Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 22 Helmi 2019 07:55



Vastaa viestiin  [ 163 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 5, 6, 7, 8, 9
 Paikannimiketju 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5580
Viesti Re: Paikannimiketju
Jaska kirjoitti:
Niihin se on kulkeutunut/lainautunut jostain, mutta mistä?

Sanalla näyttäisi olevan laaja volgalainen levikki:

https://www.christopherculver.com/langu ... pchak.html

Pitäisin edelleen (volgalaista?) kauppatermiä aika vahvana hypoteesina, vrt. em. hauki ja toisaalta silakka < sill lake oik. "kalan varastointiliemi" vs. alkuperäinen räimä tms., ruotsinkielisellä puolella böckling "savustettu silakka" vs. strömming jne. Ehkä sana yhdistää merjaa ja maria kuten mahdollisesti inger "puro" sanakin? Alkujaan sana voisi kuitenkin olla uralia, Pystysen esille tuoman "vesi"-termistön pohjalta?


09 Helmi 2019 20:36
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 8159
Viesti Re: Paikannimiketju
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Niihin se on kulkeutunut/lainautunut jostain, mutta mistä?

Sanalla näyttäisi olevan laaja volgalainen levikki:

https://www.christopherculver.com/langu ... pchak.html

Pitäisin edelleen (volgalaista?) kauppatermiä aika vahvana hypoteesina, vrt. em. hauki ja toisaalta silakka < sill lake oik. "kalan varastointiliemi" vs. alkuperäinen räimä tms., ruotsinkielisellä puolella böckling "savustettu silakka" jne. vs. strömming jne. Ehkä sana yhdistää merjaa ja maria kuten mahdollisesti inger "puro" sanakin? Alkujaan sana voisi kuitenkin olla uralia, Pystysen esille tuoman "vesi"-termistön pohjalta?

Tuolla se onkin hyvin tiivistetty:
"MariE šaške, MariW šäškə ‘mink’ and Finnish dial. häähkä ibid. have some kind of old relationship with Lithuanian šẽškas ‘polecat’. Whether it’s a Baltic > Uralic loan or vice versa doesn’t matter, the match is very old, and therefore we must assume that Chuvash šaškă ‘mink’ is a loan from Mari."

Tshuvassin lisäksi sana on levinnyt turkkilaispuolella laajemminkin: peräti tataari - bashkiiri - kazakki. Saamelais-merjalaisia kieliä ei tässä välttämättä tarvita välittäjinä; sanat voivat kulkeutua myös kielten välillä, jotka eivät ole seinänaapureita.

Se on siis joka tapauksessa vähintään keskikantasuomalainen iältään, koska *š > *h. Toisaalta sen levinneisyys on edelleen sen verran suppea ja itäinen, että tulee mieleen mahdollisuus, että se edustaisi jotain "itäkantasuomalaista" perua karjalassa ja vepsässä eikä olisi koskaan läntiseen itämerensuomeen levinnytkään. Balttien ja länsiuralilaisten vanhin kontaktipintahan oli Volgan-Okan seudulla.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


09 Helmi 2019 21:27
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1063
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti Re: Paikannimiketju
Jaska kirjoitti:
Toisaalta sen levinneisyys on edelleen sen verran suppea ja itäinen, että tulee mieleen mahdollisuus, että se edustaisi jotain "itäkantasuomalaista" perua karjalassa ja vepsässä eikä olisi koskaan läntiseen itämerensuomeen levinnytkään. Balttien ja länsiuralilaisten vanhin kontaktipintahan oli Volgan-Okan seudulla.

Kun toistaiseksi edes erillisiä balttilaislainoja pohjoisimsuun ei ole hyväksytty, niin vielä myöhäisempi lainaaminen vain itään (mahdollisesti jopa vain muinaislyydiin? eteläkarjalassa sana voisi olla lainaa aunuksesta) menee aika hataraksi.

Junttilan viimeaikainen esitys toteaa seuraavaa:
Lainaa:
43. Lith. šẽškas ‘polecat, Mustela putorius’ ~ Finn. dial. häähkä, Veps hähk ‘id., Mustela lutreola’, Mari šaške id., Selkup tööte, töut, Kamas ća’ ‘Lutra lutra’ – This is by far the most plausible possible Finnic or Uralic borrowing in the Baltic languages. The sound correspondences between the Uralic words are flawless and the semantics are clear. Mari šaške has also been borrowed to Chuvash (šiške ‘Mustela lutreola’) and Tatar (Bashkir şäşke id.) as suggested by Wichmann (1911: 253), if the direction of borrowing is not the opposite. On this basis, the Finnic word is not as clearly a Baltic loan as previously thought (i.e. Junttila 2012: 268). However, there are no less then three possible Baltic derivational explanations for Lith. šeškas: it may be connected with Lith. šìkti ‘to shit’ (Būga 1908: 64; bad smell is characteristic for Mustela putorius), Lith. šéšti ‘to be angry, to cavil, to carp’ (Karaliūnas 1970: 209–10), or Latv. šekšķēt ‘to get dirty’ (Endzelīns 1927–29: 820).

The only case where a lack of an unambiguous explanation for the Baltic word meets a possible wide distribution on the Uralic side is Lith. šẽškas ~ Finn. dial. häähkä. This form requires further etymological study. If a Finnic or Uralic origin for šẽškas is to be rejected, it will be convenient to explain all five of these stems [joilla ei ole selvää ieur. alkuperää] as either Baltic borrowings in Finnic or parallel borrowings from a shared source, perhaps a lost substrate language.

(Johon lisäisin tosin, että uralilaiskielten välillä vokaalit eivät oikein toimi, joten "flawless" on liioittelua.)


10 Helmi 2019 17:08
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 163 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 5, 6, 7, 8, 9

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia