Jaska kirjoitti:Nyt on liikkeellä niin monta ehdotusta, että kartoitetaan vähän tilannetta.
Jaska kirjoitti:1. Paleoeurooppalainen alkuperä
- Vaikea todentaa, koska ei ole mihin verrata.
- Viimeinen vaihtoehto silloin, jos mistään nykykielestä ei löydy tyydyttävää selitystä.
Kyllä. Saamessa vaan harmillisesti tuo viimeinen vaihtoehto tulee vastaan paljon helpommin, kuin suomessa: a) Suomalaisalueilla jos sana ei selity suomella, niin varalla on vielä selitys saamen kautta, mutta Lapin saamessa hypätään suoraan paleoon. b) Paleo on saamen substraattina paljon voimakkaampi, kuin saame suomessa, joten paleosanoja on paikannimissäkin paljon vahvemmin kuin saamelaisnimiä suomessa.
Jaska kirjoitti:2. Saamelainen alkuperä: Duortnus, Duortnosjávri
- Äännesyistä epätodennäköinen, koska uo-o-yhdistelmä on epäetymologinen; tosin *a-o-lähtöasu olisi mahdollinen.
- Saamelaiskielistä ei tunneta tämännäköistä sanaa.
On siis mitä ilmeisemmin lainaa joistain näistä kielistä: suomi, skandinaavi, paleo.
Jaska kirjoitti:3. Skandinaavinen alkuperä: Torneå
- Ruotsalaisia ehti alueelle vasta 1300-luvulla, tosin norjalaisia siellä liikkui jo aiemmin.
- Skandinaavinen alkuperä ei selitä Suomen muita Tornio-nimiä.
Sinänsä mielenkiintoisesti sanan lopussa on 'o', joka ruotsissa meinaa jokea. Perämeren jokien ruotsalaisia nimiähän ovat suomalaisittain kirjoitettuna üüme-o, piitte-o, lüüle-o, tuurne-o, üüle-o ... joita kovasti muistuttaa jokihaarojen suomenkieliset nimet torni-o ja muoni-o. Suomenkielisessä nimessä Luulaja lopun 'aja' saattaa olla ikivanha muoto å-sanasta, mikä vihjaa alueella tapahtuneen jo varhain lainaamisia skandinaavista. Ikivanhoja skandinaavis-germaanisia nimiä löytyy Suomen rannikolta. Torne on ruotsin sana (torni). Tornion lohista ja turkiksista hämäläisille ovat saattaneet ensiksi kertoa ruotsalaiset kauppiaat, joten heiltä lainattu suomalainen nimi voisi periaatteessa olla jopa vanhempi, kuin ensimmäinen suomalaisten tekemä vierailu joella. Ruotsi-selitys kilpailee siis suomi-selityksen kanssa.
Jaska kirjoitti:4. Hämäläinen alkuperä: tornio 'keihäs'
- Ainoa kielimuoto, jossa on olemassa sana joka täsmälleen muistuttaa paikannimielementtiä.
- Sopii asutushistoriaan, ja myös Kemi on hämäläisperäinen nimielementti.
- Itä-Suomen Tornio-nimet pitäisi selittää hämäläisperäisiksi, mutta hämäläisethän ehtivät aina Laatokalle saakka ennen muinaiskarjalaisten leviämistä.
- Nimen taustalla oleva sana lienee joko skandinaavista tai slaavilaista alkuperää.
Suomalaisen nimen osalta sanan selitys on aivan kelvollinen. Jos suomenkieliset tunnistivat sanan tornio keihääksi, niin heille joki oli silloin Keihäsjoki. Aivan samoin, kuin Ahvenjärvi ja Elämänjärvi selittyvät täydellisesti suomen sanoilla ahven ja elämä. Minimitasolla selitys on valmis.
Toki tämän selitystason päälle voidaan vielä pohtia sitäkin toisarvoisempaa asiaa, että mistä se suomalainen nimi on ideoitu: onko se keksitty tyhjästä, onko se käännetty alkukielestä, vai onko siihen saatu vihje alkukielisestä ääntämyksestä.
Nyt käsiteltävä nimi kuulostaa kolmella eri kielellä lähes samalta, joten mitä ilmeisimmin kaksi niistä on ideoitu muun kielisen ääntämyksen antaman inspiraation innoittamana. Enää puuttuu varmuus, mikä noista kolmesta nimestä on aito ja mitkä kaksi ovat halpahintaisia piraattiversioita.
Jaska kirjoitti:Näistä tuo hämäläinen selitys näyttää edelleen vahvimmalta. Vahtolalla on muitakin kaakkoishämäläisen lähtölevikin sanoja/nimiä, joilla on vastineita Kemijoella ja Tornionjoella.
Vahtolan näkemys
lähtöalueesta ei kestä karttahakua. Aikoinaan, kun paikannimien etsiminen oli hankalaa, häneltä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta nimen itäinen levikki. Hänen tulkintansa nimen
lähtöalueesta pitää laittaa hyllylle, kunnes se on tarkistettu ja päivitetty vastaamaan nyt tiedossa olevia faktoja.
Sen sijaan hänen tulkintansa sanan
merkityksestä (eräässä murteessa keihäs) on yhä pätevä, joskin karttahaku vihjaa merkityksen olevan paremminkin "jyrkkä/rinne/törmä". Ehkä sanalla on ollut useampi merkitys.