tiedetään nimiä jotka ovat varmuudella säilyneet tuhansia vuosia ihan puhekielessäkin. Tuossa toisessa ketjussa mainitsin Thames-joen, jonka nimi on tallentunut 2000 vuotta vanhaan roomalaiseen kirjoitukseen liki nykyasussaan, joten nimi on hyvinkin voinut olla jo silloin sen toisen parisen tuhatta vuotta vanha....

Joo, vesistönimiä pidetään yleisesti hyvin säilyvinä, ja kaikkialla juuri niissä lienee parhaiten säilynyt alueen varhaisemman kielen jälkiä, esim. Venäjän jokien nimistä iso osa on uralilaisten kielten pohjalta selittyviä. Takaraja riippuu oikeastaan siitä, kuinka vanhana alueen nykyistä kielitilannetta pidetään. Jos kyseessä on Saksan joennimi, jonka nimeä pidetään esi-indoeurooppalaisena, sen täytyisi olla yli 5 000 vuotta vanha; jos kyseessä on Lapin esisaamelainen paikannimi, sen ei tarvitse olla kuin 1 500 vuotta vanha.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10975
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

EdellinenSeuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa