Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 16 Elo 2018 17:21



Vastaa viestiin  [ 12 viestiä ] 
 Kauka 
Kirjoittaja Viesti
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 23 Loka 2017 00:11
Viestit: 41
Viesti Kauka
Jos kauka on germaaninen laina, niin kuin Aikio (2000) esittää, miksi se taipuu yleisissä paikallissijoissa uralilaisittain "kaukana, kaukaa, murt. kaukaata, kauaksi"? Olivatko yleiset paikallissijat käytössä vielä kantasuomessa sijamuotoina, eivätkä vain perittyinä johdoksina? Jos ymmärrän Ylikosken (2011) esitystä oikein, kantasuomessa oli jo eri paikallissijajärjestelmä, ja käsittääkseni useimmat uralilaisperäisetkin sanat muuttuivat noudattamaan uutta taivutusjärjestelmää. Tunnen vain joitakin uralilaisittain taipuvia sanoja, lähinnä seuraavat: luo 'lähi?', taka, kauka, koto ja ulko. Miksihän uralilaisen järjestelmän yleiset paikallissijat olisivat germaanisen kauka-lainan kohdalla olleet suositumpia kuin sisä- ja ulkopaikallissijat? Eikö tämä ainakin vihjaa yhteydestä uralilaisperäisiin vastineisiin sukulaiskielissä?

Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija


15 Helmi 2018 17:11
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56
Viestit: 382
Viesti Re: Kauka
Pauli Ojanperä kirjoitti:
Jos kauka on germaaninen laina, niin kuin Aikio (2000) esittää, miksi se taipuu yleisissä paikallissijoissa uralilaisittain "kaukana, kaukaa, murt. kaukaata, kauaksi"? Olivatko yleiset paikallissijat käytössä vielä kantasuomessa sijamuotoina, eivätkä vain perittyinä johdoksina? Jos ymmärrän Ylikosken (2011) esitystä oikein, kantasuomessa oli jo eri paikallissijajärjestelmä, ja käsittääkseni useimmat uralilaisperäisetkin sanat muuttuivat noudattamaan uutta taivutusjärjestelmää. Tunnen vain joitakin uralilaisittain taipuvia sanoja, lähinnä seuraavat: luo 'lähi?', taka, kauka, koto ja ulko. Miksihän uralilaisen järjestelmän yleiset paikallissijat olisivat germaanisen kauka-lainan kohdalla olleet suositumpia kuin sisä- ja ulkopaikallissijat? Eikö tämä ainakin vihjaa yhteydestä uralilaisperäisiin vastineisiin sukulaiskielissä?

Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija

Jaska varmaankin tietää. Olisiko käynyt ns. uralilaiset ?
Tällä tarkoitan sitä, että lainasanaa aletaan käyttämään paikallisesti tunnettujen taivutussääntöjen mukaan.
muoks. Vähän vastaavanlaisesti vois käydä enkun sanoille Aamerikan suomalaisten käsissä... https://fi.wikipedia.org/wiki/Finglish

_________________
yli 96 prosenttisesti Suomesta, vajaat 4 prosenttia Kauko-idästä


15 Helmi 2018 17:48
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7318
Viesti Re: Kauka
Pauli Ojanperä kirjoitti:
Jos kauka on germaaninen laina, niin kuin Aikio (2000) esittää, miksi se taipuu yleisissä paikallissijoissa uralilaisittain "kaukana, kaukaa, murt. kaukaata, kauaksi"? Olivatko yleiset paikallissijat käytössä vielä kantasuomessa sijamuotoina, eivätkä vain perittyinä johdoksina? Jos ymmärrän Ylikosken (2011) esitystä oikein, kantasuomessa oli jo eri paikallissijajärjestelmä, ja käsittääkseni useimmat uralilaisperäisetkin sanat muuttuivat noudattamaan uutta taivutusjärjestelmää. Tunnen vain joitakin uralilaisittain taipuvia sanoja, lähinnä seuraavat: luo 'lähi?', taka, kauka, koto ja ulko. Miksihän uralilaisen järjestelmän yleiset paikallissijat olisivat germaanisen kauka-lainan kohdalla olleet suositumpia kuin sisä- ja ulkopaikallissijat? Eikö tämä ainakin vihjaa yhteydestä uralilaisperäisiin vastineisiin sukulaiskielissä?

Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija

Erittäin hyvä havainto! Mahdollisuuksia on kaksi:

1. Ns. yleispaikallisijat olivat kielessä vielä produktiivisia eli yleisessä käytössä siihen aikaan kun sana tuli kieleen. Siis kuten kivettyneissä, vajaan sijataivutuksen adverbeissämme: ulko-na, ulko-a, ulo-s; taka-na, taka-a, taa' (< *taγak) / taakse. (Tulosijoissa kirjavuutta: S-latiivi, K-latiivi tai translatiivi. Vanha latiivi on sittemmin abstrahoitunut essiiviksi -na ja partitiivi -(t)a objektin merkitsijäksi.)
1a) Vanha omaperäinen sana
1b) Lainasana

2. Sana on lainattu suoraan adverbiksi ja siinä yhteydessä sopeutettu vastaavien omaperäisten sanojen taivutukseen. Tätä vaihtoehtoa tukee sanan merkitys sekä suomessa että jo germaanissa ('korkea' tms.). Kielenpuhuja tajuaa välittömästi, ettei sanaa voi mielekkäästi taivuttaa vaikkapa genetiivissä tai komitatiivissa merkityksestä johtuen. (Asu "kauan" ei liene alkuaan genetiivi vaan luultavimmin jonkinlainen N-latiivi.)

Periaatteessa mitään rakenteellista/fonotaktista estettä ei ole sille, etteikö sana *kawka voisi palautua jopa kantauraliin - siinä ei siis ole mitään sellaisia piirteitä, jotka olisivat tulleet mahdollisiksi vasta myöhemmin. Jos etäsukukielistä löytyy mahdollisia vastineita, sitten pitää verrata selityksiä ja arvioida, kumpi on uskottavin: lainaselitys vai omaperäinen yhteys.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Helmi 2018 20:23
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 23 Loka 2017 00:11
Viestit: 41
Viesti Re: Kauka
Näköjään ainakaan Wiktionary ei seiso ihan suoraselkäisesti Aikion takana:
https://en.m.wiktionary.org/wiki/kaukana

Onko tuo nyt sitten vain mielipide vai onkohan sitä perusteltu jossain?

Jokin Algu olisi ihan kiva suomellekin...


15 Helmi 2018 20:35
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7318
Viesti Re: Kauka
Pauli Ojanperä kirjoitti:
Näköjään ainakaan Wiktionary ei seiso ihan suoraselkäisesti Aikion takana:
https://en.m.wiktionary.org/wiki/kaukana

Onko tuo nyt sitten vain mielipide vai onkohan sitä perusteltu jossain?

Jokin Algu olisi ihan kiva suomellekin...

Nostraatikkojen sanakirjan perusteella kauka-sanan vastineet saamessa ja mordvassa ovat täysin epäsäännöllisiä eivätkä kriittisen äännehistorian valossa voi palautua sujuvasti samaan lähtömuotoon: saamen gávkas on selvästikin lainaa itämerensuomesta, vokaalimuutosten jälkeen omaksuttu.
http://www.bulgari-istoria-2010.com/Rec ... mology.pdf

Sen sijaan saamen guhkki/guhkes 'pitkä' voisi jotenkin vielä olla mordvan sanan kuvaka vastine jonkinlaisesta **kuu-vaka-tyyppisestä lähtömuodosta. Mutta sillä ei sitten olisi mitään tekemistä kauka-sanueen kanssa. Hantin sana mennee samaan saamen ja mordvan kanssa, mikäli kriittisen koulukunnan hyväksymä rekonstruktio saadaan kehiteltyä. (Luultavasti Ante Aikio olisi jo sen esittänyt, jos sellainen olisi uskottavasti saavutettavissa.)

Lainaselitys voittaa tässä 100-0, koska kauka tulisi täysin säännönmukaisesti varhaisesta germaanisesta *kauka-sanasta (> kantagerm. *hauha > high, hög jne.)

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Helmi 2018 20:50
Profiili WWW
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 967
Paikkakunta: Häslinki
Viesti Re: Kauka
Pauli Ojanperä kirjoitti:
Näköjään ainakaan Wiktionary ei seiso ihan suoraselkäisesti Aikion takana:
https://en.m.wiktionary.org/wiki/kaukana

Onko tuo nyt sitten vain mielipide vai onkohan sitä perusteltu jossain?

Jokin Algu olisi ihan kiva suomellekin...

*kawka- on se vanha 1800-1900-lukujen näkemys, jonka löytää edelleen oikein helposti kaikista Aikion artikkelia vanhemmista hakuteoiksista.

"Suomenkielinen Álgu" on itse asiassa tulossa tässä muutaman vuoden sisään, puikoissa tällä hetkellä tiimi Junttila, Holopainen, Kallio & allekirjoittanut.


23 Maalis 2018 20:27
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5187
Viesti Re: Kauka
Pystynen kirjoitti:
"Suomenkielinen Álgu" on itse asiassa tulossa tässä muutaman vuoden sisään, puikoissa tällä hetkellä tiimi Junttila, Holopainen, Kallio & allekirjoittanut.

No johan nyt. Parhaat voimat ovat liikkeellä, joten lienee syytä odottaa ensiluokkaista julkaisua.


23 Maalis 2018 21:46
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7318
Viesti Re: Kauka
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
"Suomenkielinen Álgu" on itse asiassa tulossa tässä muutaman vuoden sisään, puikoissa tällä hetkellä tiimi Junttila, Holopainen, Kallio & allekirjoittanut.

No johan nyt. Parhaat voimat ovat liikkeellä, joten lienee syytä odottaa ensiluokkaista julkaisua.

Se tulee tarpeeseen kyllä. Siis itämerensuomen etymologinen tietokanta tms., jos joku ei tajunnut. PDT_Armataz_01_01

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


24 Maalis 2018 01:35
Profiili WWW
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 13 Huhti 2016 14:40
Viestit: 217
Paikkakunta: Helsinki, Finland
Viesti Re: Kauka
Lappeenrannassa (Lauritsala) on Kaukaan tehtaat. Siis perusmuoto Kaukas. Nykyisin UPM kymmenen omistuksessa. Onkohan tuolla "kaukas" sanalla yhteyttä tähän Kauka-sanaan?


26 Maalis 2018 02:56
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1705
Viesti Re: Kauka
Ilpo kirjoitti:
Lappeenrannassa (Lauritsala) on Kaukaan tehtaat. Siis perusmuoto Kaukas. Nykyisin UPM kymmenen omistuksessa. Onkohan tuolla "kaukas" sanalla yhteyttä tähän Kauka-sanaan?
Nimen alkulähde on Hyvinkäällä, jossa on kylä nimeltään Kaukas. Jos paikalliseen koskeen sopii nimi pitkäkoski tai korkeakoski, niin ehkä sillä onkin yhteyttä tuohon sanaan.


28 Maalis 2018 00:18
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 13 Huhti 2016 14:40
Viestit: 217
Paikkakunta: Helsinki, Finland
Viesti Re: Kauka
aikalainen kirjoitti:
Jos paikalliseen koskeen sopii nimi pitkäkoski tai korkeakoski, niin ehkä sillä onkin yhteyttä tuohon sanaan.


Ei ole tiedossa paikallisia koskia Lauritsalassa. Lähinnä on Vuoksi, joka kulkee Imatran seudulta.


30 Maalis 2018 00:13
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1705
Viesti Re: Kauka
Ilpo kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jos paikalliseen koskeen sopii nimi pitkäkoski tai korkeakoski, niin ehkä sillä onkin yhteyttä tuohon sanaan.
Ei ole tiedossa paikallisia koskia Lauritsalassa. Lähinnä on Vuoksi, joka kulkee Imatran seudulta.

Etsit koskea väärältä paikkakunnalta. Lauritsalan tehtaan nimi juontuu saman nimisestä yrityksestä, joka on saanut nimensä Hyvinkäältä Keravanjoen varrelta. Wikipedia: "Kaukas on Hyvinkäällä sijaitseva kylä ja kaupunginosa ... Keravanjoki virtaa kylän läpi ... Lappeenrannan Kaukaan tehtaat ovat lähtöisin Kaukasista."


30 Maalis 2018 10:09
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 12 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia