Kvenlander kirjoitti:
Kyllä kai tässä ollaan menty parempaan suuntaan? Asioista perillä olevat tietävät äijän olevan Ukon länsisuomalainen nimitys ja tämä on tuotu esille myös Wikipediassa (josta nykyään ensimmäisenä katsotaan asiat).
Äijä ei ole Ukon länsisuomalainen nimitys sen enempää kuin se on virolaisten tai skandinavien muinaisjumalan nimityskään. Se oli Äijä.
Tosin Agricola, jota pidetään yleisesti länsimurteiden puhujana, puhuu Ukosta (Ucko) suomalaisten jumalien luettelossaan. Myös ihan jokapäiväisessä kielenkäytössä sanotaan, että "Jätkä on äijä!", ei "Jätkä on ukko!". Ukosta kyllä puhutaan neutraalissa sävyssä, vaikka ukkoutuminen on negatiivista. Englantilainen termi "lad culture" on myös käännetty äijäkulttuuriksi, ja Antti Rinnekin tavoitteli positiivista konnotaatiota "äijäfeminismillään" (siinä tosin onnistumatta).
On totta, että stadin kielenkäytössä on osoitettu äijälle tiettyä kunniaa
Mitä tulee suomalaisen perinteen itäpainotteisuuteen, niin siihen on käsittääkseni kahtalaiset syyt: Ensinnäkin kalevalan suullinen perinne säilyi pidempään syrjemmässä idässä, joten nationalismi tuli kuin huomaamatta itäpainotteiseksi. Käsittääkseni sama traditio ja jumaltarustot on ollut lännessäkin, vain eri nimillä (äijä/ukko). Toisekseen fennomaanit halusivat erottautua ruotsalaisista ja siksi korostivat Suomen omaleimaisia perinteitä, yhteisten traditioiden kustannuksella, vaikka kuten Sigfrid totesi, eivät nämä välttämättä ole ruotsalaisten meille pakottamia, vaan tuhansien vuosien aikana omaksuttua perinnettä.
Juuri näin. Valitettavasti on aiheutettu vahinkoa suomalaiselle kulttuuriperimälle ja sen kuvalle muissa kulttuureissa. Yleiskuva muinaissuomalaisuudesta on vääristynyt.
Mitä tulee itse kysymykseen, niin vaikea sanoa, mistä tulisi aloittaa. Käsittääkseni esim. suomalaisia mytologioita käsittelevät kirjat erittelevät perinteitä idässä ja lännessä ja kalevala on varmaan aika yleispätevä, kunhan vain muistaa, että se on kerätty itäisen Suomen alueella. Vaimo on enemmän asiantuntija näissä jumalasioissa, kysyn häneltä lukuvinkkejä. Ja tosiaan kun historiasta meille opetetaan, että lännessä vallitsi Viikinkiajalla periaatteessa skandinaavinen esinekulttuuri, voidaan olettaa että moraali ja jumalasioissa oltiin myös tiiviissä yhteydessä, ehkä suomalaisilla termeillä.
Kalevala on sitä mitä sen tekijät halusivat, koottu ja koostettu sirpaleista valikoiden, pitäen mielessä poliittinen tarkoitus. Vastuu tuloksesta on tekijöillä, ei lukijalla.
Länsisuomalaisen muinaiskulttuurin nimeäminen alisteiseksi skandinaaviseksi on yhtä väärin kuin minkä tahansa Itämeren alueen kulttuurin, saamelaisen, virolaisen, balttilaisen, puolalaisen ...
